https://peda.net/id/2f87a34e3f3 2022-09-28T17:31:02+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2f881c963f3 2022-09-27T18:58:14+03:00 <p>Alla on mittausten perusteella muodostettu erään diodin ominaiskäyrä.</p> <p><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/FY62/l6kjd/diodi/esimerkit/diodin-ominaiskayra-lops19-taitto.png#top" title="Diodin-ominaiskayra-lops19-taitto.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4/j%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4n-lukio/fysiikka/hurme/FY62/l6kjd/diodi/esimerkit/diodin-ominaiskayra-lops19-taitto.png:file/photo/0d352a51dc492f826edad1a5f79b3089db3d9922/Diodin-ominaiskayra-lops19-taitto.png" alt="" title="Tutkitun diodin ominaiskäyrä" class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p>Päättele ominaiskäyrän ja diodien yleisten ominaisuuksien avulla, mitä tapahtuu, kun diodi kytketään seuraaviin jännitteisiin.</p> <ol class="eoppi-list-lower-alpha"> <li>2,0 V</li> <li>2,3 V</li> <li>5,0 V</li> <li>-1,0 V</li> <li>-101 V</li> </ol> <p> </p> <p><b>Ratkaisu</b></p> <p>a. Ominaiskäyrän mukaan jännite on alle kynnysjännitteen ja virta on nolla. Mitään ei tapahdu.</p> <p>b. Ominaiskäyrän mukaan jännite on melko tarkkaan kynnysjännitteen suuruinen. Diodin läpi kulkee virta.</p> <p>c. Ominaiskäyrän mukaan jännite on huomattavasti kynnysjännitettä suurempi. Virta kasvaa hyvin suureksi, joten diodi luultavasti hajoaa.</p> <p>d. Diodi on kytketty estosuuntaan kynnysjännitettä pienemmällä jännitteellä. Ominaiskäyrän mukaan virta on nolla. Mitään ei tapahdu.</p> <p>e. Diodi on kytketty estosuuntaan kynnysjännitettä huomattavasti suuremmalla jännitteellä. Ominaiskäyrän mukaan tällä jännitteellä ei ole tehty mittauksia. Jännite kuitenkin on niin suuri, että diodi luultavasti hajoaa.</p> <p><a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/2f8720353f3" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-takaisin.png"/> <span>Takaisin</span> </a></p> 2022-09-28T17:31:02+03:00 https://peda.net/id/2f88a9733f3 2022-09-27T19:38:21+03:00 <p>Diodi rakennetaan seuraavasti:</p> <ul> <li>oikealle puolelle valmistetaan puolijohde seostamalla piihin hieman alumiinia</li> <li>vasemmalle puolelle valmistetaan puolijohde seostamalla piihin hieman antimonia.</li> </ul> <ol class="eoppi-list-lower-alpha"> <li>Kumman puolen puolijohde on n-tyyppiä?</li> <li>Kumpi puoli liitoksesta varautuu positiivisesti?</li> <li>Diodin vasen puoli kytketään jännitelähteen positiiviseen ja oikea puoli negatiiviseen napaan. Onko diodi kytketty päästö- vai estosuuntaan?</li> </ol> <p> </p> <p><b>Ratkaisu</b></p> <p>a. N-tyypin puolijohteessa on vapaasti liikkuvia elektroneja. Siinä on siis piihin seostettuna alkuainetta, jossa on viisi ulkoelektronia. Alumiinissa on kolme ja antimonissa viisi ulkoelektronia. Näin ollen vasen antimoni-puoli on n-tyypin puolijohde.</p> <p>b. Liitoskohdassa n-tyypin puolijohteessa olevia vapaita elektroneja siirtyy p-tyypin puolijohteen aukkoihin. N-tyyppiin syntyy siten elektronien vajaus ja se varautuu positiivisesti. N-tyyppiä oli nyt vasen puoli, joten vasen puoli varautuu positiivisesti.</p> <p>c. Vasemmalla puolella on lähtökohtaisesti elektronien vajaus ja kun se kytketään positiiviseen napaan, elektroneja poistuu entisestään, kohti positiivista napaa. Tyhjennysalue kasvaa. Diodi on kytketty estosuuntaan.</p> <p><a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/2f8720353f3" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-takaisin.png"/> <span>Takaisin</span> </a></p> 2022-09-28T17:31:02+03:00