https://peda.net/id/32dc2ed83a2 2018-04-07T09:44:56+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/cf08c60484d 2020-04-23T00:23:31+03:00 <p><span>Eurohpálaččaid Afrihkká geasuhisgođii 1800-logus go háliidedje rahpat gávpejohtolagaid Afrihká sisosiide. Dovdoseamos dutkanmátkkálaččat doavttir <b>David Livingstone</b> ja doaimmaheaddji <b>Henry Stanley</b> vulggiiga mátkái ja kártegođiiga siseatnama dovdameahttun guovlluid.<br/> <br/> </span><span>David Livingstone vuostálasttii šlávavuođa. Son dagai golbma dutkanmátkki Afrihkkái jagiid 1849-1873. Livingstone lei dovddus olmmoš, sus čállojuvvui olu, earenoamážit dalle go son láhppui máŋimus dutkanmátkkiin.</span></p> <p><span>Doaimmaheaddji Henry Stanley vulggii ohcat su. Stanley gávnnai Livingstone afrihkálaš gilis 1871 ja dajai sutnje: “<em>Doctor Livingstone, I presume?</em>”. Livingstone lei buohcci ja jagi geažen son jámii.<br/> <br/> </span><span>D</span><span>utkanmátkkálaččat jalgejedje geainnu gávpealbmáide, geat oidne Afrihkás vejolašvuođa stuorra ruđalaš vuoittuide. Gávppašeapmi dáhpahuvai sirdoeanariikkain (=kolonia). Dat dárkkuhii dan, ahte eurohpálaččat vigget ávkášuvvat Afrihká sirdoeatnamiid bokte. </span></p> <p><span>Kolonialisma rievddai <strong class="editor red">imperialismma</strong> áigin. Dasa lei mihtilmas <b>sirdoeatnamiid váldin ja hálddusdoallan.</b> Buot roavvásepmosit imperialisma bođii ovdan aiddo Afrihkás. Šattai <b>gilvu</b> sirdoeatnamiid oamasteami alde. Go riikkat válde viiddis sirdoeatnamiid, de háliidedje ná čájehit iežaset álbmotlaš fámu ja hehttet guovlluid šaddamis gilvaleaddji riikka háldui.</span></p> <p><span>Eurohpá riikkat ja Ovttastuvvan Stáhtat juogaiga Afrihká jagiid 1884-1885 áigge. Afrihkká lei álgoálggos juhkkon čearddaguovlluide, main lei iežaset kultuvra ja iešstivrejupmi.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/enontekio/pv/hyp/yl%C3%A4koulu/sm-7-lk/smai3/ai72/i/2ia/b2vja/afrikka2-jpg#top" title="Afrikka2.jpg"><img src="https://peda.net/enontekio/pv/hyp/yl%C3%A4koulu/sm-7-lk/smai3/ai72/i/2ia/b2vja/afrikka2-jpg:file/photo/c4602ca2a4709760a47a5252d835defb8b081bae/Afrikka2.jpg" alt="" title="Afrikka2.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> </span><span>Imperialismma váikkuhusat:<br/> <br/> </span><span>Afrihkkái huksejuvvojedje <b>ruovdegeainnut eará materiálaid fievrridan dihte</b>. Afrihkás šaddadišgohte sirdoeanaisiid dárbbašan buktagiid. Eurohpá industriijaluvvan riikkat dárbbašedje materiálaid, dego gumme, juhta, bummola ja oljju, maid ii fidnen Eurohpás. Dasa lassin iežas riikka buvttadeapmái galggai dorvvastit doarvái buriid márkanguovlluid, main eai lean suodjetuollut hehttemin gávppašeami. Álgoássiide mearriduvvui ruhtavearru. Ruđa sii ožžo dušše dalle, jos manne bargui eurohpálaččaid fitnodagaide. Nuba bargu sulastahtii dávjá baggobarggu. Buot vuoittut manne Eurohpái. Afrihká ekonomia doaimmai eadneriikkaid buorrin.<br/> <br/> </span>Sirdoeatnamiidda bohte maiddái valjis sierra girkuid vuolggahusbargit; sii vuođđudedje buohcceviesuid ja skuvllaid, main oahpahedje lohkat ja čállit. Dát dáiddut ja dasa lassin nuppástusat ekonomiijaeallimis duššadedje boares árbevieruid ja čeardakultuvrraid. Dát fas jođálmahtii <b>eurohpálašvuođa leavvama</b> Afrihkkái.</p> <p><span> </span></p> <p> </p> 2020-04-23T00:11:18+03:00