https://peda.net/id/32c05b88e8e 2024-03-21T17:27:31+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/aace43c4e8e 2024-03-21T17:42:22+02:00 <p><span class="editor underline"><b>Kommunismin romahdus ja Neuvostoliiton hajoaminen</b></span></p> <br/> <b>Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan pienten kommunistimaiden ongelmia 1980-luvun alussa:</b><br/> <b>1) Talous tehotonta:</b><br/> <b> a) Suunnitelmatalous, jossa ylhäältä päin ohjattiin tuotanto</b><br/> <b>b) Valtio omisti kaiken, ei yksityisyrittäjyyttä &gt; Elintaso ei suurista puheista huolimatta yllä länsimaiden tasolle (esim. länsiauto- verrattuna itäautoon)</b><br/> <b>2) Epätasa-arvo: Kommunismissa kaikkien piti olla tasa-arvoisia, kuitenkin kommunistipuolueen jäsenillä etuoikeuksia ja parempi elintaso</b><br/> <b>3) Demokratian puute: Kansalaisilla ei vaikutusmahdollisuuksia, ei sananvapautta, ei vapaita vaaleja. Varsinkaan Itä-Euroopan maissa enemmistö ei hyväksynyt kommunismia</b><br/> <b>4) Vähemmistökansallisuuksien itsenäistymispyrkimykset: (Neuvostoliitto, Tsekkoslovakia, Jugoslavia) Esim. virolaiset, ukrainalaiset jne. halusivat itsenäisyyttä Neuvostoliitosta</b><br/> <b>5) Asevarustelu nieli rahaa: Afganistanin sota pahensi tilannetta, USA:n presidentti Ronald Reaganin kiihdyttämä kilpavarustelu erityisesti ohjustorjuntahanke ”Tähtien sota” pahensi tilannetta </b><br/> <b>5) Ympäristöongelmat: Teollisuus saastutti laajoja alueita, Tsernobylin ydinvoimaonnettomuus</b><br/> <br/> <b>Itä-Euroopan maissa tilanne vaihteli: Unkarissa vapautta oli eniten, Romaniassa vähiten. Puolassa kommunismia vastusti Solidaarisuusliike johtajanaan sähköasentaja Lech Walesa &gt; Murskattiin 1982</b><br/> <br/> <b>Pitkäaikainen neuvostojohtaja Leonid Breznev kuoli 1982 &gt; Parin lyhytaikaisen johtajan jälkeen valtaan nousi uudistusmielinen Mihail Gorbatsov</b><br/> <br/> <b>Gorbatsov julisti, että Neuvostoliitto tarvitsi 1) Avoinmuutta (glasnost) ja 2) uudistuksia (Perestroika)</b><br/> <br/> <b>Sananvapauden lisääminen johti nopeasti kansalaisten pidemmälle meneviin vaatimuksiin, alettiin vaatia demokratiaa ja vapaata taloutta, vähemmistökansalaisuudet (esim. virolaiset, ukrainalaiset ja georgialaiset ) alkoivat vaati itsenäisyyttä</b><br/> <br/> <b><span class="editor underline">Uudistusvaatimukset levisivät Itä-Euroopan pieniin kommunistimaihin:</span> Itä-Saksassa vaadittiin Berliinin muurin purkamista ja vapaata muutto-oikeutta Länsi-Saksaan</b><b> &gt; Syksyllä 1989 kansa marssi kaduille demokratiaa vaatien, Gorbatsov oli kieltänyt Itä-Saksan hallitusta ampumasta mielenosoittajia &gt; Lopulta hallituksen oli suostuttava mielenosoittajien vaatimuksiin &gt; Muuri murtuu, 1990 Saksat yhdistyivät<br/> </b><br/> <b>Itä-Saksasta levottomuudet levisivät Tsekkoslovakiaan, Bulgariaan ja Romaniaan (Romaniassa vallankumous muuttui veriseksi diktaattori Nikolai Ceausescun tulitettua mielenosoittajia)</b><br/> <b><br/> Puolassa ja Unkarissa kommunistit suostuivat demokratiaan siirtymiseen vapaaehtoisesti</b><br/> <br/> <b>Samaan aikaan kommunistien asema heikkeni myös Neuvostoliitossa kansalaisten vaatiessa uudistuksia &gt; Elokuussa 1991 vanhoilliset kommunistit yrittivät vallankaappausta &gt; kansa nousee vastustamaan kaappausta uudistusmielisen politiikon Boris Jeltsinin johdolla. Armeijan asettuu kansan puolelle &gt; Neuvostoliiton kommunistinen puolue syöstään vallasta &gt; Neuvostoliitto lakkautetaan vuodenvaihteessa &gt; Tilalle 15 itsenäistä valtiota</b><br/> <br/> <b>Tsekkoslovakia hajosi rauhanomaisesti 1993</b><br/> <br/> <b>Jugoslaviassa hajoaminen tapahtui sotien kautta &gt; Kroatian, Bosnian sodat 1991-1995 ja Kosovon sota 1999 ´&lt; Länsimaiden sotilaalliset väliintulot</b> <br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Kommunismin jälkeen</b></span><br/> <br/> <b>Talousongelmat: markkinatalouteen siirtyminen ollut odotettua vaikeampaa<br/> </b><br/> <b>Itä-Euroopan pienissä maissa ja Baltiassa demokratiaan ja markkinatalouteen siirtyminen onnistui Venäjää ja paremmin<br/> </b><br/> <b>Entisen Neuvostoliiton maissa yksityistäminen siirsi valtionyhtiöt harvalukuisten ’oligarkien’ omistukseen, useimmat heistä olivat olleet korkeassa asemassa kommunismin aikaan<br/> <br/> </b><b>Itä-Euroopan maiden liittyminen Naton ja Euroopan unionin jäseneksi </b><br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Venäjän kehitys</b></span><br/> <br/> <br/> <b>Venäjällä demokratia jäi lyhytaikaiseksi &gt; Vuonna 2000 valtaan noussut Vladimir Putin muuttaa Venäjän autoritaariseksi ei-demokraattiseksi valtioksi</b> <br/> <br/> <b>Islaminuskoinen Tsetsenia pyrkii itsenäistymään Venäjästä 1990-luvulla &gt; Kaksi Tsetsenian sotaa, joissa Venäjä palauttaa alueen valvontaansa vuonna 2000</b><br/> <br/> <b>Georgian ja Venäjän sota 2008 &gt; Venäjä tunnustaa kahden Georgiasta eronneen alueen (Etelä-Osssetia ja Abhasia) itsenäisyyden ja sitoo ne entistä selkeämmin omaan valtapiiriinsä </b><br/> <br/> <b>2010-luvulla Venäjän ulkopolitiikka muuttui aiempaa aggressiivisemmaksi, tavoitteena Venäjän kansainvälisen vaikutusvallan kasvattaminen ja erityisesti entisten Neuvostoliiton alueiden pitäminen Venäjän vaikutuspiirissä</b><br/> <br/> <b>Ukrainan lähentyminen länteen &gt; Krimin valtaus ja liittäminen Venäjään 2014 &gt; Lännen ja Venäjän suhteiden merkittävä huononeminen &gt; Länsimaat määräsivät Venäjälle talouspakotteita, Suomi mukana pakotteissa<br/> <br/> Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 &gt; Länsi asettuu tukemaan Ukrainaa määrämällä entistä voimakkaammat talouspakotteet ja aseistamalla Ukrainaa </b> 2018-11-15T17:39:41+02:00