<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>9. Kuulo- ja näköaisti</title>
<id>https://peda.net/id/3222j</id>
<updated>2013-08-08T10:35:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/3222j:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/kuulo_ja_nako#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/3d43j</id>
<updated>2012-12-10T19:34:00+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/kuulo_ja_nako/luvun-tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Tavoitteena on&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia silmän rakenne ja toiminta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia korvan rakenne ja toiminta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ymmärtää miten kuuloa ja näkökykyä voi suojella&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuulo</title>
<id>https://peda.net/id/HGTTtt</id>
<updated>2012-12-10T19:38:41+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/kuulo_ja_nako/kuulo#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/kjn/korvan-osat#top&quot; title=&quot;korvan_osat.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/kjn/korvan-osat:file/photo/e5d3eba7fe8f31a5f4b0240faad83d35fa5f26f8/korvan_osat.jpg&quot; alt=&quot;korvan_osat.jpg&quot; title=&quot;Korvan osat&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt; &lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Korvalehdet&lt;/strong&gt; keräävät ääniaaltoja korvaan. Ääni kulkeutuu &lt;strong&gt;korvakäytävää&lt;/strong&gt; pitkin &lt;strong&gt;tärykalvolle&lt;/strong&gt;, joka muistuttaa rumpukalvoa: voimistunut värähtely siirtyy välikorvan &lt;strong&gt;kuuloluiden&lt;/strong&gt; kautta sisäkorvan &lt;strong&gt;simpukkaan&lt;/strong&gt;, jossa aistinsolut aistivat äänen. Ääniaistimus siirtyy &lt;strong&gt;kuulohermoa&lt;/strong&gt; pitkin  &lt;strong&gt;aivojen kuuloalueelle&lt;/strong&gt;, jossa kuuloaistimus tulkitaan.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Sisäkorvan aistinsolut eivät uusiudu. Tästä syystä kuulon suojaaminen on tärkeää. On tärkeää muistaa, että musiikin liian kovalla kuunteleminen vaurioittaa kuuloa helposti. Korvatulppien pitäminen esimerkiksi rock-konserteissa on suositeltavaa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Liike- ja tasapainoelimet&lt;/strong&gt; sijaitsevat korvassa. Niiden ansiosta tiedämme päämme asennon ja liikkeen, vaikka silmämme olisivatkin kiinni.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Korvan toimintaa voit kerrata &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/mQ4rm&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;videon&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; avulla. &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Korvan osat. 1. Korvalehti, 2. korvakäytävä, 3. tärykalvo, 4. kuuloluut, 5. korvatorvi (yhteys nieluun), 6. simpukka (kuuloelin), 7. tasapainoelimet, 8. kuulohermo.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Näkökyky</title>
<id>https://peda.net/id/23Gm</id>
<updated>2013-06-25T12:42:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/kuulo_ja_nako/n%C3%A4k%C3%B6kyky#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/kjn/silm%C3%A4n-osat#top&quot; title=&quot;silman_osat.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/kjn/silm%C3%A4n-osat:file/photo/7b93b201b4e6b4ef2ed9db65c992b8d09578c478/silman_osat.jpg&quot; alt=&quot;silman_osat.jpg&quot; title=&quot;Silmän osat&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Silmät&lt;/strong&gt; ovat suojassa pääkopan sisällä. Näemme silmistä vain läpikuultavan &lt;strong&gt;sarveiskalvon&lt;/strong&gt;, &lt;strong&gt;värikalvon&lt;/strong&gt; ja keskellä mustana erottuvan &lt;strong&gt;linssin&lt;/strong&gt; keskiosan, &lt;strong&gt;mustuaisen&lt;/strong&gt;. Linssi kupertuu lihasten avulla niin, että vaikka katsomme lähelle tai kauas, &lt;strong&gt;verkkokalvolle&lt;/strong&gt; silmän taakse syntyy tarkka kuva.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tieto kuvasta kulkee &lt;strong&gt;näköhermoa&lt;/strong&gt; pitkin aivoihin, jossa aivojen näköalue tulkitsee kuvan.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Värikalvon&lt;/strong&gt; tehtävä on säädellä kuinka paljon valoa tulee silmään. Hämärässä värikalvo on kuroutunut reunoille ja linssin keskusta eli mustuainen näkyy suurena. Kirkkaalla säällä mustuainen on pieni.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Silmälaseilla voidaan auttaa linssin työtä. Esimerkiksi monilla yli 50-vuotiailla linssin kyky taittaa valoa ei riitä lehden lukemiseen. Lukulasit auttavat tarkan kuvan saamisessa, sillä lukulasit taittavat valon säteitä silmien linssien tapaan.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Silmiä pitää suojella hyvin. Suojalasit ovat välttämättömiä esimerkiksi teknisissä töissä. Aurinkolasit suojaavat auringon haitallisilta säteiltä. Silmät väsyvät tarkassa työssä helposti. Monen tunnin työskentely tietokoneen näyttöruudun ääressä väsyttää silmiä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Silmän osat. 1. Sarveiskalvo, 2. mustuainen eli pupilli (linssin keskiosa), 3. linssi, 4. värikalvo eli iiris, 5. lihakset, jotka säätelevät linssin toimintaa, 6. lasiainen, 7. verkkokalvo, 8. näköhermo.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Miten silmä sopeutuu valoisaan ja hämärään?</title>
<id>https://peda.net/id/dmrNt</id>
<updated>2013-01-24T13:19:39+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/kuulo_ja_nako/mssvjh#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/kjn/spkmvm#top&quot; title=&quot;silmä_iso_pieni_pupilli_shutterstock_73013296.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/kjn/spkmvm:file/photo/b92609c4c3f70ed151015b26d33a862105e869a8/silm%C3%A4_iso_pieni_pupilli_shutterstock_73013296.jpg&quot; alt=&quot;silmä_iso_pieni_pupilli_shutterstock_73013296.jpg&quot; title=&quot;Silmän pupillien koko muuttuu valoisuuden mukaan&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt; Silmän keskellä on mustuainen, joka on linssin keskiosa.&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;Vasemman puolisessa kuvassa silmä on hämärässä valossa: silmään pitää tulla paljon valoa.&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;Oikeanpuoleisessa kuvassa silmä on kirkkaassa valossa: silmään päästetään vain vähän valoa, kun värikalvo on laajentunut peittäen suurta osaa mustuaisesta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Muut aistit</title>
<id>https://peda.net/id/4jMm</id>
<updated>2013-01-27T10:47:28+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/kuulo_ja_nako/muut-aistit#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Näkö- ja kuuloaistin lisäksi ihminen tarvitsee monia muitakin aisteja. Näistä tärkeimmät aistit ovat haju- ja makuaisti. Niiden avulla saamme tietoa ruoan laadusta ja ympäristöstä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ylen video: &lt;a href=&quot;http://oppiminen.yle.fi/ihminen/aistit/nena-hajuaisti&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;hajuaisti&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ylen video: &lt;a href=&quot;http://oppiminen.yle.fi/ihminen/aistit/kieli-makuaisti&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;makuaisti&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:08+03:00</published>
</entry>


</feed>