Teksti

2023-11-14T09:30:06+02:00

Iso Britannia (Silver)

Iso-Britannia on saari Pohjois - Atlantin valtamerellä Manner- Euroopan luoteisrannikolla , joka koostuu Englannista , Skotlannista ja Walesista . Pinta-alallaan 209 331 km 2 (80 823 neliömailia) se on suurin Brittisaarista , Euroopan suurin saari ja maailman yhdeksänneksi suurin saari . Sitä hallitsee merellinen ilmasto , jossa vuodenaikojen välillä on pienet lämpötilaerot. Irlannin saari , jonka pinta-ala on 40 prosenttia Ison-Britannian pinta-alasta, on lännessä – nämä saaret yhdessä yli 1000 pienemmän ympäröivän saaren ja nimettyjen merkittävien kallioiden kanssa muodostavat Brittein saarten saariston .

Yhdistynyt kuningaskunta Manner-Eurooppaan 9 000 vuotta sitten maansillalla , joka tunnetaan nykyään nimellä Doggerland . Nykyihmiset ovat asuneet Isossa-Britanniassa noin 30 000 vuoden ajan. Vuonna 2011 sen väkiluku oli noin 61 miljoonaa , joten se oli maailman kolmanneksi väkirikkain saari Indonesian Jaavan ja Japanin Honshun jälkeen ja väkirikkain saari Aasian ulkopuolella .

Termi "Iso-Britannia" voi viitata myös Englannin , Skotlannin ja Walesin poliittiseen alueeseen , joka sisältää myös niiden offshore-saaret. Tämä alue ja Pohjois-Irlanti muodostavat Yhdistyneen kuningaskunnan . Ison-Britannian yksittäinen kuningaskunta syntyi Englannin (johon tuolloin sisältyi Wales) ja Skotlannin kuningaskuntien välisistä liittosopimuksista vuonna 1707 .

Ensimmäinen tunnettu kirjallinen sana Britannia oli muinaiskreikkalainen translitterointi alkuperäisestä protokelttiläisestä termistä Pytheasin matkoja ja löytöjä käsittelevässä teoksessa, joka ei ole säilynyt. Varhaisimmat olemassa olevat sanat ovat lainauksia myöhempien kirjoittajien periplusista, kuten Strabonin Geographicasta , Pliniusin Natural Historysta ja Diodoruksesta Sisilian Bibliotheca historicasta . Plinius Vanhin (23–79 jKr) Ison-Britannian Natural History Recordsissa: "Sen entinen nimi oli Albion; mutta myöhemmällä kaudella kaikki saaret, joista mainitsemme nyt lyhyesti, otettiin mukaan. nimellä "Britanniæ."

Nimi Britannia juontaa juurensa Britannian, Britannian tai Brittanian , brittien maan latinankielisestä nimestä . Vanha ranskalainen Bretaigne (josta myös moderni ranskalainen Bretagne ) ja keskienglannin Bretayne , Breteyne . Ranskalainen muoto korvasi vanhan englannin Breoton, Breoten, Bryten, Breten (myös Breoton-lond, Breten-lond ). Roomalaiset käyttivät Britanniaa 1. vuosisadalta eKr. Brittein saarille yhdessä. Se on peräisin Pytheasin matkakirjoituksista noin 320 eKr., joissa kuvattiin useita Pohjois-Atlantin saaria pohjoisessa aina Thuleen asti (luultavasti Norja ).

SLOVAKIA (MARKUS)
Slovakias 35 lentokenttää,jossa on 20 kiitotietä. Rautatietä on 3 622 kilometriä, maanteitä 43 761 kilometriä. Vesiväyliä on Tonava-joella 172 kilometriä. Tärkeimmät satamakaupungit ovat Bratislava ja Komárno.Tonavaa pitkin on matkustajaliikennettä kantosiipialuksilla Wienistä ja Budapestistä Bratislavaan huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Bratislavaan on suora junayhteys Prahasta, Budapestistä ja Wienistä. Myös maan sisällä junalla matkustaminen on halpaa ja tehokasta. Moottoriteillä ajamiseen tarvitaan lisämaksutarra auton tuulilasiin. Pyöräily on vaikeaa, sillä tiet ovat kapeita ja kaupunkien kadut usein mukulakiveä.Rautatietä on 3 622 kilometriä.
Slovakia on hyvä lomakohde ja sinne kannattaa matkustaa, varsinkin pääkaupunkiin joka on Bratislava.

Slovakian valtiomuoto on tasavalta, valuutta on euro ja kieli on Slovakia.
Slovakian pinta-ala on 49,035 km asukkaita siellä asustaa n. 5,5 miljoonaa (2013). Slovakia on suurimaksi osaksi vuoristoinen maan keski- ja pohjoisosia hallitsevat Länsikarpaatit, joihin kuuluvat Tatravuoret. Korkein huippu on 2,655 metriä. Sen naapurivaltioita ovat Tsekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta. Slovakia on Euroopan Unionin ja NATOn jäsenvaltio.ysa

tässä on slovakian lippu

tässä on slovakian kartta

tässä on slovakian presidentti Zuzana Čaputová

Itävalta (Mikael)

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, se on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Maa koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat lännessä Liechtenstein ja Sveitsi, etelässä Italia ja Slovenia, idässä Unkari sekä pohjoisessa Saksa, Slovakia ja Tšekki.

Itävalta kuuluu pitkälti siirtymävaiheen ilmastovyöhykkeeseen. Maan läntisessä osassa vallitsevat lännestä puhaltavat tuulet ja meri-ilmasto. Itävallan itäosat puolestaan kuuluvat selvästi enemmän mannerilmasto valtapiiriin. sadanta on vähäisempää ja kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä. Suurten korkeuserojen takia sää ja ilmasto voivat muuttua rajusti pienelläkin matkalla. Talvet ovat kylmiä kaikkialla. Suurimmat sademäärät saadaan kesäkuukausina, mutta koska sateet tulevat silloin ukkosluontoisina kuuroina, sateinen sää ei kestä kauan. Talvisaikaan ylhäällä Alpeilla sää on keskimäärin aurinkoisempaa kuin laaksoissa, joissa on useammin pilvistä ja sumuista. Kesällä taas laaksoissa on useammin aurinkoista, silloinkin kun pilvet peittävät vuorenhuiput. Alppien keskiosassa

tävallan eläimistö on tyypillisen keskieurooppalaista: jäniksiä, saksanhirviä, fasaaneja, kettuja, mäyriä, näätiä ja peltopyitä. Vuoristoissa elävät muun muassa gemssi, alppimurmeli, kotka ja naakka. Pannonian alueelle luonteenomaisia ovat Neusiedljärven ruoikoissa viihtyvät suuret määrät kahlaajalintuja. Viime vuosina maan keski- ja eteläosien metsissä on jälleen tavattu joitakin karhuja.

Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät (tammi ja pyökki) ja sekametsät (kuusi ja pyökki), korkeammalla myös havumetsät (kuusi, lehtikuusi ja mänty). Alppiniittyjen kasvillisuus on erityisen värikästä ja vaihtelevaa: siellä kukkivat alppitähti, katkerot, etelänarnikki, kanervat ja monet muut lajit.

Itävallassa on kuusi kansallispuistoa

Valtiomuoto: liittotasavalta
Liittopresidentti: Alexander Van der Bellen
Pääkaupunki: Wien (1 920 949 as.)
Pinta-ala: 83 879 km²
Väkiluku (2021): 8 933 346
Viralliset kielet: saksa
Viralliset vähemmistökielet: kroatia, unkari ja slovenia
Valuutta: Euro (€) (EUR)

Lähde: WIKIPEDIA
Itävallan lippu: Itävallan vaakuna:

Itävallan liittopresidentti

Itävallassa on erittäin isot laskettelu ja hiihto mahdollisuudet kaiken tasoisile laskijoille sekä lumilautailijoille.

Itävalta on myös erinomainen paikka vaeltamiseen ja patikointiin vuorien äärellä.

Itävallalla on jalkapallomaajoukkue joka edustaa Itävaltaa jalkapallon maajoukkuekilpailuissa.

ESPANJA (STIINA)
Historia

Espanjan historia alkaa ajasta, jolloin nykyihminen astui Pyreneiden niemimaalle pohjoisesta yli 35 000 vuotta sitten. Rooman tasavalta valloitti alueen noin vuonna 200 eaa., jonka jälkeen tulivat visigootit ja vuonna 711 arabit ja pohjoisafrikkalaiset berberit. Muslimien hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Al-Andalus. Kristityt valtiot valloittivat koko niemimaan takaisin vuoteen 1492 mennessä. Tänä aikana muodostuivat Kastilian ja Aragonian kuningaskunnat, jotka yhdistyivät Espanjan kuningaskunnaksi.

Vuonna 1492 lähti myös Kristoffer Kolumbus tutkimaan uutta maailmaa, josta alkoi Espanjan imperiumin rakentaminen, jota seuraavien vuosisatojen aikana Espanjasta tuli maailmanvalta. Vuonna 1588 Englantiin maihinnousua yrittänyt Voittamaton armada kärsi tappion, mikä heikensi merkittävästi Espanjan mahtia merillä. Habsburg-suku nousi valtaan vuonna 1516 ja hallitsi noin kahdensadan vuoden ajan. Bourbon-suku on hallinnut Espanjaa vuodesta 1701 tähän päivään asti, joskin välissä on ollut keskeytyksiä. Kuningaskunnan valta hiipui vähitellen taloudellisten vaikeuksien vuoksi ja 1800-luvun lopussa ranskalaismiehitys, siirtokuntakapinat ja varsinkin tappio sodassa Yhdysvaltoja vastaan olivat vieneet sen kaikki suuret siirtomaat.

Luonto ja luonnonsuojelu

Maan etelärannikolla kasvillisuus on välimeren kasvillisuutta, mutta hieman pohjoisempana on jonkin verran havumetsiä ja maan pohjoisosassa metsät ovat enimmäkseen lehtimetsää. Pohjoisen lehtimetsissä yleisimmät puulajit ovat pyökki, tammi, jalokastanja, eukalyptus, koivu ja vaahtera. Välimeren kasvillisuuden alueella yleisimpiä puulajeja ovat korkkipuu, oliivipuu, viikunapuu ja taatelipuu ja lisäksi alueella on agaaveita ja macchiapensaita. Maan ydinalueen ylänköalueella maasto on hyvin karua ja siellä kasvaa enimmäkseen varpukasvillisuutta ja yksittäisiä puita, jotka ovat muun muassa rautatammia.

Doñanan kansallispuisto on Espanjan suurin kansallispuisto, joka on Euroopan merkittävimpiä luonnonsuojelualueita. Alue on enimmäkseen tasankoa, missä kasvaa pensaikkoa ja mäntymetsää. Alueella on myös soita. Alueen eläimistö on monipuolisin Euroopassa, yksin lintulajit lukien puiston alueella on yli 300 lajia.

Ilmasto

Espanjan ilmasto on vaihteleva, mihin vaikuttavat sijainti Atlantin ja Välimeren välissä sekä vuoristo- ja ylänköalueet. Talviaikana Atlantin rannikolta koilliseen Espanjaan vaikuttavat Atlantilta tulevat viileät länsituulet. Tällä alueella on meri-ilmasto, eli talvet ovat leutoja ja kesät viileähköjä. Tällä alueella vuotuinen sademäärä on Espanjan runsaimpia. Sen sijaan maan eteläosissa ilmasto on kuumaa ja kuivaa. 700–1 000 metriä korkeilla ylänköalueilla on mannerilmasto, eli talvet ovat kylmempiä kuin meri-ilmaston alueilla ja kesät ovat kuumia ja kuivia. Kaikkein kuivimmat alueet ovat maan kaakkoisosissa, missä vuotuinen sademäärä on erittäin alhainen. Ilmasto on kuivaa useita kuukausia myös Kastilian pohjoispuolella olevalla alueella.

Ilmastonmuutos Espanjassa lisää kuivuutta, myrskyjä ja nostaa vuoden keskilämpötilaa niin maalla kuin ympäröivillä merialueillakin. Maata on kuvattu ilmastonmuutoksen vaaravyöhykkeeksi siksi, koska ilmastonmuutos on vaikuttanut alueella jo paljon. Tutkijat odottavat, että Espanjan sademäärä vähenee samaan aikaan kuin lämpötila kohoaa. Se saattaa johtaa aavikoitumiseen laajoilla alueilla maata ja maatalouden vaikeutumiseen. Kuivuus vaikuttanee etenkin Etelä-Espanjaan, joskin vuonna 2022 jopa 75 % Espanjasta oli vaarassa aavikoitua.

Maantieto

Espanja sijaitsee Pyreneiden niemimaalla. Pohjoisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono, ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, korkeimmat huiput kohoavat yli 3 000 metriin.

Espanjassa on noin 1 800 jokea, mutta monet niistä kuljettavat vain vähän vettä ja saattavat olla osan vuotta kuivillaan.

Kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat voimakkaasti rannikon ja sisämaan välillä sekä korkeuden mukaan. Kesällä lähes kaikkialla on kuumaa ja kuivaa, mutta talvella on suuria lämpötilaeroja eri alueiden välillä. Vuorilla voidaan lasketella, kun taas rannikolla on paljon lämpimämpää. Vuoden kylmin kuukausi on tammikuu.

Pohjois-Espanjassa, Biskajanlahden rannoilla sataa runsaasti, ja siellä kasvaa lehtimetsiä. Näissä metsissä osa puustosta pudottaa lehtensä talveksi, kun taas osa pitää ne ympäri vuoden. Etelä-Espanjassa, Välimeren rannoilla kasvaa välimereisiä metsiä ainavihantine tammilajeineen ja oliivipuineen. Vuorten takana, Espanjan keskiosissa on aavikoita, joilla sataa vain harvoin. Niillä kasvaa ainoastaan kivikkokasveja.

Kanariansaarten Afrikan läheisillä saarilla on vain aavikoita, mutta La Palmalla kasvaa vehmasta subtrooppista kasvillisuutta.

Yleistieto espanjasta

Espanjan kuningaskunta on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa. Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.

Muinaiset roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa, ja roomalaisten käyttämä latina on espanjan kielen pohjana. Islaminuskoiset maurit hallitsivat Espanjaa keskiajalla. 1400-luvulla maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain vuoteen 1512 mennessä. Yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. 1700-luvulla se menetti hallitsemansa ulkomaat Espanjassa ja 1800-luvulla siirtomaansa.

Maan noin 47 miljoonasta asukkaasta kolme neljäsosaa puhuu äidinkielenään espanjaa, joka on koko maan virallinen kieli.

viro (Leevi)

Viron väestön luku on 1,331 ja viron virallinen pinta ala on 45,339 neljöä ja viron kielen nimi on saami viron kieli eli saami on hyvin samanlainnen kun suomi ja eläimistö on niinkuin suomen.

Viron Tiekartta ja Reittiopas - Maailman ja Suomen Kartat

Viron lippu

viro on köyhä maa eli kaikki on halvempaa ja viron presidetti on Alar karis

Viron kansalli eläin on susi ja viron tunnetuimista nähtävyys on piispan linna

. Viron muinais uskonto on että eri asioilla on eri haltiat kuten metsällä ja joella.

Ranska (Senni)

Ranska on maa länsi Euroopassa. Ranska sijaitsee espanjan ja saksan välissä mutta se jakaa myös rajat Iltalian ja Austrian kanssa.Ranskan pääkaupunki on pariisi. Muita ranskalaisia kaupunkeja ovat mm. Marseille, Lyon, Tolluse, Nizza ja Lille.Ranskan asukas luku on n. 67.75 miljonaa ja sen pinta-ala on

551,695 km². Helsiningistä Ranskaan lentomatka kestää 5h 10min. Ranskan valtiomuoto on puolipresidentillinen tasavalta ja Ranskan tämän hetkinen presidentti on Emmanuel Marcon joka on toiminut ranskan presidenttinä vuodesta 2017.Ranskassa kello on aina yhden tunnin vähemmän kuin suomessa.
Ranskassa puhutaan ranskaa ja Ranskan ainoa virallinen kieli on ranska. Ranskan valuutta on euro. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä,lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Ranska on paitsi teollisuusmaa, myös Euroopan tärkein maatalousmaa, ja suuri viinintuottaja. Se on myös yksi maailman suosituimmista matkakohteista: vuonna 2007 maassa vieraili yli 80 miljoonaa turistia. Ranskan suurin uskonto on kristinusko mutta Ranska on sekulaari valtio ja maassa asuu uskonnottomia ihmisiä ja ateisteja. Ranskan toisiksi suurin uskonto on islam. Pariississa sijaitsee huippu suosittu turistikohde Eiffel torni. Rakentajansa Gustave Eiffelin mukaan nimetty torni on Pariisin kaupungin symboli ja Euroopan kuuluisimpia nähtävyyksiä. Tornissa vierailee vuosittain n. 6miljoonaa käviää. Eiffel torni on rakennettu vuosina 1887–1889 ja sen avajaiset olivat 31. Maaliskuuta 1889.

Ranskan sanastoa:
Bonjour=hei
bonne jounrnée=hyvää päivää
Merci=kiitos
Oui=kyllä
Non= ei
Ravi de vous rencontrer= mukava tavata.

Pohjois-Ranska Pariisista
pohjoiseen kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseem, jossa on atlanttinen ilmasto. Alueella luontainen kasvillisuus on pyökin ja meri-ilmastoa arvostavan tavlitammen muodostamaa sekametsää. Myös euroopanmarjakuusi ja muratti luonnehtivat Pohjois-Ranskan luontaista kasvillisuutta. Keski-Ranskassa, kuten Bordeaux'n seudulla, luontainen kasvillisuus on Pohjois-Ranskan tapaan talveksi lehtensä pudottava lehtimetsä, mutta kasvillisuudessa on nähtävillä myös välimerellisiä piirteitä. Ranskan tärkein maataloustuote on viini. Teollisuuden tärkeimpiä tuotteita ovat lentokoneet, autot, koneet, kemikaalit ja elektroniikka. Ranska on Euroopan tärkein maataloustuottaja. Maataloudella ei ole enää entisenlaista merkitystä kansantaloudelle, mutta se muodostaa yhä suurimman osan viennistä. Ranskasta viedään esimerkiksi erilaisia viinejä ja juustoja. Ranskan koulutus on hyvin samantapainen kuin suomessakin. Koulunkäynti on maksutonta kaksivuotiaasta alkaen, ja oppivelvollisuus on voimassa 6–16-vuotiaille. Julkinen koulutusjärjestelmä on keskusjohtoinen, ja useimpia yksityiskouluja ylläpitää katolinen kirkko. Korkeakoulutuksella on pitkät perinteet, sillä Pariisin yliopisto on perustettu 1150. Nykyisin maassa toimii 91 julkista yliopistoa ja 175 ammatillista oppilaitosta. Ranskassa on syntynyt 49 Nobel palkittua henkilöä. Heistä 7 on saanut fysiikan, 9 kemian, kaksi taloustieteen ja 12 lääketieteen ja fysiologian palkinnon. Ranskalainen keittiö on ranskalaisen kulttuurin suurimpia saavutuksia.Päivän kolme pääateriaa ovat le petit déjeuner (aamiainen), le déjeuner (lounas) ja le dîner (illallinen). Ranskalaisia Suomessa ei vietettyjä juhlapyhiä ovat Pyhän pierre Chanelin päivä (28.4), Voiton päivä (8.5),Orjuuden lakkauttamisen muistopäivä (22.5), Autonomian juhla (29.6), Ranskan kansallispäivä (14.7) ja id al-Adha. Harrastajamääriltään Ranskan suurimmat urheilulajit ovat jalkapallo, tennis, ratsastus, judo, koripallo , käsipallo, golf, rugby ja petankki. Ranskanjalkapallomaajoukkue on voittanut maailmanmestaruuden 1998 ja 2018 Euroopanmestaruuden vuosina 1984 ja 2000. Koripallojoukkue on osallistunut lukuisia kertoja EM- kilpailuihin ja paras saavutus on EM-hopea vuodelta 1949. Olympialaisissa Ranskan koripallomaajoukkue on ollut kahdesti hopealla.Maalla on myös useita NBA- pelaajia.

Ranskan lippu:

Ranska kartalla:

Ranskan presidentti:

Hollanti Kalle)
on maa ja itsenäisen valtio, joka sijaitsee pääosin läntinen Euroopa, Pohjanmeren rannalla. Lisäksi Alankomaiden Karibia käsittää kolme Alankomaihin kuuluvaa saarta; Bonaire, Saba ja Sint Eustatius. Väkiluku oli vuoden 2021 lopussa miljoonaa. Maan pääkaupunki on Amsterdam, mutta valtionhallinto sijaitsee Haagissa, joka on asukasluvultaan maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Rotterdamissa on Euroopan suurin konttisatama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta, johon kuuluvat Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupungit sekä niiden ympäristö, kutsutaan Randstadiksi.

Alankomaita kutsutaan usein myös nimellä Hollanti, joka tarkasti ottaen tarkoittaa kahta maakuntaa, Etelä- ja Pohjois-Hollandia, jotka kuuluvat maan kahteentoista maakuntaan. Kotimaisten kielten keskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on suomen kielessä käytössä oleva nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Maan kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten keskuksen mukaan alankomaalaiseksi tai hollantilaiseksi.

Pinnanmuodot

Alankomaat on pieni ja alava maa Pohjanmereen. Laajat alueet maan etelä- ja pohjoisosissa ovat meren pinnan alapuolella ja suuri osa maasta on vain 30 metriä merenpinnan yläpuolella, jossa on myös maailman suurin tekosaari, on muodostettu valtaamalla alaa patoamalla merestä ja kuivattamalla näin syntynyt polderi. Kuivattamisen apuna on käytetty maavalleja ja kanavia, sekä tuulimyllyjen pyörittämiä pumppuja pumppaamaan vettä pois maavallien rajaamilta alueilta, jotka ovatkin nyt merenpinnan alapuolella.

Kallioperä

Alankomaiden vanhimmat kivet ovat peräisin kivihiilikaudelta. Slochterenin alueella kivihiilikauden kerrostuman pintakerros on hiekkakiveä. Alue tunnetaan maakaasuesiintymistään. Permikauden loppupuolella Alankomaiden pohjoisosiin muodostui suuria vuorisuolaesiintymiä. Osa niistä sisältää öljyä, ja tällöin syntyivät öljykentät Pohjanmeren alle. Liitukaudella nykyinen Alankomaiden alue oli kokonaan meren alla. Kenotsooisella kaudella syntyneitä savikerrostumia kaivetaan nykyisin ylös tiilien tekemistä varten. Jääkaudet muuttivat maisemaa rajusti kerrostaen alueelle moreenia ja savea. Ne toivat myös suuria siirtolohkareita. Veiksel-jääkauden jäätikkö ei ulottunut Alankomaihin, mutta sen aikana alueelle tuli paljon hiekkaa.

Hollanin Historia

Varhaiselle uudelle ajalle saakka Alankomailla tarkoitettiin paljon nykyistä valtiota laajempaa aluetta, joka käsitti myös Belgian, Luxemburgin sekä osia nykyisestä Ranskasta ja Saksasta. Alue oli aiemmin kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eaa. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eaa. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan. Frankkien valtakunnan vuonna 843 tapahtuneen jaon jälkeen alue pirstoutui

Alankomaat oli vallannut jo kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöhemmin siirtomaitaan muun muassa Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan vuosina 1652–1654 (Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota) ja 1665–1667 (Toinen Englannin–Hollannin sota), sekä Ranskaa vastaan vuonna 1672 (Ranskan–Hollannin sota). Ranskan vallankumousta seuranneissa sodissa ranskalaiset valtasivat Alankomaat, josta tuli Haagin rauhansopimuksen myötä Ranskan alainen Batavian tasavalta vuonna 1795. Vuonna 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja liitettiin vuonna 1810 kokonaan Ranskan toiseen keisarikuntaan.

Napoleonin tappion jälkeen Wienin kongressissa vuonna 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Orania-Nassaun suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nykyinen Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi vuonna 1830. Sotilaallisen merkityksensä tähden alueen ei annettu liittyä osaksi Alankomaiden kuningaskuntaa. Sen sijaan Luxemburg kuulu Saksan liittoon ja sen puolustus oli annettu Preussin tehtäväksi. Vilhelm I luopui kruunusta vuonna 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli vuonna 1849 Vilhelm lll.

Alankomaat pysyi puolueettomana ensimmäisessä maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myös toisen maailmansodan puhjetessa. Saksalaiset kuitenkin miehittivät maan vuonna 1940, jolloin kuningasperhe ja hallitus pakenivat Lontooseen. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan päätyttyä kuningatar Vilhelmiina palasi takaisin vuonna 1945 ja luopui kruunusta kolme vuotta myöhemmin tyttärensä Julianan hyväksi.

Hollanissa on paljon rekkaliikenettä.
Lähde:ilta-sanomat

hollanissa on myös drifting kisoja
Lähde:redbull.com

Lähde:sportti.com

Lähde:Apollomatkat

lähde:Helsingin sanomat

lähde:hollanti

lähde:pixbay

kreikka (Ove)

kreikan väkiluku : 10,64 miljoonaa (2021)

Kreikan pinta-ala : 131 957 neliökilometriä

Uskonnot: Ortodokseja 98% lisäksi Islamilaisia ja katollisia

kreikan presidentti : Aikateríni Sakellaropoúlou

kreikan pääkaupunki : Ateena

kreikan kartta :https://www.euroopanlentokentat.fi/uncategorized/kreikan-suurimmat-kaupungit/

kreikan lippu :https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_lippu

kuva ateenasta:https://www.tui.fi/inspiration/ateenan-nahtavyydet-10-vinkkia/

-Puola (Julia)

-Puola sijaitsee Keski-Euroopassa Itämeren etelärannalla. Sen rajanaapureita ovat lännessä Saksa, lounaassa Tšekki, etelässä Slovakia, kaakossa Ukraina, idässä Valko-Venäjä ja koillisessa Liettua.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

-Puolan kartta :D ^{lainattu googlesta}

FAKTOJA PUOLASTA:D

-Puola on Keski-Euroopan suurin maa. Puolan väkiluku on 38,4 miljoonaa ja pinta-ala 312 685 neliökilometriä. Puolan pääkaupunki on Varsova.

-Puola on lähes kokonaan pohjoisessa Euroopassa. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 173 metriä. Puolan etelärajalla olevien Sudeettien ja Karpaattien vuorien korkein huippu on 2499 metriä.

-Puolassa on monia suuria jokia, kuten Veiksel, Oder. Maassa on myös yli 9 300 järveä. Masuria on suurin järvi.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

-Puolan kaunis luonto ;) ^{lainattu googlesta}

PUOLAN ILMASTO

-Puolassa on meri-ilmasto. Kesäisin on lämmintä ja kosteaa, mutta talvella kylmää. Lunta on koko maassa, pohjoisessa vähän lyhyemmän ajan, idässä ja etelässä vähän kauemmin ja Karpaateilla sadan päivän ajan vuodessa. Sadetta tulee ympäri vuoden, mutta eniten kesällä.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
-Puola talvella :0 ^{lainattu googlesta}
PUOLAN LUONTO

Suurin osa Puolan entisistä metsistä on nykyään peltoa. Puola kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen. Yleisimpiä puulajeja Puolassa ovat koivu, lepä, tammi, vaahtera, tuomi, pähkinäpensas, jalavat, lehmukset, pyökki ja haapa. Puolan metsistä n. puolet on havupuu valtaisia.

-Puolan kansallispuu; metsätammi
-Puolan kansallisruoka; bigos "metsästäjän pata"
-Puolan kansallislaulu: Mazurek Dąbrowskiego
-Puolan kansalliseläin; merikotka

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PUOLAN USKONTO

-Puolassa puhutaan lähes yksinomaan puolaa (97,8 prosenttia) ja Noin 87 prosenttia puolalaisista on katolilaisia. Puolassa on koko Euroopasta kaikkein vahvin kristinusko. Puolalaiset arvostavat kristinuskoon liittyviä perinteitä.

PUOLAN KULTTUURI

-Monet Puolan vanhemmat rakennukset ovat tuhoutuneet, mutta osaa on myös pystytty uudistamaan. Esim. Varsovan hitoriallinen keskus, joka on Unescon maailmanperintölistalla.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

-Nobelin kirjallisuuspalkinnon on saanut viisi puolalaista. Lisäksi vuoden 1978 palkinnon sai Puolassa syntynyt, mutta Yhdysvalloissa asunut Isaac Bashevis Singer.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

-Puolan yleisimpiä ruokia ovat liha, perunat ja leipä. Yleisimpiä lihoja ovat: kana, kalkkuna, possu, lammast ja nauta. Yksi Puolan erikoisimmista ruuista on omenoilla täytetty paistettu kana, joka tarjotaan usein karpalohillon kanssa.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

-Puolan suosituin urheilulaji on jalkapallo. Puolan jalkapallonmaajoukkue on voittanut olympiakultaa ja -hopeaa. MM-kisoissa Puola on saavuttanut kaksi pronssia.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

-Nätti puolalainen rakennelma :3 lainattu googlesta

HASSUN HAUSKOJA FAKTOJA PUOLASTA

-Puolalaisilla sukunimi muuttaa muotoa sukupuolen mukaan. Esim. jos miehellä on sukunimenä Kowalski, se muuttuu naisella sukunimeksi Kowalska.

-On arvioitu että n. 20 milj. puolalaista asuu Puolan ulkopuolella.

-Wroclawin kaupungin kaduille on asetettu pieniä puutarhatontun näköisiä hassuja pronssipatsaita, joita on yli 160 kappaletta.

-Valkoinen haikara on Puolan yleisimpiä symboleita. Haikarat muuttavat keväällä puolaan, ja niitä pidetään hyvän onnen tuojina.

-Maailman toiseksi korkein rakennus oli Varsovan radiomasto, kunnes se romahti vuonna 1991.

-Puolassa sijaitsee maailman suurin linna Malborkin linna, se on myös maailman suurin tiilirakennus.

-Puolan kielissä on todella paljon konsonantteja, jonka takia se on vaikea oppia sellaiselle joka ei puhu puolaa.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PUOLAN ELÄIMET

-Puolassa elää harvinaisia euroopanbiisoneja. Euroopanbiisoni oli vähällä kuolla sukupuuttoon. Tällä hetkellä niitä elää Białowieżan metsässä n. 500. Euroopanbiisoni voi painaa jopa yli tuhat kiloa.

-Tunnetuin aarniometsä on Białowieza, jossa elää villihevosia:0. Puolassa on monia puistoja, jotka keskittyvät vuoristoluonnon, sisävesien ja kosteikkojen sekä Itämeren suojeluun B).--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

^(söpö)-"puolalainen villihevonen" =) ^{lainattu googlesta}

Bulgaria (LUUKAS)

Bulgaria (bulg. България, Bălgarija), virallisesti Bulgarian tasavalta (bulg. Република България, Republika Bălgarija) on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa. Se sijaitsee Mustanmeren rannalla, ja sen rajanaapureita ovat Kreikka ja Turkki etelässä, Serbia ja Pohjois-Makedonia lännessä ja Romania pohjoisessa. Bulgarian pääkaupunki on Sofia. Maassa on noin 7 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on 110 879 neliökilometriä.

Turkinsukuisten bolgaarien, traakialaisten ja slaavien jälkeläiset omaksuivat kristinuskon Kyrilloksen ja Metodioksen lähetystyön ansiosta 800-luvulla. Maan kulttuuri kehittyi luostarien suojissa myös turkkilaisvallan aikana. Maailmansotien jälkeen maa kuului kommunistiblokkiin yli neljänkymmenen vuoden ajan. Monipuoluejärjestelmää ja markkinataloutta on harjoitettu vuodesta 1989, ja Euroopan unioniin Bulgaria liittyi vuonna 2007.

Bulgaria koostuu Traakian, Moesian ja Makedonian muinaisista alueista. Maan lounaisosa on vuoristoista, ja siellä sijaitsee Balkanin korkein kohta, Musala, 2 925 metriä merenpinnan yläpuolella. Rodopivuoret ulottuvat Traakian maakunnasta Kreikan puolelle, ja Balkanvuoret kulkevat lännestä itään maan keskellä. Kaakossa Mustanmeren rannikolla on kukkuloita ja tasankoa. Balkanvuorten pohjoispuolella on Tonavan ylänkö, jonka kukkulat ovat maan vilja-aitta. Tonava kulkee maan pohjoisrajalla. Muita suuria jokia ovat Struma, Mesta ja Maritsa etelässä.

Bulgarian kallioperä on altis maanjäristyksille, joita sattui vuosien 1900 ja 1986 välillä 16 kertaa.

Bulgarian rajanaapureita ovat Kreikka, jonka kanssa yhteistä rajaa on 494 kilometriä, Pohjois-Makedonia (148 kilometriä), Romania (608 kilometriä), Serbia (318 kilometriä) ja Turkki (240 kilometriä).

Bulgariassa on pieneksi maaksi suuret ilmastoerot, sillä se sijaitsee mannerilmaston ja välimerenilmaston vaikutusalueiden välissä. Vuoret ja laaksot ohjaavat ilmamassojen liikkeitä ja saavat aikaan suuria eroja säässä pienillä etäisyyksillä. Mantereen vaikutus on suurin talvella, jolloin voi olla kylmää ja kovia lumipyryjä. Kesällä Bulgariassa on usein muun Välimeren alueen tapaan kuivaa ja kuumaa. Mustameri vaikuttaa vain kapean rannikkokaistaleen ilmastoon. Maan pohjoisosassa on kylmempää ja sateisempaa kuin etelässä. Keskimääräinen sademäärä on 630 mm vuodessa, mutta vuoristossa sataa paikoin yli 2 500 mm, kun taas Traakian tasangolla kärsitään kesäisin kuivuudesta ja vuoden sademäärä jää alle 500 millimetri

Bulgarian kasvillisuus kukoistaa erityisen monimuotoisena vuoristoissa. Eniten kotoperäisiä lajeja kasvaa Balkanvuorilla, missä on yli 90 sellaista lajia ja alalajia, joita tavataan vain Bulgariassa, ja niistä noin 20 lajia on vain näillä vuorilla. Kaikkiaan Keski-Balkanin kansallispuistossa on tavattu noin 1 900 kasvilajia ja -alalajia. Myös Mustanmeren rannikolla lajien määrä on runsas, ja kasvillisuustyypit vaihtelevat suhteellisen pienellä alueella suuresti.

Myös Bulgarian eläimistö on monipuolinen, ja maassa on tavattu noin sata nisäkäslajia ja yli 400 lintulajia. Suurista nisäkkäistä esiintyvät karhu, susi, kultasakaali, metsäkissa, saukko, tiikerihilleri ja gemssi. Lepakkolajien määrä on Euroopan suurimpia, sillä Euroopan 39 lajista 32 elää Bulgariassa. Lintuhavaintoja on tehty paljon, koska maa sijaitsee kahden suuren muuttoreitin varrella ja siellä pysähtyvät sekä Mustanmeren rannikkoa että Struman laaksoa pitkin kulkevat muuttolinnut. Sammakkoeläimiä on 17 lajia ja matelijoita 36 lajia.

Lähes 23 prosenttia maan pinta-alasta on suojeltu Euroopan unionin Natura 2000 -hankkeen puitteissa.

Bulgarian ensimmäiset asukkaat saapuivat todennäköisesti neoliittisella kaudella, viimeistään 6000 eaa.^[8] Traakialaiset asuttivat Bulgarian noin vuonna 2000 eaa. Heidän kulttuurinsa oli jo melko kehittynyt, ja he muun muassa kasvattivat viiniä ja osasivat työstää metalleja. Traakilaisten yhteiskunta kukoisti mahtavimmillaan 600-luvulla eaa. Seuraavien vuosisatojen aikana alueen valloittivat vuorotellen kreikkalaiset, persialaiset, makedonialaiset ja roomalaiset. Aleksanteri Suuren kukistuttua Traakian kuningaskunta nousi uudelleen 300-luvulla eaa., ja se pysyi alkuun itsenäisenä kuningaskuntana myös roomalaisvallan alla. Siitä tehtiin kuitenkin noin vuonna 46 Rooman provinssi. Rooman valtakunnan hajottua se siirtyi Bysantille.

Alun perin turkinsukuiset bolgaarit saapuivat Tonavan alajuoksulle Asparuhin johtamana Azovanmeren pohjoispuolelta Suur-Bolgariasta. Vuonna 681 he perustivat ensimmäisen Bulgarian valtakunnan. Se saavutti laajimman kokonsa sen ensimmäisen tsaarin, vuosina 893–927 hallinneen Simeon I:n johdolla. Bulgaarit kääntyivät kristinuskoon 865 ja samaan aikaan kehitettiin kyrilliset aakkoset.

Bysantin valtakunnalla oli huomattava vaikutus Bulgarian hallintoon ja kulttuuriin. Bulgaarit olivat ajoittain myös bysanttilaisten vaarallisimpia vihollisia, etenkin kaani Krumin (hallitsi noin 803–814) ja tsaarien Simeonin ja Samuilin (hallitsi 997–1014) aikana. Vuonna 1014 Bysantin keisari Basileios II sai ratkaisevan voiton bulgaareista Kleidionin taistelussa, ja koko Bulgaria oli Bysantin vallassa vuoteen 1018 mennessä. Bulgaarit kuitenkin kapinoivat vuonna 1185 ja perustivat toisen Bulgarian valtakunnan. Bulgariasta tuli paikallinen mahti 1100- ja 1200-luvuilla etenkin Ivan Asen II:n aikana 1218–1241. Turkkilaiset valloittivat Bulgarian 1396, jolloin siitä tuli ensimmäisenä Euroopan maana osa Osmanien valtakuntaa. Monia luostareita tuhottiin ja ryöstettiin, mutta ne jotka säilyivät, muodostuivat kansallistunteen ja kulttuurin suojapaikoiksi.

Vuonna 1876 bulgarialaiset nationalistit kapinoivat Turkin valtaa vastaan, mutta osmanit kukistivat kapinan julmasti. Verilöylyt käänsivät Euroopan mielipiteen osmaneja vastaan, eivätkä suurvallat puuttuneet Venäjän aloittamaan Turkin sotaan. Bulgarialaiset taistelivat venäläisten rinnalla, ja sodan päättäneessä San Stefanon sopimuksessa Bulgaria sai itsenäisyyden. Euroopassa sopimuksen pelättiin johtavan Venäjän vallan kasvuun, joten vielä samana vuonna Berliinin kongressissa osa ruhtinaskunnan alueista palautettiin osmaneille. Vuonna 1885 Itä-Rumelia liitettiin ruhtinaskuntaan, joka löi Serbian noin kaksi viikkoa kestäneessä sodassa. Venäjä oli suhtautunut tsaari Aleksanteri II:n salamurhasta alkaen epäluuloisesti bulgarialaisten liberaaleihin ajatuksiin, ja vaati ruhtinas Alexander von Battenbergin eroa valtionjohdosta. Venäjällä koulutetut bulgarialaisupseerit syöksivät Battenbergin vallasta vuonna 1886, ja valtion johtoon nousi Saksi-Coburg-Gotha-suvun Ferdinand I.

Bulgaria liittoutui Kreikan, Montenegron ja Serbian kanssa Turkkia vastaan vuosina 1912–1913 käydyssä ensimmäisessä Balkanin sodassa ja sai haltuunsa yhteyden Egeanmerelle. Makedoniasta syntyneen kiistan vuoksi käyty toinen Balkanin sota Turkkia, Kreikkaa, Romaniaa ja Serbiaa vastaan päättyi Bulgarian tappioon, ja Bulgaria menetti suuren osan Makedoniaa ja eteläisen Dobrudžan. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa saksalaiset ja itävaltalaiset diplomaatit saivat suostuteltua Bulgarian liittymään 1915 hyökkäykseen Serbiaa vastaan. Keskusvaltojen kärsittyä tappion sodassa Bulgaria menetti Neuillyn rauhassa yhteytensä Aigeianmerelle. Kahden sotatappion jälkeen Ferdinand luopui kruunusta ja häntä seurasi hänen poikansa Boris III.^[21]

Vuonna 1919 valtaan tuli Bulgarian agraariunioni, jonka johtaja Aleksandăr Stambolijski nousi pääministeriksi ja jakoi maata köyhille talonpojille. Agraariunionin hallitus syöstiin vallasta oikeistolaisessa vallankaappauksessa 1923 ja Stambolijski murhattiin.^[22] 1930-luvun kuluessa tsaari Boris III julisti ”kuninkaallisen diktatuurin”, kieltäytyi perustuslain uudistuksesta ja lykkäsi vaaleja vuosien ajan.^[23]

Toinen maailmansota ja kommunistivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa maailmansodassa Bulgaria oli aluksi puolueeton. Venäläismielisyys oli vahvaa maassa ja bulgarialaiset kannattivat laajasti Molotov–Ribbentrop-sopimusta. Läheisempään "ystävyys- ja avunanto"-sopimukseen Bulgaria ei kuitenkaan lähtenyt. Bulgaria oli myös aiemmin yrittänyt parantaa välejään esimerkiksi Jugoslaviaan ja Kreikkaan. Bulgarian alun pyrkimykset pysytellä puoleettomana tiivistyvät tsaari Boris III:n toteamukseen: "Armeijani on saksalaismielistä, vaimoni on italialainen ja kansani on venäläismielistä. Vain minä olen Bulgaria-mielinen!" Bulgaria oli kuitenkin asettanut itsensä taloudelliseen riippuvuuteen kolmannesta valtakunnasta ja lopulta liittyi Saksan puolelle toivoessaan saavansa menettämänsä alueet takaisin. Bulgaria pitikin sodan aikana hallussaan menettämiänsä alueita. Bulgaria otti saksalaismielisyydessään käyttöön rotulait ja luovutti valloittamiltaan alueilta noin 11 000 juutalaista Saksaan. Parlamentin, kirkon ja erilaisten ruohonjuuritason toimijoiden painostuksesta juutalaisten luovutukset keskeytettiin Saksan painostuksesta huolimatta. Tsaari Boris III kuoli äkillisesti vuonna 1943 palattuaan vierailulta Adolf Hitlerin luota. Valtaistuimelle astui hänen kuusivuotias poikansa nimellä Simeon II kolmen sijaishallitsijan kanssa, joista valta oli pääministeri Bogdan Filovilla.^[24]

Vuonna 1944 maailmansodan käännyttyä akselivaltojen tappioksi Bulgaria pyrki välttämään taistelut omalla maaperällään, julisti sodan Saksalle ja pyrki rauhansopimukseen länsiliittoutuneiden kanssa. Länsiliittoutuneet kuitenkin hylkäsi sopimusehdotukset, ja Neuvostoliitto julisti Bulgarialle sodan ja miehitti maan.^[24] Rauhansopimuksen ehdot velvoittivat Bulgarian luovuttamaan Makedonian ja Traakian Jugoslavialle ja Kreikalle. Bulgarian tuli myös maksaa sotakorvauksia Kreikalle, Jugoslavialle ja Neuvostoliitolle, joista se maksoi osia. Neuvostoliiton tukema isänmaanrintama nousi valtaan vallankaappauksella. Monarkia lopetettiin 1946 ja maa julistettiin Bulgarian kansantasavallaksi. Kommunistipuolue voitti vaalit ja Georgi Dimitrov valittiin pääministeriksi. Natsit olivat aiemmin syyttäneet häntä valtiopäivätalon poltosta.^[25] Uuden perustuslain mukaan Bulgariasta tuli neuvostomallinen yksipuoluevaltio ja talous kansallistettiin. Dimitrov kuoli vuonna 1949 .^[26] Jotkut tahot ovat epäilleet, että hän olisi joutunut Stalinin myrkyttämäksi, joka pelkäsi, että Bulgaria olisi alkanut omapäiseksi Jugoslavian tavoin.^[27] Bulgarian asevoimat kytkettiin osaksi neuvostoarmeijaa. Länsivallat eivät olleet tuolloin kiinnostuneita Bulgarian ja muun Balkanin kohtaloista ja alue tunnustettiin pian osaksi Neuvostoliiton "etupiiriä". ^[28]^[29]

Todor Živkovin aika 1954–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Todor Živkovista tuli kommunistisen puolueen pääsihteeri 1954. Hänen johdollaan maasta tuli vankka Neuvostoliiton liittolainen. Maan joukot osallistuivat Tšekkoslovakian miehitykseen 1968. Vuonna 1971 otettiin käyttöön uusi perustuslaki ja Živkov sai myös valtionpäämiehen (korkeimman neuvoston puheenjohtaja) aseman.^[18] Kommunistinen Bulgaria oli Neuvostoliiton uskollisimpia liittolaisia. Živkov jopa halusi liittää Bulgarian osaksi Neuvostoliittoa.^[30]^[31]

Vuosina 1985–1989 tehtiin Neuvostoliiton esimerkin mukaan hallinnollisia ja taloudellisia uudistuksia. Živkovin hallinto alkoi myös korostaa bulgarialaista nationalismia, ja 1984 maan turkkilainen vähemmistö määrättiin ottamaan slaavilaiset sukunimet.^[32] Bulgarialaistamisohjelma johti 1989 turkkilaisten joukkopakoon maasta. Marraskuussa 1989 kymmenettuhannet mielenosoittajat lähtivät Sofian kaduille, ja maltillinen Petăr Mladenov syrjäytti Živkovin, jonka aikakausi kommunistisen Bulgarian johdossa kesti 35 vuotta vuodesta 1954 vuoteen 1989.^[33]

Kommunismin jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bulgaria siirtyi monipuoluejärjestelmään ja kommunistinen puolue muutti nimensä Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi (BSP). Sen vastapainoksi syntyi Demokraattisten voimien liitto (UDF). Ensimmäisissä monipuoluevaaleissa kesäkuussa 1990 sosialistit saivat 53 prosenttia äänistä ja UDF kolmanneksen.^[18] Maa oli kuitenkin 1990-luvulla epävakaassa tilassa, ja ympäri maata oli protesteja ja levottomuuksia^[34].

Maan ensimmäinen ei-kommunistinen pääministeri kommunismin kaaduttua oli Filip Dimitrov, joka ehti olla tehtävässä vuoden ennen kuin hän joutui lokakuussa 1992 jättämään eronpyynnön sen jälkeen kun parlamentti oli antanut hänen talouspolitiikalleen epäluottamuslauseen^[35]. Talous oli edelleen kaaoksessa, ja vuonna 1996 suuri inflaatio johti useisiin lakkoihin ja mielenosoituksiin. Tilanne kuitenkin parani, kun Kansainvälinen valuuttarahasto puuttui asiaan ja maassa aloitettiin monet taloudelliset uudistukset.^[34]

Valtapuolueet eivät olleet onnistuneet kehittämään tarpeeksi maan tilaa, joten entisen tsaarin Simeon II:n puolue voitti vaalit yllättäen kesäkuussa 2001.^[34] Simeon valittiin pääministeriksi, mutta hän ei onnistunut parantamaan taloutta, vaikka oli luvannut kääntää maan suunnan 800 päivässä. Sosialistit nousivatkin jälleen valtaan vuoden 2005 vaaleissa, ja Sergei Staniševista tuli pääministeri.^[34] Simeonin aikana Bulgariasta oli tullut Naton jäsen, ja vuonna 2007 se liittyi Euroopan unioniin. Vuonna 2008 EU pidätti avustusrahoja, koska Bulgaria ei ollut saanut korruptiota kuriin.^[18]

Bulgarian presidentivaaleissa marraskuussa 2016 voitti sosialistien tukema ehdokas, maan ilmavoimien entinen komentaja Rumen Radev, joka oli ilmaissut haluansa parantaa Bulgarian ja Venäjän suhteita. Hän astui virkaansa maan presidenttinä tammikuussa 2017.

Parlamenttivaaleissa maaliskuussa 2017 voitti keskustaoikeistolainen ja EU-myönteinen GERB-puolue. joka sai yli 30 % äänistä. Pääministeriksi nousi puolueen johtaja Boyko Borisov, joka on ollut aiemmin kahdesti maan pääministeri. Ensimmäisen kerran hän erosi pääministerin tehtävästä vuonna 2013 maanlaajuisten köyhyyttä ja korruptiota vastaan nousseiden protestien jälkeen ja toisen kerran vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Bulgariassa oli ollut vaikeuksia saada aikaan kestävää hallitusta ja vaalien jälkeen muodostettu hallitus oli maan neljäs hallitus neljän vuoden aikana ja vuoden 2017 vaalit olivat maan kolmannet parlamenttivaalit neljän vuoden aikana.

Politiikka

https://www.vidaxl.fi/e/vidaxl-bulgarian-lippu-ja-tanko-alumiini-6-m/8719883911458.html https://edition.cnn.com/travel/article/bulgaria-highlights/index.html

Esitelmät