<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>1.1. Matka Itämerelle</title>
<id>https://peda.net/id/31c705a6d63</id>
<updated>2024-09-15T14:28:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/31c705a6d63:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/opiskelu/oppiaineet2/ymp%C3%A4rist%C3%B6opinnot/yayi/kymenlaakson-laatuhanke/itameren-ymparisto/1.x-johdantovideo-matka-itamerelle#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Matka meren maahan</title>
<id>https://peda.net/id/010fb7ced63</id>
<updated>2024-09-15T15:26:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/opiskelu/oppiaineet2/ymp%C3%A4rist%C3%B6opinnot/yayi/kymenlaakson-laatuhanke/itameren-ymparisto/1.x-johdantovideo-matka-itamerelle/matka-meren-maahan#top" />
<content type="html">Tutustu Itämeren maisemiin &lt;a href=&quot;https://digimuseo.fi/nayttelyt/matka-meren-maahan/ &quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&amp;quot;Matka meren maahan VR-kokemus&amp;quot;&lt;/a&gt; valokuvien ja selostuksen avulla. Video on katsottavissa myös &lt;a href=&quot;https://youtu.be/u_sld893umw?feature=shared&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;YouTubessa&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h1&gt;&lt;b&gt;Ovatko seuraavat väitteet videon perusteella oikein vai väärin?&lt;/b&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Kirjoita &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;väärien väittämien edessä olevat &lt;b&gt;numerot peräkkäin&lt;/b&gt;&lt;/span&gt; (ilman välilyöntejä tai pilkkuja). Tämä on avain seuraavalle tehtäväsivulle &lt;/em&gt;&lt;b&gt;1.2. Itämeren laaja valuma-alue.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Suomen Saaristomerellä on alueen kokoon nähden enemmän saaria ja luotoja kuin missään muualla maailmassa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Kallioluodot ovat lintujen ja hylkeiden lepopaikkoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Kansanperinteessä jättiläisiä on kutsuttu jatuleiksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Saaristoalueen korkeilla paikoilla sijaitsevat kiviset hautaröykkiöt ovat korkeintaan 1 000 vuotta vanhoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Jatulintarha on kivistä rakennettu labyrintti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. Ensimmäiset luotsit alkoivat toimia Itämerellä 1940-luvulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;7. Pysyvä asutus muodostui Varsinais-Suomen haastavalle saaristoalueelle 1200-luvulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;8. Votiivilaiva tarkoittaa kirkkoon lahjoitettua laivan pienoismallia, joka voi olla ripustettu esimerkiksi kirkon kattoon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;9. Kallioisuuden vuoksi saaristossa ei ole ollut lainkaan vehnänviljelyä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;10. Hakamaat, rantaniityt, metsälaitumet ja lehdesniityt ovat saariston uhanalaisimpia luontotyyppejä, jotka säilyvät vain ihmisten ylläpitäminä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;11. Saaristossa pysyvien asukkaiden määrä on vähentynyt ja kesävierailijoiden määrä lisääntynyt viimeisimmän sadan vuoden aikana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;12. Saaristomeren alueella vierailee vuosittain noin 5 000 matkailijaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;13. Itämeri on matala sisämeri, jonka suurella valuma-alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;14. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista merialueista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;15. Itämeren laajamittaisin ympäristöongelma on rehevöityminen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;16. Itämerta kuormittavat eniten maatalouden ravinnepäästöt.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;17. Merikotka ei ole ollut koskaan aiemmin niin uhanalainen kuin nykyisin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;18. Itämeren silakassa on nykyisin vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin joitakin vuosikymmeniä sitten.</content>
<published>2024-02-28T14:58:01+02:00</published>
</entry>


</feed>