https://peda.net/id/2f2e3ab2d97 2021-06-30T10:39:12+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4752e04ce4e 2025-12-15T19:33:03+02:00 <h3>Mitä on luvassa</h3> <p>Metallien kemia on suurelta osin sähkökemiaa.<br/> Johdattelukappale 21 on opiskeltu jaksollisen järjestelmän ja sidosten yhteydessä.<br/> Nyt opiskellaan kappaleet 22-25 sen mukaan, paljonko aikaa riittää</p> <h3>Kirjallinen testi</h3> <ul> <li>kappaleista 22-23</li> <li>jakson viimeisellä viikolla joulun jälkeen</li> <li>painoarvo puolet kokeesta</li> <li>Kertaa nämä: <ul> <li>jännitesarja</li> <li>hapettumispelkistymisreaktio</li> <li>sähkökemiallinen pari</li> <li>elektrolyysi</li> </ul> </li> </ul> 2021-07-15T00:20:13+03:00 https://peda.net/id/a2a3a674d9e 2021-07-14T18:25:37+03:00 <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/2mjer#top">Jännitesarja</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/sahkokemiallinen-pari-muistiinpanot#top">Sähkökemiallinen pari</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/elektrolyysi#top">Elektrolyysi</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/rautamalmista-terakseksi#top">Rautamalmista teräkseksi</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/korroosio-muistiinpanot#top">Korroosio</a></li> </ul> 2021-07-01T00:39:23+03:00 https://peda.net/id/31b6e21ad93 2022-12-08T09:41:27+02:00 <h3>Metallien jännitesarja eli reaktiivisuussarja</h3> <ul> <li>Metallien reaktiot ovat pohjimmiltaan sähkökemiallisia.</li> <li>Siksi reaktiivisuussarjaa kutsutaan jännitesarjaksi.</li> <li>Veden kanssa reagoivat metallit ovat epäjaloja metalleja <ul> <li>Suolahappo nopeuttaa reaktiota</li> </ul> </li> <li>Jalometallit eivät reagoi suolahapon luovuttaman vetyionin kanssa <ul> <li>Silti esim kloori voi syövyttää jopa kultaa</li> </ul> </li> <li>Jännitesarjassa metallit järjestetään reaktiivisuuden mukaan epäjaloimmasta jaloimpaan <ul> <li>Vety (epämetalli) sijoitetaan epäjalojen ja jalojen metallien väliin</li> </ul> </li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/2mjer/jsarja.png#top" title="jsarja.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/2mjer/jsarja.png:file/photo/3aeb33853f1f68306e1d18493e4ec2181be482c6/jsarja.png" alt="" title="jsarja.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Hapettumisreaktio</h3> <p>Ⓔ Li → Li⁺ + e^−<br/>Ⓔ Mg → Mg²⁺ + 2e⁻</p> <ul> <li>Metalliatomit luovuttavat reaktioissa ulkoelektroneja ja ionisoituvat</li> <li>Tätä sanotaan hapettumiseksi</li> <li>Metallin rakenne katoaa ja se liukenee tai muodostaa jonkin yhdisteen</li> <li>Mitä epäjalompi metalli, sen helpommin se hapettuu</li> </ul> <h3>Pelkistymisreaktio</h3> <p>Ⓔ Li⁺ + e⁻ → Li<br/> Ⓔ Mg²⁺ + 2e⁻ → Mg</p> <ul> <li>Pelkistyminen on hapettumisen vastakohta</li> <li>Metalli-ioni ottaa vastaan elektroneja ja muuttuu takaisin atomiksi</li> <li>Tuloksena kiinteää puhdasta metallia</li> <li>Mitä jalompi metalli, sen helpommin se pelkistyy</li> </ul> <h3>Hapettumis-pelkistymisreaktio</h3> <p>Ⓔ Mg + Cu²⁺ → Mg²⁺ + Cu<br/> Ⓔ Mg²⁺ + 2 Li → Mg + 2 Li⁺</p> <ul> <li>Kaksi metallia reagoi keskenään</li> <li>Epäjalompi metalleista hapettuu, jalompi pelkistyy</li> <li>Joten aluksi:<br/> <ul> <li>Jalompi metalleista on ioneina (liuoksena), jotta se voi pelkistyä</li> <li>Epäjalompi metalleista on atomeina (kiinteää), jotta se voi hapettua</li> </ul> </li> <li>Toisin päin reaktio ei voi edetä</li> </ul> Ⓔ Reaktio Cu + Mg²⁺ → Cu²⁺ + Mg ei siis ole mahdollinen, koska kupari on jalompi kuin magnesium. 2017-12-04T22:17:47+02:00 https://peda.net/id/71bd038ecdb 2022-12-08T17:57:52+02:00 Sähkökemiallinen pari eli paristo<br/> <ul> <li>Aina, kun kaksi eri metallia on <span class="editor underline">elektrolyytin</span> välityksellä kosketuksessa toisiinsa, syntyy <span class="editor underline">ns. sähkökemiallinen pari</span>.</li> <li>Elektrolyytti on ioneja sisältävä liuos, yleensä suola- tai happoliuos</li> <li>Kun metallit yhdistetään johtimilla esim lamppuun, sen läpi kulkee sähkövirta ja laite toimii.</li> <li>Kemiallinen energia → sähköenergia</li> </ul> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/sahkokemiallinen-pari-muistiinpanot/skempari2.png#top" title="skempari2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/metallien-kemia/sahkokemiallinen-pari-muistiinpanot/skempari2.png:file/photo/0e76833c4b88fbcc176507549e1b325feb5eb330/skempari2.png" alt="" title="skempari2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Periaate<br/> <ol> <li>Selvitetään, kumpi metalleista on epäjalompi. Se hapettuu eli luovuttaa elektroneja e⁻</li> <li>Epäjalommasta metallista muodostuu sähköparin miinusnapa (sisältää elektroneja)</li> <li><span class="editor underline">Elektroneja</span> alkaa virrata <span class="editor underline">miinusnavalta</span> johdinta pitkin kohti jalompaa metallia, joka <span class="editor underline">plusnapana</span> vetää <span class="editor underline">elektroneja</span> puoleensa.</li> <li>Virtapiirin pitää olla suljettu, jotta sähkövirta kulkisi siinä.<br/> → Elektrolyytin positiiviset metalli-ionit kulkeutuvat liuoksessa kohti epäjalompaa metallia, joka miinusnapana vetää niitä puoleensa.</li> </ol> <br/> Ts. hapettumis-pelkistymisreaktio muuttaa kemiallista energiaa sähköenergiaksi. Mitä kauempana metallit ovat toisistaan jännitesarjassa, sitä suurempi jännite niiden välille muodostuu. (Eli miten suuri jalousero niillä on) 2021-06-15T11:12:36+03:00 https://peda.net/id/5ee9f574e4b 2025-12-15T11:43:41+02:00 <ul> <li>Ulkoisen jännitelähteen synnyttämä sähkövirta aiheuttaa kemiallisen reaktion</li> <li>Mahdollistaa hapettumispelkistymisreaktion ns. väärään suuntaan</li> <li>Käyttökohteita: <ul> <li>puhtaiden <span class="editor underline">metallien</span> tuottaminen</li> <li><span class="editor underline">metalliesineiden</span> pinnoittaminen</li> <li>molekyylien kuten veden hajottaminen alkuaineiksi</li> <li>akun lataaminen</li> </ul> </li> </ul> 2021-07-14T18:22:58+03:00 https://peda.net/id/a519ccb8e4b 2022-12-08T09:51:39+02:00 <ul> <li>Epäjalot metallit esiintyvät maankuoressa oksideina ja muina yhdisteinä</li> <li>Ne ovat siis muodostaneet ioniyhdisteitä epämetallien kuten hapen kanssa</li> <li>Ioniyhdisteessä metalli on positiivisena ionina, kun se on luovuttanut ulkoelektroninsa epämetallille</li> <li>Metallien valmistus vaatii siis metalli-ionien pelkistämistä atomeiksi, jotta metalli voidaan erottaa ioniyhdisteestä.<br/> Ⓔ Esimerkiksi raudan erottaminen rautamalmista</li> <li>Pelkistäminen vaatii paljon energiaa. Siksi terästeollisuus on yksi suurimpia energiankuluttajia.</li> <li>Jalometalleja kuten kultaa voidaan löytää maaperästä puhtaana</li> </ul> 2021-07-14T18:24:56+03:00 https://peda.net/id/f72026eccf9 2025-01-10T10:50:44+02:00 Korroosio<br/> <ul> <li>On metallin hapettumista olosuhteiden vaikutuksesta<br/> <ul> <li>kosteus, likaisuus, hapekkuus ja suolaisuus</li> </ul> </li> <li>Uhkaa epäjaloja metalleja</li> <li>Raudan korroosiota kutsutaan <span class="editor underline">ruostumiseksi</span></li> <li>Jotkin metallit hapettuvat vain pinnastaan Ⓔ alumiini</li> <li>Riippuu myös siitä, onko muodostunut sähkökemiallinen pari. <br/> Tällöin kahdesta metallista epäjalompi hapettuu eli syöpyy.</li> </ul> <p><span class="editor underline">Ruoste</span> on ruskea ja hauras yhdiste, joka koostuu pääosin rautaoksidista Fe₂O₃ ja vedestä. Ruostuminen etenee ruosteen alla hyvin, koska se huokoisena sitoo vettä. Siksi ruoste kannattaa poistaa nopeasti ja suojata pinta asianmukaisesti.</p> <p>Keinoja estää ruostumista, Ⓔ polkupyörän:</p> <ol> <li>Säilytys kuivassa</li> <li>Materiaalin valinta (rauta vai alumiini)</li> <li>Puhdistus ja öljyäminen</li> <li>Maalaus (tai muu pintakäsittely)</li> <li>Estää sähkökemiallinen pari</li> <li>Uhrimetallin käyttö (sinkitty runko)</li> <li>Poista alkava ruoste</li> </ol> 2021-06-17T20:25:09+03:00