<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Hitsaustekniikka</title>
<id>https://peda.net/id/2e5a32d26</id>
<updated>2015-09-24T10:24:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/2e5a32d26:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/tekninen-ty%C3%B6/metalli/hitsaus#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>MIG/MAG -hitsaus</title>
<id>https://peda.net/id/2e5cbb6a6</id>
<updated>2015-09-24T09:40:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/tekninen-ty%C3%B6/metalli/hitsaus/totm#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;MIG/MAG-hitsaus&lt;/b&gt; (engl. metal inert gas / metal active gas welding) on kaasu&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarihitsaus&quot; title=&quot;Kaarihitsaus&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;kaarihitsausmenetelmä&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;, jossa sähkövirran avulla aikaansaatava &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Valokaari&quot; title=&quot;Valokaari&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;valokaari&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä suojakaasun ympäröimänä. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen yhtenäiseksi hitsisulaksi, joka jähmettyessään muodostaa kiinteän yhteyden kahden kappaleen välille. Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Langan paksuus vaihtelee tyypillisesti 0,6 mm ja 1,6 mm välillä. Hitsattavien kappaleiden ainevahvuudet yleensä ylittävät millimetrin. Langan syöttönopeus sekä hitsausjännite säädetään hitsattavien kappaleiden mukaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;MIG/MAG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei myöskään muodostu kuonakerrosta (käytettäessä tietyntyyppisiä täytelankoja muodostuu kuonakerros hitsin päälle). Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG/MAG-hitsauksessa vaikeampaa kuin &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/TIG-hitsaus&quot; title=&quot;TIG-hitsaus&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;TIG-hitsauksessa&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;. Suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/tekninen-ty%C3%B6/metalli/hitsaus/totm/m#top&quot; title=&quot;MIG-MAG-hitsaus1.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/tekninen-ty%C3%B6/metalli/hitsaus/totm/m:file/photo/fd30918dcd6efa782c099b920f393e8c756accc3/MIG-MAG-hitsaus1.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;MIG-MAG-hitsaus1.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-09-24T10:23:41+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kaasuhitsaus</title>
<id>https://peda.net/id/2e5ee8ae6</id>
<updated>2015-09-24T09:59:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/tekninen-ty%C3%B6/metalli/hitsaus/kaasuhitsaus#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Kaasuhitsauksessa hitsattavan aineen sulattamiseen tarvittava lämpö saadaan aikaan kaasuliekillä. Kaasuliekin toinen tehtävä on suojata hitsiä ilman hapettavalta vaikutukselta. Useimmiten palavana kaasuna käytetään &lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Asetyleeni&quot; title=&quot;Asetyleeni&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;asetyleenia&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;, johon hitsauspolttimessa sekoitetaan &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Happi&quot; title=&quot;Happi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;happea&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; palamisen tehostamiseksi. Kaasuliekistä tulee kuumempi, kun palamista tehostetaan puhtaan hapen avulla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kaasuhitsauksessa tarvitaan &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasupullo&quot; title=&quot;Kaasupullo&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;kaasupulloja&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;, paineensäätimet, takaisku- ja takatulisuojat, letkut, hitsauspilli ja lisäainelankaa sekä asian mukaiset suojavarusteet.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/tekninen-ty%C3%B6/metalli/hitsaus/kaasuhitsaus/hitsaaja3-jpg#top&quot; title=&quot;hitsaaja3.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/tekninen-ty%C3%B6/metalli/hitsaus/kaasuhitsaus/hitsaaja3-jpg:file/photo/55f934b9e19b1e400417d0a680131e0572c3e657/hitsaaja3.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;hitsaaja3.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-09-24T10:23:41+03:00</published>
</entry>


</feed>