https://peda.net/id/2fe3e1a8cf9 2019-09-05T08:22:43+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/73f90f1efba 2019-10-31T08:55:41+02:00 2019-10-31T08:55:41+02:00 https://peda.net/id/80cacd9ae5a 2019-10-24T10:32:30+03:00 Suurpedolla tarkoitetaan suurikokoista petoeläintä.<br/> <br/> <br/> a) Ilves on kissaeläin, joka saalistaa väijymällä.<br/> b) Susi saalistaa laumassa.<br/> c) Ahma on näätäeläin, joka pystyy väsyttämään saaliinsa juoksemalla.<br/> d) Karhu on iso kaikkiruokainen eläin, joka nukkuu talviunta.<br/> <h3><br/> Susi (canis lupus)<br/> <br/> Susi on koiraeläin. Koira onaikanaan kesytetty sudesta: susikoiran ja suden rakenne ovat hyvin samanlaisia.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/msl/5753721-jpg#top" title="5753721.jpg"><img src="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/msl/5753721-jpg:file/photo/4cf2dba138c0ca12cf6da089d35885f03620e9f7/5753721.jpg" alt="" title="5753721.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Susi on suurin nykyisin elävä koiraeläin. Suden pituus on100-140 cm, ja paino 20-50 kg.<br/> Häntä ilman kärkikarvoja on 35-50 cm, ja kärkikarvoilla 10-12 cm enemmän. Korvat taas <br/> 10,5-12 cm pitkät. Suden säkäkorkeus on 66-81 cm. Susi muistuttaa paljon koiraa, mutta jalat ovat pidemmät, rinta kapeampi, käpälät suuremmat ja häntä suorempi. Sudet ovat arktisilla alueilla liki valkoisia, kun taas etelämmässä ne ovat punertavasta ruskeanharmaaseen. Valkeaa on vatsassa, raajojen sisäpinnoilla ja kuonossa.<br/> <br/> Sudet elävät perhekunnittain laumoissa. Niissä on 3-11 jäsentä. Laumoissa on yksi lisääntyvä pari ja sen eri-ikäisiä jälkeläisiä. Susilauma on tehokas saalistaja. Kun se juoksee saaliseläimen, kuten hirven, ja piirittää ja kaataa sen yhdessä. Saalis jaetaan lauman jäsentenkesken. Johtajaparin poikasia hoidetaan yhteistuumin. Suden kiima-aika on maaliskuussa. Susinaaraan kantoaika on 60-63 vuorokautta. Synnytyspesä voi olla vaatimaton paikka. Naaras synnyttää tavallisimmin kolmesta kuuteen pentua, mutta voi saada yli kymmenenkin poikasta. Poikaset siirretään noin kolmen viikon ikäisinä parempaan paikkaan. Susi tulee sukukypsäksi 22-46 kuukauden ikäisenä.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/msl/sudenpennut-jpg#top" title="sudenpennut.jpg"><img src="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/msl/sudenpennut-jpg:file/photo/1edb718859e826450012e0d984d4853fda649fd3/sudenpennut.jpg" alt="" title="sudenpennut.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Susia esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euraasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Australiassa. Eniten susia on kuitenkin Kanadassa, jossa on 50 000 sutta. Venäjällä on 30 000, Euroopassa (ilman Venäjää) on 13 000, josta Romaniassa on 2 000, Espanjassa on 2 000, Bulgariassa on 1 000, ja Puolassa on 950. Läntisessä Suomessa 70% Suomen susista.<br/> <br/> Elinympäristöinä käyvät arot, tundrat ja metsät. Susia tavataan jopa kaupunkien lähistöllä, missä ne syövät ihmisten jätteitä. Sudet syövät mm. hirviä, pieniä eläimiä, karjaa, haaskoja ja jätteitä. Sudet saalistavat Suomessa ja Skandinaviassa öisin.<br/> <br/> Susi on elinvoimainen suurpeto.<br/> <a href="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/msl/8cs#top" title="800px-Present_distribution_of_gray_wolf_(canis_lupus)_subspecies.png"><img src="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/msl/8cs:file/photo/6d6b70a4b3bbfcc8f33e063c55511225e547b956/800px-Present_distribution_of_gray_wolf_%28canis_lupus%29_subspecies.png" alt="" title="800px-Present_distribution_of_gray_wolf_(canis_lupus)_subspecies.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> (Ei uhanalainen laji)</h3> 2019-10-03T09:39:08+03:00 https://peda.net/id/bbc3874adaa 2019-09-26T10:15:37+03:00 <h3><span class="small"><a href="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/lehtipuut-luonnos/6#top" title="6718842721_dd1e8d7ffb_b.jpg"><img src="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/lehtipuut-luonnos/6:file/photo/86193453764ed9f46eb49bf3cb82b1ff6a3524cb/6718842721_dd1e8d7ffb_b.jpg" alt="" title="6718842721_dd1e8d7ffb_b.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span> Koivun lisääntyminen.</h3> <br/> <br/> Koivu lisääntyy siemenillä. Siemenen syntyminen <br/> vaatii <b>pölytyksen</b>. Oksasta roikkuvasta hedenorkosta<br/> vapautuu siitepölyä, jota kulkeutuu tuulen mukana lähes kaikkialle.<br/> Osa siitepölystä päätyy koivujen emikukkiin.<br/> <br/> <br/> <em><b>Erilaisia koivuja<br/> <br/> </b>̣̣– Kivikoivu<br/> – Rauduskoivu<br/> – Vaivaiskoivu<br/> <br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/lehtipuut-luonnos/s#top" title="shutterstock_77153893_p.jpg"><img src="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/lehtipuut-luonnos/s:file/photo/b477de6e127e2374a4ca22811d377ced6e3402d6/shutterstock_77153893_p.jpg" alt="" title="shutterstock_77153893_p.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><em>koivun lehti<br/> <br/> </em><b>Haapa<br/> <br/> <br/> </b>Haapa on majavan mielestä herkullisin lehtipuu. Sitä ovat erityisesti keskikokoiset keskenkasvuiset vesat. <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/lehtipuut-luonnos/maxresdefault-jpg2#top" title="maxresdefault.jpg"><img src="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/lehtipuut-luonnos/maxresdefault-jpg2:file/photo/7df6f72051b1c301be5f339ab9efbc80926c3605/maxresdefault.jpg" alt="" title="maxresdefault.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> </em><em>majava järsii puuta<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/lehtipuut-luonnos/vaahtera-3-jpg#top" title="vaahtera-3.jpg"><img src="https://peda.net/p/inka.arna/kasvunkansio-4-lk/ympp%C3%A4/mets%C3%A4projekti/mets%C3%A4projekti/lehtipuut-luonnos/vaahtera-3-jpg:file/photo/3b18dbf9c7164cdf58383fbdc32447f983b23dba/vaahtera-3.jpg" alt="" title="vaahtera-3.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><em>vaahtera syksyllä<br/> <br/> <b>Lehden ja neulasen erot<br/> <br/> </b>– lehti on leveämpi kuin neulanen<br/> – neulanen on kovempi ja kestävämpi kuin lehti<br/> <br/> <br/> <br/> </em></em> 2019-09-19T09:00:08+03:00 https://peda.net/id/a949b96cd53 2019-09-12T10:40:58+03:00 <h3>KUUSI</h3> <br/> Kuusi on varjokasvi, suhteessa mäntyyn. Kuusen alaoksat <br/> jatkavat kasvamistaan. Kuusi tarvitsee maan, joka varastoi vettä.<br/> Kuusta käytetään monin tavoin:<br/> <ul> <li>keittiön kalustoa ja vaneeria</li> <li>takan lämmityspuu</li> <li>tasa-aineinen esim. kitaran kaikukopaksi</li> <li>painopaperi maailmalle vietäväksi</li> </ul> 2019-09-12T10:40:58+03:00 https://peda.net/id/79795a34cfa 2019-09-05T10:33:37+03:00 Puut tuottavat sokeria ja happea yhteyttämällä.*<br/> Lehdissä on pilliä pienenpiä putkia, joita pitkin vesi pääsee ylös.<br/> *Sokeria ja happea. 2019-09-05T10:33:37+03:00 https://peda.net/id/f92918fccfa 2019-09-05T10:22:52+03:00 1. Ensin on mustikka, sitten karhu, sitten ihminen.*<br/> 2. Ensin on mustikka, sitten metsäjänis, sitten kettu, sitten ihminen.**<br/> <br/> *1. Karhu syö mustikan. Ihminen metsästää karhun ja tekee siitä ruokaa.<br/> **2. Metsäjänis syö mustikan. Kettu syö metsäjäniksen. Ihminen metsästää ketun ja tekee siitä ruokaa. 2019-09-05T10:22:52+03:00 https://peda.net/id/d28a0630cf9 2019-09-26T10:21:25+03:00 <em>Kasveja sanotaan <b>tuottajiksi</b>, koska ne tuottavat eläinten tarvitseman hapen ja sokerin. <b>Kuluttajia</b> ovat eläimet. <br/>  <br/> Kesällä koivu yhteyttää lehdillään ja varastoi sokeria juuristoon ja kuoreen. Rusakko on <b>kasvinsyöjä</b>, koska se syö lehtiä ja kuorta koivuista. Rusakkoa saalistava villikissa on siten <b>lihansyöjä</b>. Lihansyöjä saa siis energiansa kasvinsyöjästä, joka puolestaan saa käyttää ravintona kasveja. </em><em>Kun villikissa kuolee, pilkkovat <b>hajottajat </b>villikissan ruumiin pieniksi paloiksi. Monet maaperästä löytyvät sienet ja metsässä kasvavat sienet ovat hajottajia.<br/> <em><br/> Tätä kutsutaan <b>ravintoketjuksi</b>.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Lähteet: Google, Wikipedia, Creative commons, Majavan lammella (kirjasto)</em></em> 2019-09-05T08:27:16+03:00