<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>17. Hapot ja emäkset</title>
<id>https://peda.net/id/32145fa171f</id>
<updated>2021-02-18T15:53:03+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/32145fa171f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Keskeiset käsitteet</title>
<id>https://peda.net/id/3214f7f071f</id>
<updated>2013-07-10T22:39:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/kk#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/32bf3a9271f&quot; title=&quot;Emäksisissä vesiliuoksessa on enemmän hydroksidi-ioneja kuin oksoniumioneja.&quot;&gt;emäksinen liuos&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/32c0602271f&quot; title=&quot;Happamassa vesiliuoksessa on enemmän oksoniumioneja kuin hydroksidi-ioneja.&quot;&gt;hapan liuos&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/32c33d5c71f&quot; title=&quot;Neutraalissa liuoksessa on yhtä monta oksonium- ja hydroksidi-ionia.&quot;&gt;neutraali liuos&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/32c41c6a71f&quot; title=&quot;pH kertoo kuinka paljon oksoniumioneja vesiliuoksessa on. Mitä alhaisempi vesiliuoksen pH on, sitä enemmän siinä on oksoniumioneja ja sitä happamempi se on.&quot;&gt;pH&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-02-18T15:53:03+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Emäkset ja hapot ovat tärkeitä teollisuuden raaka-aineita</title>
<id>https://peda.net/id/3217054d71f</id>
<updated>2021-02-18T15:53:03+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/hjevktst#top&quot; title=&quot;hapot-ja-emakset-valmistetaan-suurissa-tankeissa.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/hjevktst:file/thumbnail/5d722bc3d16a830ca9818dd2345a8b9d7298a7f0/hapot-ja-emakset-valmistetaan-suurissa-tankeissa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hapot ja emäkset valmistetaan kemian tehtaissa suurissa tankeissa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Hapot ja emäkset valmistetaan kemian tehtaissa suurissa tankeissa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/mpohte#top&quot; title=&quot;hapot-emakset-puhdistusaineena.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/mpohte:file/thumbnail/3aaa5b6f10a58925c8a36ee660ffa7d53022a1ab/hapot-emakset-puhdistusaineena.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pesu- ja puhdistusaineet ovat yksi arkielämän tutuimpia happojen ja emästen käyttökohteita.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Pesu- ja puhdistusaineet ovat yksi arkielämän tutuimpia happojen ja emästen käyttökohteita.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/hjetmp#top&quot; title=&quot;hapot+emakset+paperi.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/hjetmp:file/thumbnail/d2062cdc39903e6775d987566dff970826741ab3/hapot%2Bemakset%2Bpaperi.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Natriumhydroksidi (NaOH) on vahva emäs, jota käytetään teollisuudessa muun muassa paperin ja sellun valmistuksessa sekä pesu- ja puhdistusaine teollisuudessa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Natriumhydroksidi (NaOH) on vahva emäs, jota käytetään teollisuudessa muun muassa paperin ja sellun valmistuksessa sekä pesu- ja puhdistusaine teollisuudessa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/etljv#top&quot; title=&quot;emaksia-laake-varit.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/etljv:file/thumbnail/d8a91b5818727df0e31a48c72f08e8028e7f119b/emaksia-laake-varit.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Emäksiä tarvitaan lääke- ja väriaineteollisuudessa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Emäksiä tarvitaan lääke- ja väriaineteollisuudessa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/stl#top&quot; title=&quot;huolahappoa-laaketeollisuudessa.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/stl:file/thumbnail/09856ffa194ae00d331d5c54dfedcd79c45adc93/huolahappoa-laaketeollisuudessa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Suolahappo (HCl) on voimakkaasti syövyttävä väritön neste, jota löytyy pieniä määriä myös ihmisten mahalaukusta. Suolahappoa tarvitaan muun muassa lääkkeiden valmistukseen.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Suolahappo (HCl) on voimakkaasti syövyttävä väritön neste, jota löytyy pieniä määriä myös ihmisten mahalaukusta. Suolahappoa tarvitaan muun muassa lääkkeiden valmistukseen.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/stm#top&quot; title=&quot;suolahappoa-muoviteollisuudessa.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/stm:file/thumbnail/98ad7e7b97d054dd0d4246a5a44089707210ce6f/suolahappoa-muoviteollisuudessa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Myös muoviteollisuudessa tarvitaan suolahappoa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Myös muoviteollisuudessa tarvitaan suolahappoa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/rhotvvhjoykevhrkelrj#top&quot; title=&quot;H2S04+dynamiitti.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/rhotvvhjoykevhrkelrj:file/thumbnail/b4b6d7dc7321bbf6c20846242d5aa0e825683e1f/H2S04%2Bdynamiitti.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Rikkihappo (H2SO4) on todella vahva väritön happo, joka on yksi kemianteollisuuden eniten valmistetuista hapoista. Rikkihappoa käytetään esimerkiksi lannoitteiden, räjähteiden ja väriaineiden valmistuksessa, kuten myös typpihappoa (HNO3).&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Rikkihappo (H2SO4) on todella vahva väritön happo, joka on yksi kemianteollisuuden eniten valmistetuista hapoista. Rikkihappoa käytetään esimerkiksi lannoitteiden, räjähteiden ja väriaineiden valmistuksessa, kuten myös typpihappoa (HNO3).&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/ttt#top&quot; title=&quot;typpihappoa-tekstiiliteollisuudessa.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hjek/ttt:file/thumbnail/d61046da1b8ee1dda152b2eb0089d3083ccf5623/typpihappoa-tekstiiliteollisuudessa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Typpihappoa (HNO3) tarvitaan myös tekstiiliteollisuudessa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Typpihappoa (HNO3) tarvitaan myös tekstiiliteollisuudessa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2021-02-18T15:53:03+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ammoniakki viljelyn tukena</title>
<id>https://peda.net/id/321c78e971f</id>
<updated>2021-02-18T15:53:03+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/smtjpjhmkvserk#top&quot; title=&quot;1-aluksi-aestetaan.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/smtjpjhmkvserk:file/thumbnail/ce63885f6650b1e14b5617f48590a796b03b5656/1-aluksi-aestetaan.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Keväällä maanviljelijän työt alkavat äestämisellä. Äestäminen pehmentää ja hienontaa maata vastapainoksi.  Se estää myös rikkaruohojen kasvua.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Keväällä maanviljelijän työt alkavat äestämisellä. Äestäminen pehmentää ja hienontaa maata vastapainoksi.  Se estää myös rikkaruohojen kasvua.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/spksjajolsvtanjopek#top&quot; title=&quot;2-kylvaminen-apulanta.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/spksjajolsvtanjopek:file/thumbnail/2de328a03ffb35f757abffa241725931e415c3fc/2-kylvaminen-apulanta.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Seuraavaksi peltoon kylvetään siemenet ja apulantaa, joka on lannoitetta. Sen valmistamiseen tarvitaan ammoniakkia NH3, joka on pistävänhajuinen emäksinen kaasu.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Seuraavaksi peltoon kylvetään siemenet ja apulantaa, joka on lannoitetta. Sen valmistamiseen tarvitaan ammoniakkia NH3, joka on pistävänhajuinen emäksinen kaasu.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/mmvlnthjps#top&quot; title=&quot;3-moderni-maatalous-tarvitsee-lannoitetta.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/mmvlnthjps:file/thumbnail/9f3e7603da7447134a771f5f229c36169d733d49/3-moderni-maatalous-tarvitsee-lannoitetta.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Moderni maatalous vaatii lannoitteita. Ne takaavat hyvälaatuisen ja painavan sadon.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Moderni maatalous vaatii lannoitteita. Ne takaavat hyvälaatuisen ja painavan sadon.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/kaskhkosajsmelsttltp#top&quot; title=&quot;4-sato-kypsyy.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/kaskhkosajsmelsttltp:file/thumbnail/2e86521c8eb2dd169c5c7d2a796679cd6a54b1a1/4-sato-kypsyy.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kesän aikana sato kypsyy. Hyvä viljelykesä on sopivan aurinkoinen ja sateinen, mutta ei liian aurinkoinen, sateinen tai tuulinen. Kovat sateet lakoonnuttavat viljaa eli painavat sitä maata vasten. Liika aurinko taas voi kypsentää sadon liian nopeasti, jolloin sato jää kevyeksi. Painava sato on arvokkaampi, sillä siitä maksetaan painon mukaan.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kesän aikana sato kypsyy. Hyvä viljelykesä on sopivan aurinkoinen ja sateinen, mutta ei liian aurinkoinen, sateinen tai tuulinen. Kovat sateet lakoonnuttavat viljaa eli painavat sitä maata vasten. Liika aurinko taas voi kypsentää sadon liian nopeasti, jolloin sato jää kevyeksi. Painava sato on arvokkaampi, sillä siitä maksetaan painon mukaan.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/laks#top&quot; title=&quot;5-valmista.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/laks:file/thumbnail/5eb497535caa8d5ece89422f4f8854d04c837597/5-valmista.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Loppukesästä satoa aletaan korjata.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Loppukesästä satoa aletaan korjata.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/vestovksptejhkutspy#top&quot; title=&quot;6-suurtilallinen.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/vestovksptejhkutspy:file/thumbnail/c5771e2ed3c6d0657ed49471368dded6c56d0c69/6-suurtilallinen.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vilja korjataan puimureilla.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Vilja korjataan puimureilla.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/pjvskkjjvmejlvprelm#top&quot; title=&quot;7-puimurista.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/pjvskkjjvmejlvprelm:file/thumbnail/38d99de26ae376949d1dee55f4add65fd2b00614/7-puimurista.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Puinnin jälkeen vilja siirretään kuivaajaan kuivattavaksi, jonka jälkeen se myydään eteenpäin jalostettavaksi. Lopulta vilja päätyy ruokakauppaan esim. leivän muodossa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Puinnin jälkeen vilja siirretään kuivaajaan kuivattavaksi, jonka jälkeen se myydään eteenpäin jalostettavaksi. Lopulta vilja päätyy ruokakauppaan esim. leivän muodossa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/kvakkkmjsohlsmpmikk#top&quot; title=&quot;8-tyot-jatkuvat-kynnoilla.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/kvakkkmjsohlsmpmikk:file/thumbnail/5a850a2e33e4e42894736b51e71777395f4bb8a2/8-tyot-jatkuvat-kynnoilla.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sadonkorjuun jälkeen työt jatkuvat kyntämisellä. Kynnössä maa kuohkeutuu ja pääsee kosketuksiin ilman kanssa. Kyntö antaa hyvän alustan kevään muokkaus- ja kylvötöitä varten.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Sadonkorjuun jälkeen työt jatkuvat kyntämisellä. Kynnössä maa kuohkeutuu ja pääsee kosketuksiin ilman kanssa. Kyntö antaa hyvän alustan kevään muokkaus- ja kylvötöitä varten.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/hmkjtjvhskohm#top&quot; title=&quot;9-huollettu-maa-kestaa.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/anopekjkelra/hmkjtjvhskohm:file/thumbnail/1d326d16fa8ab964f484e0ca1c50da4ca68b6325/9-huollettu-maa-kestaa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hyvän viljetytavan mukaiset työtyötavat pitävät maan kasvukunnon hyvänä. Kaikilla on hyvä meininki.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Hyvän viljetytavan mukaiset työtyötavat pitävät maan kasvukunnon hyvänä. Kaikilla on hyvä meininki.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2021-02-18T15:53:03+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtäväkirjaan</title>
<id>https://peda.net/id/322240a371f</id>
<updated>2013-08-06T13:02:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/teht%C3%A4v%C3%A4kirjaan#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/mjNGrQ&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;b&gt;Siirry tehtäviin.&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-02-18T15:53:03+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Aine voi olla hapan, emäksinen tai neutraali</title>
<id>https://peda.net/id/3222c8f871f</id>
<updated>2013-11-04T12:24:39+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/avohetn#top" />
<content type="html">Muistellaanpa ensin karboksyylihappoja, joiden yhteydessä jo puhuttiin hieman hapoista. Mainittiin esimerkiksi, että muurahaiset erittävät muurahaishappoa puolustautumiseen, ja että etikkahapon avulla voidaan elintarvikkeiden happamuutta lisätä jolloin ne säilyvät paremmin. Sitruunahappo taas tekee sitruunasta happaman makuisen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/OA4yRL1IMnU?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ennestään tiedät että ioniyhdisteiden vesiliuokset johtavat sähköä. Vedessä vapaasti liikkumaan pääsevät positiiviset ja negatiiviset ionit toimivat sähkön kuljettajina.&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;Videosta huomaat, että happojen ja emästen vesiliuokset johtavat myös sähköä. Niidenkin täytyy tuottaa vesiliuoksiinsa ioneja.&lt;/p&gt;&#10;Sitruunahapon makuaistimus ei johdu happomolekyylista vaan sen kyvystä luovuttaa vetyioni eli protoni (H&lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt;). Tämä happomolekyylistä irtoava vetyioni reagoi välittömästi vesimolekyylin kanssa ja syntyy oksoniumioni, joka aiheuttaa vesiliuoksen happamuuden.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;[[$ \text{H}^+ + \text{H}_2\text{O} \rightarrow \text{H}_3\text{O}^+ $]]&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Emäksisyys on happamuuden vastakohta. Eli emäs taas on aine, joka pystyy vastaanottamaan vetyionin (H&lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt;). Vesiliuoksen emäksyys johtuu hydroksidi-ioneista (OH&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;[[$ \text{NaOH} + \text{H}_2\text{O} \rightarrow \text{Na}^+ + \text{OH}^- $]]&lt;!-- removed: br --&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Liuos voi myös neutraali. Neutraalissa liuoksessa on yhtä monta oksonium- ja hydroksidi-ionia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tutki ilmiötä &lt;a href=&quot;http://phet.colorado.edu/sims/acid-base-solutions/acid-base-solutions_fi.jnlp&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;tällä&lt;/b&gt; &lt;/a&gt;Java-simulaatiolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/vhopeokhi#top&quot; title=&quot;vahva-happo.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/vhopeokhi:file/photo/cf93b5ae20808bdb5509677c4590475bffaf1609/vahva-happo.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Happamassa vesiliuoksessa on paljon oksoniumioneja.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-02-18T15:53:03+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Happamuus todetaan indikaattorilla</title>
<id>https://peda.net/id/322355b471f</id>
<updated>2013-11-10T19:16:19+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hti#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Indikaattorit&lt;/b&gt; ovat väriaineita, joita käytetään liuoksen happamuuden toteamiseen. Indikaattorit ovat erivärisiä happamassa, neutraalissa ja emäksisessä liuoksessa. Indikaattoreiden värit tunnetaan, joten niiden avulla voidaan päätellä liuoksen happamuus.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/v%C3%A4#top&quot; title=&quot;shutterstock_76604698.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/v%C3%A4:file/photo/bd8559beb4fc53c4980d6cc8c92b461e94aab261/shutterstock_76604698.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Värinmuutoksia.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/indikaattoreita#top&quot; title=&quot;indikaattorit.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/indikaattoreita:file/photo/de216d096de9ac0baf220fc689f422c9be06e8fb/indikaattorit.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Indikaattoreita.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkiksi BTS:n väri muuttuu keltaisesta vihreän kautta siniseen. Fenoliftaleiini muuttuu värittömästä fuksiaan, joka on kirkkaan vaaleanpunainen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/iv#top&quot; title=&quot;Värinmuutoksia.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/iv:file/photo/eec9d6c0bdd5da5aa233e890fd39035ceb908d42/V%C3%A4rinmuutoksia.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Indikaattorien värinmuutoksia.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Myös esim. puolukasta ja punakaalista voidaan valmistaa indikaattoriliuos.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/pvvl#top&quot; title=&quot;shutterstock_70228237.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/pvvl:file/photo/e63ce7c54e4097ca2bf258db2d1ef8e54e27f18c/shutterstock_70228237.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Punakaalista voidaan valmistaa luonnonindikaattori.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/hK5RbTWlvLM?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Video luonnonindikaattorien värinmuutoksista.&lt;/em&gt;</content>
<published>2021-02-18T15:53:03+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Happamuus ilmaistaan pH-arvona</title>
<id>https://peda.net/id/3223e27d71f</id>
<updated>2013-12-31T11:51:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/hipa#top" />
<content type="html">Kaikki happamat ruoka-aineet eivät ole yhtä happamia, eivätkä emäksiset yhtä emäksisiä On olemassa siis eri vahvuisia happoja ja emäksiä. Aineiden vesiliuoksen happamuus ilmaistaan pH-asteikolla, joka kertoo onko liuos neutraali, hapan tai emäksinen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;pH &amp;lt; 7 hapan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;pH = 7 neutraali&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;pH &amp;gt; 7 emäksinen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;pH kertoo kuinka paljon oksoniumioneja vesiliuoksessa on. Mitä alhaisempi vesiliuoksen pH on, sitä enemmän siinä on oksoniumioneja ja sitä happamampi se on.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;pH:ta voidaan mitata esimerkiksi pH-paperilla tai pH-mittarilla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/ph-esimerkkej%C3%A4#top&quot; title=&quot;pH-esimerkkeja.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/ph-esimerkkej%C3%A4:file/photo/b63c3aa71ec5e94b7cad4e31f76713eb873073d8/pH-esimerkkeja.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;pH-esimerkkejä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Huomaa, että saippua voi olla myös emäksistä (vertaa alta taulukosta).&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/saJK8P5Hc08?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hyvin happamat tai emäksiset liuokset ovat vaarallisen syövyttäviä. Alta taulukosta näet joidenkin tuttujen aineiden pH-arvoja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/thje2#top&quot; title=&quot;hapot-emakset.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/thje2:file/photo/37696779a5009547d8ae051737f6d8f57a3f9f2c/hapot-emakset.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tuttuja happoja ja emäksiä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-02-18T15:53:03+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Happosade</title>
<id>https://peda.net/id/32246aaa71f</id>
<updated>2013-08-30T08:40:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/IV/17/happosade#top" />
<content type="html">Happosade on sadetta, jonka pH on alle 5,6. Sadevesi on normaalistikin hiukan hapanta (pH hieman alle 6), koska ilmakehän hiilidioksidi liukenee sadeveteen ja muodostaa hiilihappoa. Hiilihappo on heikko happo. Itse happosade johtuu sadeveteen liuenneista ilmansaasteista, kuten esim. teollisuuden rikki- ja typpipäästöistä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/hvm#top&quot; title=&quot;happosade.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/ojamonharju/luoka-7-9/oppiaineet/kemia/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iv/l1hje/hvm:file/photo/80188028800c125884ade8afd00f9ec409f8e5be/happosade.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Happosateen vaikutus metsään.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/HtoYEOJK3sM?list=PLSo0Ijgh_1y7eKVPjSJ1fnoSFzC_MEqt7&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Soittolistassa on kaksi videota. Ensimmäisessä muutetaan veden pH:ta puhaltamalla. Muutoksen saa aikaan ihmisen hengityksessä oleva hiilidioksidi. Toisessa videossa rakennetaan hiilidioksidimolekyyli muovimalleilla.&lt;/em&gt;</content>
<published>2021-02-18T15:53:03+02:00</published>
</entry>


</feed>