https://peda.net/id/2mLnN 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3mmQnN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/damvhvesrvvd#top" title="BI2_dispersiovoimat_Justus.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/damvhvesrvvd:file/thumbnail/290ed3527bdcdcf0a8c6c616279b399f5bdc74f3/BI2_dispersiovoimat_Justus.png" alt="" title="Dispersiovoimat aiheutuvat molekyylien välisestä hetkellisestä varauserosta. Esimerkiksi solukalvossa rasvahappomolekyylien välillä vaikuttaa dispersiovoimia." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/TMMQnN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/dnkkrmsjfsfkoeosvvk#top" title="BI2_dna_vetysidokset_Justus_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/dnkkrmsjfsfkoeosvvk:file/thumbnail/e53f9e2683adc7b52226ac86e7dea4e01ff3bb35/BI2_dna_vetysidokset_Justus_peda.png" alt="" title="Dna:n kaksoiskierteessä kierteen rungon muodostavat sokeri- ja fosfaattiosat. Sokeri-fosfaattirungossa kiinni olevat emäkset ovat sitoutuneet vastinemäkseensä vetysidoksin (katkoviivat)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/M44QnN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/dnkrrovfjsdslneegatj#top" title="BI2_dnan_rakenne_justus.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/dnkrrovfjsdslneegatj:file/thumbnail/08c466736e90b3a0d24578821b17aaa91e3629a8/BI2_dnan_rakenne_justus.png" alt="" title="Dna:n kemiallinen rakenne. Runko-osassa vuorottelevat fosfaatti ja sokeri (deoksiriboosi). Sokeriin liittyy neljä erilaista emästä (guaniini, adeniini, tymiini ja sytosiini)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/QHtRnN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/t%C3%A4rkkelys#top" title="BI2_vilja_jauho_shutterstock_4708516_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/t%C3%A4rkkelys:file/thumbnail/85fb86b14fcea081f99cbca1b43086e4a47f524c/BI2_vilja_jauho_shutterstock_4708516_peda.jpg" alt="" title="Esimerkiksi vehnäjauhoissa on paljon tärkkelystä. Tärkkelys muodostuu kahdesta glukoosin polysakkaridista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/44QRnN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/fkrtfflrmgjolhoskhrt#top" title="BI2_fosfolipidi_justus_eoppi_1548.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/fkrtfflrmgjolhoskhrt:file/thumbnail/3c9fd12b212e9ae0fbfb3a290b865680a344d0dd/BI2_fosfolipidi_justus_eoppi_1548.png" alt="" title="Fosfolipidin kemiallinen rakenne. Tässä fosfolipidissä (fosfatidyylikoliini) lipidin rungon muodostaa glyseroli, johon on liittyneenä hydrofiilinen osa sekä kaksi hydrofobista rasvahappoa. Toinen rasvahapoista on tyydyttynyt, toinen tyydyttymätön." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/hMhTnN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/ipikkpsohjsvt#top" title="BI2_proteiinin_primaarirakenne_justus.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/ipikkpsohjsvt:file/thumbnail/c475bd6a5de774fe5e89e4b679fe70ebd4fc59b3/BI2_proteiinin_primaarirakenne_justus.png" alt="" title="Insuliinin primäärirakenne. Insuliini koostuu kahdesta polypeptidiketjusta. Se on hormoni, joka säätelee verensokerin tasoa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/TnMmNMr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/j%C3%A4%C3%A42#top" title="BI2_shutterstock_107082155_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/j%C3%A4%C3%A42:file/thumbnail/d52094c4cf701fab4acae151b35812fe2292a30c/BI2_shutterstock_107082155_peda.jpg" alt="" title="Järvet ja meret jäätyvät ensin pinnasta. Tämän vuoksi paksunkin jääkannen alla on elämää." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/Tj4HNMr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/j%C3%A4%C3%A4#top" title="maantiede_etelamanner_jaavuori_shutterstock_18133375_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/j%C3%A4%C3%A4:file/thumbnail/ec6a45ecccf446453ce845924d68f1d0bbbfbb97/maantiede_etelamanner_jaavuori_shutterstock_18133375_peda.jpg" alt="" title="Jää" class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/2jr2nN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/paperi#top" title="BI2_paperishutterstock_36230038_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/paperi:file/thumbnail/fba3695be9242ea503a1571b764ef8ff59a26775/BI2_paperishutterstock_36230038_peda.jpg" alt="" title="Kasvien soluseinät sisältävät runsaasti selluloosaa, joka on glukoosin polysakkaridi. Selluloosaa käytetään esimerkiksi paperinvalmistuksessa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/rM4hQMr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/kemiallinen-reaktio#top" title="BI2_shutterstock_69568732_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/kemiallinen-reaktio:file/thumbnail/fb453348969e890c4e2715160210d06f260c5b64/BI2_shutterstock_69568732_peda.jpg" alt="" title="Kemiallisessa reaktiossa molekyylin sisäiset sidokset rikkoutuvat ja muodostuu uusia. Kemialliset reaktiot ylläpitävät solun toimintaa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/jNd3nN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/ksajektavepekttokaek#top" title="BI2_dnahydrophob_Justus.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/ksajektavepekttokaek:file/thumbnail/745de88ca4da07a3a80cedbd347cefb217ac95a7/BI2_dnahydrophob_Justus.png" alt="" title="Kovalenttisessa sidoksessa atomit jakavat elektroneja keskenään. Toiset atomit vetävät elektroneja puoleensa enemmän kuin toiset. Tätä ominaisuutta kutsutaan atomin elektronegatiivisuudeksi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/hdG3nN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/rasvat#top" title="shutterstock_23299297_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/rasvat:file/thumbnail/9b446d9fec23f9498804277f33ac80292e9e7206/shutterstock_23299297_peda.jpg" alt="" title="Lipideihin kuuluu veteen liukenemattomia orgaanisia yhdisteitä. Esimerkiksi rasvat ja öljyt ovat lipidejä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/rhmdRMr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/mvjsmvvjhttfvyvstvke#top" title="BI2_vetysidoksia_justus.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/mvjsmvvjhttfvyvstvke:file/thumbnail/317933991abfa20d9ffdf34feed403a76ac0b031/BI2_vetysidoksia_justus.png" alt="" title="Molekyylien välillä ja sisällä muodostuu vetysidoksia vedyn ja hapen, typen tai fluorin välille. Ylhäällä: vesimolekyylit sitoutuvat toisiinsa vetysidoksin. Keskellä: etikkahappomolekyylit muodostavat vetysidoksia keskenään. Alhaalla: dna:n emäkset sitoutuvat toisiinsa vetysidoksin." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/43j4nN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/mkrkpotamsthjhoyp#top" title="shutterstock_23682631_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/mkrkpotamsthjhoyp:file/thumbnail/39201d25d46ec501504e7880cc43cc6459fb8c8f/shutterstock_23682631_peda.jpg" alt="" title="Monet kemialliset reaktiot, kuten palaminen, ovat tuttuja arjestamme. Myös soluissa tapahtuu hidasta ja hallittua orgaanisten yhdisteiden palamista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/TMH4nN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/suu#top" title="BI2_su_shutterstock_67671655_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/suu:file/thumbnail/54a6ecb4c674b324e27e8485bb48258e0c05dc07/BI2_su_shutterstock_67671655_peda.jpg" alt="" title="Myös dekstraani on glukoosiyksiköistä muodostuva polysakkaridi. Sitä löytyy runsaasti esimerkiksi hammasplakista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/rFF3RMr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/lihakset#top" title="BI2_lihakset_shutterstock_52109449_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/lihakset:file/thumbnail/9ef7b07e385e7bb94d1e78bfbab6353576c94d72/BI2_lihakset_shutterstock_52109449_peda.jpg" alt="" title="Proteiineja tarvitaan solun kaikissa tehtävissä. Runsaasti proteiinia on etenkin lihaksistossa. Aktiini- ja myosiiniproteiinien tuottama liike saa aikaan lihaksen liikkeen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/TTMmTMr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/pt#top" title="BI2_proteiinirakenteen_tasot_olli_seppala_justus_eoppi_1597.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/pt:file/thumbnail/63058fae6d5a49d9f3dab46da9afbee31ee584b5/BI2_proteiinirakenteen_tasot_olli_seppala_justus_eoppi_1597.png" alt="" title="Proteiinirakenteen tasot" class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/rN2HTMr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/kananmuna#top" title="BI2_kananmuna_shutterstock_90200671_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/kananmuna:file/thumbnail/af6ce9de7f36c3889c6cffc726cfa8a80866a397/BI2_kananmuna_shutterstock_90200671_peda.jpg" alt="" title="Proteiinit denaturoituvat eli menettävät muotonsa esimerkiksi korkeassa lämpötilassa. Kananmunan hyytyminen sitä paistettaessa johtuu proteiinien denaturoitumisesta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/rHddrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/pkajltpkaagfjg#top" title="BI2_aminohappoja_justus.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/pkajltpkaagfjg:file/thumbnail/0905181330fd4124cfdfa7de1b91923a922d30b7/BI2_aminohappoja_justus.png" alt="" title="Proteiinit koostuvat aminohapoista, jotka liittyvät toisiinsa peptidisidoksin. Kuvassa aminohapoista alaniini, glysiini, fenyylialaniini ja glutamaatti." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/4LFdrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/hiilihydraatit#top" title="BI2_hiilihydraatitshutterstock_95067940_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/hiilihydraatit:file/thumbnail/0ac6f8693bd2e84ee061f143212e4c6c21d6064e/BI2_hiilihydraatitshutterstock_95067940_peda.jpg" alt="" title="Runsaasti hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/LmTdrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/proteiinit#top" title="BI2_proteiinit_shutterstock_95551708_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/proteiinit:file/thumbnail/17d6047aab1606d0df8477d966600372786ee980/BI2_proteiinit_shutterstock_95551708_peda.jpg" alt="" title="Runsaasti proteiinia sisältäviä ruoka-aineita. Esimerkiksi liha ja pähkinät ovat hyviä proteiininlähteitä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/LLjhrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/sokeri#top" title="BI2_sokeri_shutterstock_45175543_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/sokeri:file/thumbnail/2dd1e3233714cf5dd88afb863f4d148fbfb6b072/BI2_sokeri_shutterstock_45175543_peda.jpg" alt="" title="Ruokosokeri eli sakkaroosi on glukoosista ja fruktoosista muodostuva disakkaridi. Sitä käytetään ympäri maailman ravinnonlähteenä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/LNHhrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/serskgjfltgssod#top" title="BI2_sakkaroosi_Justus_eoppi_1550.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/serskgjfltgssod:file/thumbnail/e3825aa5409ae7ab428b07192529a34d45cf318c/BI2_sakkaroosi_Justus_eoppi_1550.png" alt="" title="Sakkaroosia eli ruokosokeria syntyy, kun glukoosi ja fruktoosi liittyvät toisiinsa glykosidisella sidoksella. Sakkaroosi on disakkaridi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/T3jr3Mr 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/selluloosa#top" title="BI2_selluloosa_Justus_eoppi_1549.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/selluloosa:file/thumbnail/c51d41e7f135a4b5d6d0d73d49abe9b3914b103e/BI2_selluloosa_Justus_eoppi_1549.png" alt="" title="Selluloosa on glukoosin polysakkaridi. Se muodostuu glukoosiyksilöistä siten, että syntyy suoraketjuinen rakenne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/2GnjrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/solukalvo#top" title="BI2_solukalvo_aruottinen_eoppi_1567.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/solukalvo:file/thumbnail/c9f4c9b3e597030bc3e9be37e8d20c6a2b7f7096/BI2_solukalvo_aruottinen_eoppi_1567.png" alt="" title="Solukalvon muoto johtuu veden poolisuudesta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/MQMjrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/alkukuva#top" title="BI2_shutterstock_98983580_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/alkukuva:file/thumbnail/9c206e8b6848262eb48ae21eca4e8bb3ca61e079/BI2_shutterstock_98983580_peda.jpg" alt="" title="Solut tarvitsevat monia orgaanisia yhdisteitä toimintaansa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/H34jrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/tkgjrokotjovtrtttee#top" title="BI2_triglyseridi_Justus_eoppi_1552.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/tkgjrokotjovtrtttee:file/thumbnail/ea7dbe8527cbe5c316db352c2ef80d6d58c4821f/BI2_triglyseridi_Justus_eoppi_1552.png" alt="" title="Triglyseridit koostuvat glyseroli- ja rasvahappo-osista. Kuvassa on triglyseridi, jossa on vain tyydyttyneitä rasvahappoja. Tällaista triglyseridiä tavataan esimerkiksi eläinrasvassa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/t2rmrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/amyloosi#top" title="BI2_amyloosi_justus_eoppi_1551.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/amyloosi:file/thumbnail/5b4ddfdbfe0733c06fe8d9d650666456ed42b3fd/BI2_amyloosi_justus_eoppi_1551.png" alt="" title="Tärkkelyksessä on amyloosia. Se on glukoosin polysakkaridi, joka muodostaa kierteisen rakenteen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/2QQmrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/geysir#top" title="maantiede_geysir_shutterstock_68825254_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/geysir:file/thumbnail/9e14a2367f1c678961ee6a50c1f7f7777f499535/maantiede_geysir_shutterstock_68825254_peda.jpg" alt="" title="Vedellä on suuri höyrystymis- ja sulamislämpö. Myös tämä tasoittaa lämpötilanvaihteluita maapallolla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/4LdnrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/ajk#top" title="BI2_adheesiokoheesio_olli_seppala_eoppi_1540.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/ajk:file/thumbnail/ce21cbbc848f89c0d49991da922b148699835c22/BI2_adheesiokoheesio_olli_seppala_eoppi_1540.png" alt="" title="Veden adheesio ja koheesio auttavat esimerkiksi sen kulkeutumista kasvin johtosolukossa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/id/22FnrN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/maapallo#top" title="maapallo_shutterstock_30979171_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/4srm/mediamappi/kuvat/maapallo:file/thumbnail/227526b2ad4689ed1e1982ad556fe49577a38773/maapallo_shutterstock_30979171_peda.jpg" alt="" title="Veden suuri ominaislämpökapasiteetti tasoittaa säävaihteluita, mikä on mahdollistanut elämän kehityksen maapallolla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a> 2014-08-06T13:06:56+03:00