https://peda.net/id/2fcf39a497b 2017-09-12T15:30:39+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9030639ecf5 2018-10-23T13:13:34+03:00 <ul> <li>Tämä teema tarjoaa tiiviin tietopaketin maahanmuutosta Suomeen.</li> <li>Maahanmuuton perustietoja löytyy netistä runsaasti. Tähän materiaaliin on pyritty kokoamaan lyhyt katsaus.</li> <li>Tarkoituksena on, että materiaaliin perehdyttyäsi sinulla on ajankohtaiset perustiedot siitä, keitä Suomeen vuosittain muuttaa ja miksi ja kuka maahanmuuttajien kotouttamista Suomessa hoitaa.</li> </ul> <b>Pikalinkit osion sisältöihin:</b><br/> <br/> <a href="https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/msn">Maahanmuutto Suomeen: määrät, perusteet ja kansallisuudet<br/> </a><a href="https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/mhs2">Maahanmuuton historiaa Suomessa<br/> </a><a href="https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/ks2" target="_blank">Kotouttaminen Suomessa</a><br/> <a href="https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/msn">Maahanmuuttajien määrä Suomessa</a><br/> <a href="https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/msn/msm">Miksi Suomeen muutetaan?</a><br/> <a href="https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/msn/ksm">Keitä Suomeen muuttaa?</a><br/> <a href="https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/mtmjktm">Miltä tuntuu muuttaa ja kotoutua toiseen maahan?<br/> </a><a href="https://peda.net/kol/foorumi/m/mkk/t3mst/mtmjktm/mtvk2">Mikä vaikuttaa kotoutumiseen ja siihen kuluvaan aikaan?</a> <br/> <br/> Löydät pikalinkkien takaa aukeavat osiot myös vasemmanpuolesesta navigaatiopalkista. 2017-11-22T10:10:12+02:00 https://peda.net/id/5d98d042d41 2017-12-12T16:48:30+02:00 <ul> <li>Globalisaatiolla tarkoitetaan asioiden ja ihmisten maailmanlaajuista keskinäistä riippuvuutta eli sitä, että valtioiden ja alueiden yhteiskunnallinen kehitys joka puolella maapalloa on yhä enemmän riippuvaista muiden alueiden olosuhteista ja tapahtumista.<br/> <br/> </li> <li>Ei ole mitään yksinkertaista tapaa perua tai pysäyttää globalisaatiota, joka ei ole minkään yksittäisen tahon tai syyn aikaansaama ilmiö vaan moniuloitteinen ja verkottunut prosessi.<br/> <br/> </li> <li>Suomelle globalisaatiolla on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia:<br/> <br/> <ul> <li>Suomen kansainvälinen kauppa on lisääntynyt</li> <li>kaupan lisääntyminen on tuonut Suomeen hyvinvointia, valinnanvapautta ja vaurautta</li> <li>vauraus on taas tuonut mukanaan yhteiskunnallista vakautta</li> <li>toisaalta työpaikat ovat vähentyneet, kun niitä on siirtynyt halvempien tuotantokustannusten maihin</li> <li>myös globaalit talouskriisit ovat vaikuttaneet Suomeen voimakkaasti</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>Kansainvälinen muuttoliike on maailmanlaajuinen ilmiö, joka nivoo maahanmuuttajat osaksi globaalia pääoman, tiedon, tavaroiden ja ihmisten yhä lisääntyvää liikkuvuutta.<br/> <br/> </li> <li>Väestöjen muuttoliikkeisiin on monia taustatekijöitä ja syitä:<br/> <br/> <ul> <li>sodat ja konfliktit</li> <li>poliittiset syyt</li> <li>globaali talous ja yritysten kansainvälistyminen</li> <li>kansainväliset poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhteistyön lisääntyminen</li> <li>ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät syyt</li> <li>vapaan liikkuvuuden mahdollistavat lait</li> <li>väestönkasvu</li> <li>turismi</li> <li>monikulttuuriset avioliitot</li> <li>tiedonvälitys ja media</li> </ul> </li> </ul> 2017-11-28T11:06:05+02:00 https://peda.net/id/56109cc0d41 2017-11-28T10:26:55+02:00 <ul> <li><span>Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, väestö ikääntyy. Syntyvyys vähenee ja ihmiset elävät yhä pidempään. Tämä johtaa siihen, että työikäisten osuus väestöstä pienenee lähivuosikymmeninä. </span></li> <li>Kun vanhusväestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa, huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhteella kuvataan huollettavan väestönosan (lapset ja vanhukset) osuutta koko väestöstä suhteessa työikäisten osuuteen.</li> <li>Suomen väestönkehitys vaihtelee paljon alueittain.</li> <li>Muuttovoittoalueille siirtyy työikäistä väestöä, kun taas muuttotappioalueiden väestörakenne vinoutuu, kun vanhusväestön määrä kasvaa.</li> <li>Edullisin huoltosuhdetilanne on Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Suurimmat heikennykset <span>huoltosuhteessa tapahtuvat Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.</span></li> <li><span>Suomen väestönkasvu on ollut Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina noin puoli prosenttia vuodessa. </span></li> <li><span>Vuodesta 2007 lähtien nettomaahanmuutto on kasvattanut Suomen väkilukua enemmän kuin syntyvyys. </span></li> <li><span>Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väestönkasvu tulee hidastumaan tulevaisuudessa, ja väestönkasvu jatkuu vain nettomaahanmuuton ansiosta. Esimerkiksi puolet Helsingin väestönlisäyksestä on jo vieraskielistä.</span></li> <li><span>Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa kantasuomalaisten ikärakenteesta: maahan muuttaneiden joukossa on paljon enemmän nuoria ja työikäisiä.</span></li> <li><span>Maahanmuutto korjaa väestön ikärakennetta ja huoltosuhdetta, mutta se ei automaattisesti ratkaise huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia. </span></li> <li><span>Keskeisin kysymys on maahanmuuttajaväestön kotouttaminen ja työllistyminen. Jos näissä ei onnistuta, huoltosuhde ei vahvistu.</span></li> <li><span>Tästä syystä maahanmuuttajien tarkoituksenmukainen ja tehokas kotouttaminen ja kotoutuminen on erittäin tärkeää.</span></li> </ul> <b>LÄHTEET<br/> </b><a href="http://www.tilastokeskus.fi/org/tilastokeskus/vaestonkehitys.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Väestönkehitys vuosina 1749-2050 </a><br/> Tilastokeskuksen tilasto ja ennuste<br/> <a href="http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_008.html?s=0" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomi ilman maahanmuuttajia</a><br/> Tilastokeskuksen artikkeli vuodelta 20212 siitä, miltä Suomen väestönkehitys näyttäisi ilman maahanmuuttoa<br/> <a href="https://www.tilastokeskus.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Väestö vanhenee - heikkeneekö huoltosuhde?</a><br/> Tilastokeskuksen artikkeli vuodelta 2013 2017-11-28T09:47:08+02:00 https://peda.net/id/3ef92f4edbe 2017-12-08T09:30:41+02:00 <ul> <li>Kansainväliset muuttoliikkeet ovat muodoltaan ja dynamiikaltaan useantyyppisiä ja niiden pitkäaikaisvaikutukset monimutkaisia.</li> <li>Muuttoliikkeitä ei pystytä täysin ennakoimaan tai niiden laajuuteen, tyyppiin tai seurauksiin merkittävästi vaikuttamaan.</li> <li>Osa maahanmuutosta, kuten työperusteinen muutto, on ennakoitavampaa ja ohjatumpaa kuin esimerkiksi pakolaisuus.</li> <li>Osa maahanmuutosta on myös toivotumpaa: esimerkiksi Pohjoismaat yrittävät kilvan houkutella tiettyjen alojen korkeasti koulutettuja erityisasiantuntijoita töihin.</li> <li>Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden pääsyä Suomeen ja koko Eurooppaan yritetään voimakkaasti rajoittaa erilaisin toimenpitein.</li> <li>Todennäköisesti Suomeen tulee jatkossakin suuntautumaan moniperusteista maahanmuuttoa lukuisista eri lähtömaista.</li> <li>Millä tavoin Suomi saa tasapainoteltua vapaan liikkuvuuden, väestön ikääntymisen, tiettyjen alojen työvoimapulan, taloudellisten kustannusten, kansainvälisten sopimusten humanitääristen velvoitteiden, kotouttamistavoitteiden ja toivotun talouskasvun sekä kansainvälisen kilpailun ristiaallokossa?</li> </ul> <p> </p> 2017-12-08T09:27:28+02:00