https://peda.net/id/3243c3a171f 2021-02-18T15:53:03+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3244245071f 2013-07-10T22:02:51+03:00 <a href="https://peda.net/id/32bf3a9271f" title="Elektrolyysi on sähkövirran avulla aikaan elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen. Se on luonteeltaan pakotettu hapetus-pelkistysreaktio.">elektrolyysi</a> 2021-02-18T15:53:03+02:00 https://peda.net/id/3245435b71f 2013-08-06T13:01:04+03:00 <a href="https://peda.net/id/dmRdT" target="_blank"><b>Siirry tehtäviin.</b></a> 2021-02-18T15:53:03+02:00 https://peda.net/id/32459faa71f 2013-07-12T23:44:44+03:00 Edellisessä kappaleessa tuotettiin kemiallisesti sähköä. Tässä luvussa tehdään toisinpäin, sähkövirta saa aikaan kemiallisia reaktioita. Tähän tarvitaan jännitelähde sekä ioneja sisältävä ja siis sähköä johtava elektrolyyttiliuos. 2021-02-18T15:53:03+02:00 https://peda.net/id/3245ffb971f 2013-07-05T15:44:19+03:00 Vesimolekyylit voidaan hajottaa sähkövirran avulla vety- ja happikaasuiksi, H₂ ja O₂. Negatiivisella kohtiolla syntyy vetyä ja positiivisella kohtiolla happea.<br/> <br/> <br/> <iframe width="560" height="315" src="//www.youtube.com/embed/fRu3ME-fXBQ?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <br/> <br/> Veden elektrolyysi on yksi tapa tuottaa alkuainemuodossa olevaa vetyä puhtaaksi polttoaineeksi. Elektrolyysin avulla voidaan valmistaa myös muita alkuaineita, kuten natriumia, alumiinia ja klooria. 2021-02-18T15:53:03+02:00 https://peda.net/id/32465cc671f 2013-07-28T15:27:43+03:00 Aiemmin olet oppinut, että kun jalompi metalli on ioneina ja epäjalompi metalli atomeina, tapahtuu “roolin vaihdos”. Jalompi metalli sakkautuu alkuainemuotoon, ja epäjalompi liukenee ioneina liuokseen.<br/> <br/> Näin tapahtuu esimerkiksi, kun kuparinaula viedään hopeaioneja sisältävään liuokseen. Hopea sakkautuu kuparinaulan pinnalle ja liuokseen ilmestyvä sininen väri ilmaisee siihen liuenneen kupari-ioneja.<br/> <br/> Edelleen tiedät, että toisin päin reaktio ei itsekseen tapahdu. Mutta jos on tarvetta päällystää jalompi metalli epäjalommalla, niin reaktio voidaan pakottaa tapahtumaan sähkövirran avulla. Vaikka sinkki on epäjalompi kuin rauta, auton teräksestä valmistettu kori päällystetään usein sinkillä elektrolyyttisesti. Sinkkikerros suojaa koria ruostumiselta.<br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-v/2sak/upotussinkitys-a#top" title="sinkitys-a.jpg"><img src="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-v/2sak/upotussinkitys-a:file/photo/a53d4de079c8a9fe81f5a49dd5af32ae237a14f1/sinkitys-a.jpg" alt="" title="Upotussinkitys a." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <a href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-v/2sak/upotussinkitys-b#top" title="sinkitys-b.jpg"><img src="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-v/2sak/upotussinkitys-b:file/photo/b321af3a2f353e36188017327ae7e7357adb0cc6/sinkitys-b.jpg" alt="" title="Upotussinkitys b." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <br/> Hyvin puhtaan kuparin valmistamisessa käytetään elektrolyyttistä puhdistusmenetelmää. 2021-02-18T15:53:03+02:00 https://peda.net/id/3246c33d71f 2013-08-30T08:46:57+03:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-v/2sak/zncl2-elektrolyysi#top" title="elektrolyysi-ZnCl2.png"><img src="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-v/2sak/zncl2-elektrolyysi:file/photo/efd5cc3f92a4e6170d62b38040b838880b648782/elektrolyysi-ZnCl2.png" alt="" title="ZnCl2 elektrolyysi" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Sinkkikloridin vesiliuos sisältää positiivisia sinkki-ioneja Zn²⁺ sekä negatiivisia kloridi-ioneja Cl^-.<br/> <br/> Positiivinen kohtio (+) jossa on pulaa elektroneista, vetää negatiivisia kloridi-ioneja puoleensa. Kun nämä ionit kohtaavat kohtion pinnan, kloridi-ionit luovuttavat uloimmalta kuoreltaan yhden elektronin ja hapettuvat varauksettomiksi klooriatomeiksi. Nämä klooriatomit yhdistyvät kahden atomin muodostamiksi kloorimolekyyleiksi Cl₂. Syntyy kloorikaasua.<br/> <br/> Negatiivinen kohtio (– ) jossa on ylimäärin elektroneja, vetää positiivisia sinkki-ioneja puoleensa. Kun nämä ionit kohtaavat kohtion pinnan, sinkki-ionit ottavat vastaan uloimmalle elektronikuorelleen kaksi elektronia ja pelkistyvät varauksettomiksi sinkkiatomeiksi. Atomit kerrostuvat kohtion pintaan, ja syntyy sinkkimetallia.<br/> <br/> <br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/CF5HnBTT0v0?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <br/> <br/> <iframe width="420" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/dpTLTJhSHqA?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><!-- removed: br --> <br/> <em><br/> Elektrolyysi toimii samalla tavalla myös kuparikloridin CuCl₂ vesiliuoksessa. Elektrolyysin seurauksena kupari pelkistyy ja varauksettomat kupariatomit kertyvät negatiivisen kohtion pintaan. Positiivisella kohtiolla kloridi-ionit Cl^- luovuttavat elektronin, ja hapettuvat kloorikaasuksi Cl₂.<br/> <a href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-v/2sak/elektrolyysi#top" title="elektrolyysi.png"><img src="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-v/2sak/elektrolyysi:file/photo/84d7747009661a052e2c40b39581ea752619f248/elektrolyysi.png" alt="" title="Elektrolyysi." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em> 2021-02-18T15:53:03+02:00 https://peda.net/id/3247291471f 2013-07-14T18:17:30+03:00 Edellisessä luvussa tehtiin kemian avulla sähköä ja tässä luvussa toisin päin. Yhdistetään nyt nämä molemmat tutustumalla akun eli ladattavan jännitelähteen toimintaan:<br/> <br/> <br/> <iframe width="560" height="315" src="//www.youtube.com/embed/LA-rqxLQj_I?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <br/> <br/> <b>A. Lataus</b><br/> <br/> Sähkön avulla saadaan aikaan kemiallisia reaktioita molemmilla lyijylevyillä. Seurauksena syntyy jännite positiivisen ja negatiivisen lyijykohtion eli navan välille.<br/> <br/> <b>B. Purkaminen</b><br/> <br/> Kun virtapiiri napojen välillä suljetaan, elektronit pääsevät liikkumaan ja näin saadaan navoilla tapahtuvien kemiallisten reaktioiden avulla sähkövirtaa. 2021-02-18T15:53:03+02:00