https://peda.net/id/30894c72c4b 2019-08-22T11:45:18+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3089ae74c4b 2018-10-30T05:44:10+02:00 --------------------------------------------<br/> <b>Luku 3.</b><br/> <br/> S3. Cityeläimet<br/> Etsi internetistä uutisia seuraavista kaupunkien puistoissa ja metsissä elävistä lajeista.<br/> a) Mitä ongelmia on ilmennyt näiden lajien lisääntymisestä kaupunkiympäristössä? <br/> b) Miten ihmisten täytyy arjessaan huomioida nämä eläimet alueilla, joilla niitä runsaimmin esiintyy?<br/> Liitä vastaukseen myös linkit, joista löysit vastauksia.<br/> a) kettu. <em>Levittää kapi-syyhytautia.</em> <em>Koirien ulkoittamista vapaana pitää välttää.</em><br/> b) kaniini. <em>N<span>e syövät hyöty- ja koristekasveja ja ne vahingoittavat ja lumitalvina saattavat jopa tappaa suuriakin puita jyrsimällä niiden tyviä kuorettomiksi. Suojataa puiden rungot. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_villikanit" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_villikanit</a> <br/> </span></em>c) rusakko. <em>Syö puiden kuoria. Suojataan puiden rungot.</em><br/> d) eri lokkilajeja (naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki). <em>Ryöstelevät ruokaa toreilla. Viihtyvät kaatopaikoilla. Lokkien ruuan saamista kaupungissa pitää vähentää.</em><br/> <br/> S4. Kaupunkipuiston ekosysteemi<br/> Tee taulukko tai listaus, jossa vertaat kaupunkipuiston ja luonnonmetsän ekosysteemiä. <br/> Vertaile seuraavia tekijöitä: kasvien veden saanti, kasvien ravinteiden saanti, hajottajien toiminta, yksilöiden eläminen ryhmissä/harvakseltaan.<br/> <table> <tbody> <tr> <td> </td> <td>kaupunkipuisto</td> <td>luonnonmetsä</td> </tr> <tr> <td>kasvien veden saanti</td> <td>vaikeaa sillä vesiä johdetaan viemäreihin</td> <td>riippuu maalajista (hiekka läpäisee hyvin)</td> </tr> <tr> <td>kasvien ravinteiden saanti</td> <td>usein ravinteita on riittävästi, mm. lannoittaminen, <br/> koirien ulosteet</td> <td>usein puute ravinteistas</td> </tr> <tr> <td>hajottajien toiminta</td> <td>ihminen vie hajoavan materiaalin (mm. syksyllä lehdet) pois, <br/> hajottajien toiminta on vähäistä</td> <td>ekosysteemin toiminnan kannalta välttämätöntä</td> </tr> <tr> <td>yksilöiden eläminen<br/> ryhmissä/harvakseltaan</td> <td>osa lajeista ryhmissä, mm. naakka ja kesykyyhky</td> <td>yhdyskunnissa elävät lajit harvinaisia, räkättirastas, muurahainen.</td> </tr> </tbody> </table> <br/> S5. Kaupunkipuistojen sitkeä laji<br/> Selvitä, mitkä ominaisuudet tekevät piharatamosta kestävän lajin. <a href="http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piharatamo" rel="nofollow ugc noopener">http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piharatamo</a> .<br/> <em>-piharatamon paksuhkot ja suonikkaat lehdet kestävät tallaamista</em><br/> <em>-tähkää kannattava kukintovana on sitkas</em><br/> <em>-sinnittelee olosuhteiden mukaan ahtaissa ja kuivissa kadunraoissa parin senttimetrin korkuisena tai vehmaalla maalla kookkaana ruusukkeena korkeine kukintoineen.</em><br/> <br/> T2. Metsätyyppien määrittämistä<br/> <span>Kasvillisuutta tutkitaan usein neliömetrin kokoisten näytealojen avulla. Tällaisista näytealoista voidaan katsoa, kuinka monta prosenttia ruudun pinta-alasta kukin kasvilaji peittää ylhäältä päin katsottuna. Tutki oheista metsäkasvillisuustaulukkoa ja vastaa sen perusteella alla oleviin kysymyksiin. <span>Voit käyttää halutessasi tukitietolähteenä esimerkiksi </span><a href="http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/metsatyypit.swf" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Metsäntutkimuslaitoksen metsätyyppiopasta</a><span> ja </span><a href="http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kasvit/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">LuontoPortin kasviopasta</a><span>.<br/> a) Minkä tyypin metsästä seuraavat ruudut ovat:<br/> <span>ruutu 1: <em>tuore kangasmetsä</em></span><br/> <span>ruutu 2: <em>kuiva kangasmetsä</em></span><br/> <span>ruutu 3: <em>kuiva kangasmetsä</em></span><br/> <span>ruutu 4: <em>lehto</em></span><br/> <br/> <span>b) Mikä ruuduista on kaikkein niukkaravinteisin? <em>Ruutu 1.</em> </span><br/> <span>c) Missä ruudussa ravinteita on ollut eniten saatavilla? <em>Ruutu 4.</em></span><br/> <span>d) Miten ruutujen 2 ja 3 kasvupaikkatekijät eroavat toisistaan? <em>Ruudulla 2 on paljon jäkälää, ruudulla 3 on paljon seinäsammalta. Ruudussa 3 on kosteampi maaperä.</em></span><br/> <br/> <br/> </span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 4.<br/> </span></b><br/> S1. Erilaisia itiöemiä.<br/> <span>Tarkastele erilaisten sienien itiöemiä </span><a href="http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Luontoportin sienisivujen</a><span> avulla. </span><br/> <span>Kuvaile lyhyesti, millainen itiöemä on:</span><br/> <span>a) herkkutatilla. <em>Iso, tukeva ja kiinteä, lakin pinta ruskea, alla pillikerros, joka kellastuu vanhemmiten, jalan pinnalla valkoinen verkkokuvio</em></span><br/> <span>b) känsätuhkelolla. Pallomainen-nuijamainen, harmaa, pinnalla irtoavia “känsiä”<br/> </span><span>c) keltasarvikalla. <em>Pieni, oranssinkeltainen, sarvimaisesti haaroittunut</em><br/> </span><span>d) taulakäävällä. <em>Kova, kaviomainen, päältä nuorena harmaa, vaalea pillistö</em></span><br/> <span>e) valkokärpässienellä. <em>Kokonaan puhtaan valkoinen, lakki kellomainen-laakeneva, heltat säilyvät valkoisina, jalassa rengas, jalan tyvellä väljä tuppi</em><br/> <br/> </span>S2. Videotehtävä sienistä<br/> <span>Katso video </span><a href="http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/sienet/sieni-on-omituinen-elio" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Sieni – omituinen eliö</a><span>.</span><br/> <span>a) Luettele tapoja, joilla sienet hyödyttävät ekosysteemiä. <em>Ravintoa selkärangattomille ja nisäkkäillekin, hajottavat kuollutta ainesta, symbioosissa kasvien kanssa</em></span><br/> <span>b) Mitä ovat videolla mainitut &quot;noidankehät&quot;? <em>Kehämäisesti laajenevasta sienirihmastosta kasvavia itiöemiä</em></span><br/> <span>c) Millä tavoin sieniä voi verrata omenapuuhun? <em>Suurin osa sienestä on sienirihmastoa. Ihminen poimii itiöemiä, jotka ovat omenaan verrattavia sienen lisääntymiselimiä.</em><br/> </span><br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 5.</span></b><br/> <br/> P2. Metsän ravintoketjuja<br/> <span>Muodosta oheisesta metsälajien luettelosta neljä erilaista ravintoketjua. </span><br/> <span>Mustikka, Mustikkamittari, mänty, puolukka, hirvi, maakiitäjäinen, orava, karhu, rauduskoivu, lehtikirva, talitiainen, punamuurahainen, varpuspöllö, näätä, metsämyyrä, teeri, metsäpäästäinen, käpytikka, kanahaukka, kettu, seinäsammal, pajulintu<br/> <em>1: mänty - orava - näätä</em><br/> <em>2: mustikka- mustikkamittari - maakiitäjäinen - talitiainen - kanahaukka </em><br/> <em>3: puolukka - teeri - karhu </em><br/> <em>4: rauduskoivu - lehtikirva - pajulintu - varpuspöllö - kettu</em><br/> <em>5: seinäsammal - metsäpäästäinen - kanahaukka</em><br/> <em>6: mustikka - mustikkamittari - punamuurahainen - karhu</em> <br/> <br/> T11. Leikkokukka maljakossa<br/> Laita lasimaljakkoon vesivärillä värjättyä vettä. Aseta purkkiin leikkokukka, esimerkiksi tulppaani. Mitä tapahtuu? <em>Vettä nousee johtosolukkoa pitkin vartta pitkin ylös → kasvi alkaa värjäytyä.<br/> </em></span><br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 6.</span></b><br/> Ei avoimia tehtäviä.<br/> <br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <span><b>Luku 7.</b><br/> </span><br/> P4. Muurahaiset<br/> Tee tiivistelmä muurahaisista metsien tärkeinä hyönteisinä.<br/> Avainsanoja: rakenne, lisääntyminen, ravinto, yhdyskunta<br/> <em>- Rakenne: Muurahainen on hyönteinen: kuusi jalkaa, ruumiissa kolme osaa. Tuntosarvet, kova kuori.</em><br/> <em>- Lisääntyminen: Suvullinen lisääntyminen. Häälento, jonka jälkeen koiras hedelmöittää naaraan, joka perustaa uuden yhdyskunnan. </em><br/> <em>- Ravinto: kasvi- ja eläinravintoa.</em><br/> <em>- Yhdyskunta: Yhdyskunnassa on yksi kuningatar. Työläiset (naaraat) huolehtivat munista ja toukista. Kuhnurit (koiraat) ovat pesässä odottaen häälentoa.</em><br/> <br/> P1. Muurahaistermejä<br/> Tutki esimerkiksi Wikipedian avulla mitä tarkoittavat seuraavat muurahaisiin liittyvä termit.<br/> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Muurahaiset" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Muurahaiset</a><br/> a) Sotilaat: <em><span>Joskus saman lajin eri tehtäviin erikoistuneet työläiset ovat kehittyneet rakenteeltaan erilaisiksi niin, että niillä on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet suoriutua tehtävistään. Sotilaat ovat suuria ja niillä on yleensä jonkinlainen aseistus (suuret ja vahvat leuat tai myrkkyruiske). Joillakin lajeilla (kuten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi" title="Suomi" rel="nofollow ugc noopener">Suomessakin</a><span> esiintyvillä </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevosmuurahainen" title="Hevosmuurahainen" rel="nofollow ugc noopener">hevosmuurahaisilla</a><span>) ei ole varsinaisia sotilaita, vaan tavallista isompia työläisiä, joita käytetään pesän puolustamiseen.</span></span></em><br/> b) Kuhnurit: <em><span>Kuhnurit eivät nimensä mukaisesti tee työtä, sillä niillä on mahdollisuus siirtää geeninsä kokonaiseen seuraavaan pesään. Kuhnureilla on siivet neitsytkuningattarien tapaan ja ne odottavat vain oikeaa hetkeä lähteä lennolle. Neitsytlennolla kuhnurit pariutuvat mahdollisimman monen kuningattaren kanssa. Sitten niiden siivet irtoavat ja ne harhailevat maassa kunnes kuolevat nälkään tai tulevat jonkin eläimen - tavallisesti linnun - tappamiksi.</span></em><br/> c) Säätieteilijät: <em><span>Säätieteilijät ovat työläisiä, joiden tehtävänä on lähettää uudet neitsytkuningattaret ja kuhnurit neitsytlennolleen mahdollisimman hyvän sään aikaan. Ne tarrautuvat kuhnurin/neitsytkuningattaren takaosaan, ja päästävät sen irti sään ollessa hyvä. Näin varmistetaan, että neitsytlennolle lähtijällä on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet tavata toisen pesän jäseniä ja pariutua.<br/> </span></em><br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 8.</span></b><br/> <span>Ei avoimia tehtäviä.</span><br/> <br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 9.</span></b><br/> P2. Haittaa ja hyötyä lumesta<br/> a) Mitä haittaa lumesta on metsän eläimille? <em>Haittaa liikkumista, ruoka on maan alla piilossa.</em><br/> <br/> b) Mitä hyötyä lumesta on metsän eläimille? <em>Lämpöeriste, suoja.</em><br/> <br/> P3. Eri kasvien valmistautuminen talveen<br/> Kerro lyhyesti, kuinka alla olevat kasvilajit valmistautuvat talveen.<br/> a) Mustikka: <em><span>varastoi lehtivihreän, pudottaa lehdet, versot talvehtivat</span></em><br/> b) Kanerva: <em><span>talvehtii kokonaisena</span></em><br/> c) Mänty: <em><span>talvehtii kokonaisena, sulkee ilmaraot vahatulpilla</span></em><br/> d) Haapa: <em><span>varastoi lehtivihreän runkoon ja oksiin, pudottaa lehdet</span></em><br/> e) Oravanmarja: <em><span>maanpäälliset osat kuolevat, maavarsi talvehtii</span></em><br/> f) Metsämaitikka: <em><span>siemenet itävät syksyllä, ja nämä varhaiset taimet talvehtivat, yksivuotinen kasvi</span></em><br/> g) Korpikarhunsammal: <em><span>talvehtii kokonaisena</span></em><br/> <br/> <p>S1. Kasvukausi<br/> a) Määrittele, mitä tarkoittaa kasvukausi. <em><span>Kasvukausi on se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on (pysyvästi) yli + 5 astetta.<br/> </span></em>b) Katso <a href="http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi" rel="nofollow ugc noopener">http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi</a>, mikä on kasvukauden pituus Ahvenanmaalla, Oulussa, Enontekiöllä. <br/> <em>Ahvenanmaalla &gt;185, Oulussa 155-165, Enontekiöllä alle 105:stä 115:een vuorokauteen.a) Kasvukausi on se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on (pysyvästi) yli + 5 astetta.</em></p> <br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <span><b>Luku 10.</b><br/> </span><br/> <span><span><span>S1. Rauhoitettujen lajien ohjeelliset arvot<br/> d) Kuinka paljon seuraavien lajien kohdalla sakotetaan tahallisesta hävittämisestä?<br/> kanahaukka, laulujoutsen, tunturipöllö, saimaannorppa, rupikonna. <em>Kanahaukka 757 €, laulujoutsen 2018 €, tunturipöllö 3369 €, saimaannorppa 9755 €, rupikonna 34 €</em><br/> <br/> </span></span></span><span><span>S3. Puukansan tarina <br/> Puukansan tarina -teoksessa kirjailija Veikko Huovinen kuvaa metsän kehitystä 1700- ja 1800-luvun vaihteessa sattuneen metsäpalon jäljiltä tukkipuumetsäksi. Kirja on samanaikaisesti tieto- ja kaunokirjallinen teos.<br/> Lue seuraavat tekstilainaukset I-II ja vastaa tehtäviin:<br/> === Teksti I<br/> &quot;Paloalueella kierteli nokiseksi ryvettynyt lintu. Se etsi ja löysi kuolleita eläimiä ja nitisti siipirikkoja lintuja. Varislinnut ja närhet tekivät retkiään reunametsissä. Kanalinnut lensivät aukeille kylpeäkseen paljastuneessa kivennäismaassa ja täyttääkseen kivispiiransa. Monet hyönteiset, varsinkin kuloalueihin erikoistuneet, huomasivat uusien mahdollisuuksien syntyneen. Lähivuosina olisi seudulla runsaasti kuolevaa, lahoavaa puuta ja puusta irtaantuvaa kaarnaa. <br/> Luonnolla ei sinänsä ollut kiirettä, kaikki kävisi niin kuin luonnonlaeissa on säädetty. Ihmisillä ei ollut vielä varsinaista metsätaloutta, he eivät olleet huolehtimassa metsän uudistamisesta. Sen sai luonto itse hoitaa miten taisi. Ja se kyllä osasi. Mutta luonnolla ei ollut ihmisen malttamattomuutta nähdä järjestystä ja tulosta mahdollisimman pian. Oli vain tyhjän kasvualan täyttämisen pakko, siementämisen, lisääntymisen ja kasvamisen mahtava voima.&quot;<br/> a) Mitä mahdollisuuksia metsän paloaukea tarjoaa kanalinnuille? <em>K</em></span></span><em>ivennäismaata kylpemiseen ja kivipiiran (kanalinnun lihasmaha) täyttämiseen</em><br/> b) Mitä mahdollisuuksia metsän paloaukea tarjoaa hyönteisille? <em>Kuolevaa, lahoavaa puuta ja puusta irtaantuvaa kaarnaa.</em><br/> <br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 11.</span></b><br/> <br/> P1. Määrittele<br/> Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittaa<br/> a) Metsien monikäyttö. <em>M<span>onikäyttömuodoilla tarkoitetaan metsätaloutta, metsässä liikkumisen mahdollisuuksia ja metsän suojavaikutuksia</span></em><br/> <br/> b) Metsien kestävä käyttö metsätaloudessa. <em><span>Vuosittaiset hakkuut eivät saa ylittää sitä puumäärää, minkä metsät tuottavat. Puun riittävyys taataan näin tuleville sukupolville.</span></em><br/> <br/> c) ekosysteemipalvelut. <em><span>Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Ne ylläpitävät yhteiskunnan toimintoja. Luonnon palvelut ovat luonnonvaroja kuten puuta, ravintokasveja tai lääkeaineita. Myös luonnon toimintaa, esimerkiksi pohjaveden uudistumista, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon palveluja ei tule käyttää yli luonnon kestokyvyn.</span></em><br/> <br/> P2. Ekologisia selityksiä<br/> a) Miksi maitohorsmaa tavataan palo- ja hakkuuaukeilla? <em>Se leviää uusille aukeille alueille nopeasti.</em><br/> b) Miksi kerrossammal menestyy vanhoissa metsissä? <em>Sille riittää vähäinen valon määrä. Vanhan metsän pohja on riittävän kostea sammalelle.</em><br/> c) Hirvi on hyötynyt metsätaloudesta, joka on vähentänyt vanhojen metsien määrää. Miksi? <em>Nuorissa metsissä on paljon lehtipuita hirven ravinnoksi.</em><br/> d) Miksi lintulajeja on vanhassa, kliimaksivaiheen metsässä vähemmän kuin nuoremmassa sekametsässä? <em>Vanhan metsän tuottavuus on pienempi. Vanhassa metsässä on vähemmän erilaisia ekologisia lokeroita.<br/> </em><br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <span><b>Luku 12.</b><br/> <br/> P2. Määrittele</span><br/> Selitä seuraavat suojelutermit.<br/> a) kansallispuisto. <em>Kansallispuisto on valtion <span>omistama alue, jonka käyttö kansallispuistona on säädetty lailla. Vaatimuksena on alueen merkitys yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.</span></em><br/> b) luonnonpuisto. <em>Luononpuisto on tieteelliseen tarkoitukseen perustettu luonnonsuojelualue.</em> <br/> c) METSO. <em><span>METSO-ohjelma on metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jonka avulla Etelä-Suomen yksityisillä metsänomistajilla on mahdollisuuksia suojella omistamansa metsän monimuotoisuutta. Pyritään lisäämään metsäisten suojelualueiden määrää.</span></em><br/> d) Natura 2000. <em><span>EU:n alueella luodaan Natura 2000 -ohjelmalla kaikkia jäsenmaita koskevaa yhtenäistä luonnonsuojelualueiden verkostoa. Suomen ehdottamat alueet ovat suojeluohjelmien kohteita, erämaa-alueita ja nykyisiä luonnonsuojelualueita.</span></em><br/> <br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 13.<br/> </span></b><br/> P2. Soiden syntyminen<br/> <span><span>Soita syntyy kolmella tavalla. Mitkä ne ovat? <em>Suo syntyy järven umpeenkasvun tai metsämaan soistumisen seurauksena tai merestä kohoavan maan soistuessa.</em><br/> </span></span><span><br/> P3. Ravintoketju<br/> </span>Laadi kaksi suon ravintoketjua, joissa on vähintään neljä osakasta.<br/> <em>Ravintoketju alkaa tuottajasta eli suolla kasvista: esimerkiksi sammal, sara, lakka, karpalo.</em><br/> <em>1. asteen kuluttaja on kasvinsyöjä, esimerkiksi toukka, kanalinnun poikanen, myyrä.</em><br/> <em>2. asteen ja 3. asteen kuluttajt ovat lihansyöjiä: toukka → pikkulintu → kanahaukka, kanalinnun poikanen → varpushaikka → muuttohaukka, myyrä → kärppä → kotka.</em><br/> <br/> S2. Kihokki – katso video ja vastaa<br/> <span><span><span>Miten kihokki on ratkaissut ravinteiden saantia suon vähäravinteisessa ympäristössä?<br/> </span></span></span><em>Lehdissä olevien karvojen päihin erittyy pisaroina tahmeaa, liimamaista nestettä, joka houkuttelee hyönteisiä. Kimaltava pisara on ansa: hyönteinen ei löydäkään mettä vaan jää kiikkiin. Lehden karvat kiertyvät saaliin ympärille, ja nesteen sisältämät entsyymit alkavat hajottaa sen pehmeitä osia. Muutamassa viikossa hyönteisestä jäljelle jää vain sulamattomat osat kuten kitiinikuori. Kihokki tulee toimee myös ilman hyönteisiä, mutta tällöin kasvu jää vaatimattommaksi.</em><br/> <span><span><br/> S3. Määrittele suotyyppi kasvien perusteella. Rasti oikein.<br/> a) Kerro päätelmäsi perusteet? <em>Tarkastele puulajistoa. Avosoista letossa on rehevä kasvillisuus, nevassa niukka.</em><br/> <br/> S4. Soiden osuus <br/> Selvitä oheisen linkin avulla<br/> a) Kuinka paljon on soiden osuus koko Suomen pinta-alasta? <em>Yhteensä soita on hieman alle yhdeksän miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 20 % Suomen kokonaispinta-alasta ja 28 % maa-alasta.</em><br/> <br/> b) Kuinka paljon on soiden osuus pinta-alasta kotiseudullasi? <br/> c) Missä osassa Suomea soita on eniten? </span></span> <em>Soita on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, jossa niiden osuus maapinta-alasta on lähes puolet. Soita on runsaasti myös Etelä-Lapissa, Koillismaalla, Kainuussa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.</em><br/> <span><br/> S5. Heinät ja sarat. Nimeä<br/> a) suolla kasvavia heiniä. <em>Järviruoko, korpikastikka</em><br/> b) saroja: <em>Pullosara, rahkasara</em><br/> </span><br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 14.<br/> </span></b><br/> P2. Kysymyksiä tekstistä<br/> Etsi teksteistä ja pohdi itse syitä, miksi:<br/> a) soita on ojitettu. <em> M<span>etsien kasvattamiseksi, pelloiksi</span></em><br/> b) soita tulee suojella. <em>H<span>uomattava osa soista on jo ojitettu, soilla on ainutlaatuinen eliöstö, suot ovat olennainen osa Suomen luontoa, soilta saadaan marjoja</span></em><br/> c) suoturvetta halutaan käyttää energianlähteeksi. <em>S<span>uuret turvevarat Suomen soilla, kotimainen energianlähde, työllistää harvaan asutuilla alueilla</span></em><br/> d) ojitus lisää metsän kasvua . <em>O</em><span><em>jitus nopeuttaa hajoamista, jolloin ravinteita vapautuu; lämpötila kohoaa</em><br/> <br/> </span>S1. Soidensuojelu Suomen eri osissa<br/> Tutki karttoja <a href="http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/suot" rel="nofollow ugc noopener">http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/suot</a> Luonnontila.fi -palvelussa <a href="http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppiryhmat/Suot" rel="nofollow ugc noopener">http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppiryhmat/Suot</a> -ympäristöhallinnon karttaa ojitettujen soiden osuudesta Suomessa. <br/> Missä osassa Suomea:<br/> a) soita on eniten? <em><span>Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapin etelä-, keski- ja itäosissa</span></em><br/> b) soita on vähiten? <em><span>Uudellamaalla</span></em><br/> c) on vähiten ojitettuja soita? <em><span> Lapin pohjois- ja itäosissa<br/> </span></em><br/> <span>--------------------------------------------</span><br/> <b><span>Luku 15.<br/> </span></b><br/> P2. Määrittele käsitteet<br/> a) paljakka <em><span>Puurajan yläpuolella on paljakka. Karua aluetta, jossa ei kasva puita ollenkaan.</span></em><br/> b) metsänraja <em><span>Metsänrajalla tarkoitetaan aluetta, jossa yhtenäinen metsä muuttuu yksittäin kasvaviksi puiksi.</span></em><br/> c) puuraja <em><span>Puuraja on mutkitteleva rajapinta puuttoman tundran tai paljakan ja yksittäisiä puita kasvavan vyöhykkeen välillä</span></em><br/> <br/> S2. Kahdeksan vuodenaikaa<br/> Pohjoisessa Saamenmaassa vuoden kierto on jaettu neljän sijasta kahdeksaan vuodenaikaan. Tutki <a href="http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa" rel="nofollow ugc noopener">http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa</a> -sivuston vuodenaikojen kuvauksia ja kerro lyhyesti, mitä luonnossa tapahtuu kunakin vuodenaikana.<br/> <p><span>1. Pakkastalvi: <em>kaamosaika, pitkään jatkuvat pakkaset</em><br/> </span>2. Hankikantokevät: <em>pulmuset ja joutsenet saapuvat, Aurinko alkaa lämmittää</em><br/> 3. Jäidenlähtökevät: <em>lumet sulavat, muuttolinnut saapuvat, porot vasovat</em><br/> 4. Keskiyönaurinko: <em>yötön yö, suopursu ja monet muut kasvit kukkivat, korvasienet nousevat</em><br/> 5. Sadonkorjuu: <em>uuvana ja sielikkö kukkivat, hyttysten määrä on suurimmillaan</em><br/> 6. Ruska: <em>hillat, mustikat ja kaarnikat kypsyvät, myöhemmin puolukatkin, sieniä nousee</em><br/> 7. Ensilumi: <em>talvehtivat linnut ja nisäkkäät vaihtavat talvipukunsa, ensilumi käy maassa</em><br/> 8. Joulukaamos: <em>viimeiset laulujoutsenet muuttavat, koskikarat hakeutuvat talvehtimispuroilla, lumipeite jää maahan.</em></p> 2019-08-22T11:45:18+03:00