<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Valokuvan voima oman ajattelun prosessoinnissa</title>
<id>https://peda.net/id/2f680b2653f</id>
<updated>2017-06-18T09:34:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/2f680b2653f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/yritykset/photodiary/vm/vvoap#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kuvassa on voima</title>
<id>https://peda.net/id/48c25f7c53f</id>
<updated>2019-02-03T10:59:21+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/yritykset/photodiary/vm/vvoap/kuvassa-on-voima#top" />
<content type="html">&lt;h1&gt;Miksi siis valokuva on niin voimakas väline kun sillä prosessoidaan pedagogisessa tai terapiamielessä omaa ajattelua? Voimauttavan valokuvan yhteydessä puhutaan kehollisuudesta, joka tarkoittaa lyhyesti sitä että valokuvaa katsotaan kaikilla aisteilla. Katsomistilanne palauttaa mieleen kuvan ottamiseen liittyvät tuntemukset ja aistumukset. Valokuvalla on erityinen todellisuussuhde (kuva on ‘totta’), joka liittää sen kehollisuuteen. Tämän lisäksi kuvalla on erilaisia kulttuurisia merkityksiä, jotka tuovat kokijalleen merkityksellisyyttä erityisesti kuvanottotilanteen kautta. Valokuvaterapeuttinen työ edellyttää myös näiden kulttuuristen merkitysten tiedostamista (Savolainen teoksessa Halkola et al. 2009, 213).&lt;/h1&gt;</content>
<published>2017-06-18T09:35:13+03:00</published>
</entry>


</feed>