<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Matka halki suomen</title>
<id>https://peda.net/id/2e2bc22ad5f</id>
<updated>2019-09-13T11:04:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/2e2bc22ad5f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Fanniv/hk7/maantieto/matka-halki-suomen#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Työ</title>
<id>https://peda.net/id/6a063fcad60</id>
<updated>2019-09-29T15:23:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Fanniv/hk7/maantieto/matka-halki-suomen/nimet%C3%B6n-6a06#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Lapp&lt;/b&gt;i on suurelta osin ylänköä, missä korkeimmat kohdat kohoavat jopa yli tuhanteen metriin.&lt;br/&gt;&#10;lyhyen kasvukauden ja ankarien olosuhdeiten vuoksi kasvukausi jää varsin lyhyeksi, mutta se on kuitenkin valoisa.&lt;br/&gt;&#10;monet lapin tuntureista ovat laajan louhikkosen kivikon peittämiä.&lt;br/&gt;&#10;lappin ilmasto on subarktinen kesällä suuressa osassa lappia vallitsee yötön yö jolloin aurinko ei laske lainkaan ja talvella puolestaan kaamos jolloin aurinko ei nouse lainkaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;kohde:&lt;br/&gt;&#10;joulupukin pajakylä on matkailukohde, pajakylässä on kauppoja ja paljon muuta nähtävää.&lt;br/&gt;&#10;pajakylä on avattu vuonna 1985. &lt;br/&gt;&#10;joulupukin kammarisa pukki on tavattavissa ympäri vuoden.&lt;br/&gt;&#10;paikka sijaitsee Rovaniemen napapiirillä.&lt;br/&gt;&#10;revontulia voi näkyä jolupukin pajakylässä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;vaara-Suomi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;maisemaa hallitsevat laajat ja sankat havumetsät, karuudesta huolitamatta kuitenkin tiheitä verratuna esim. lapin metsiin. vaarojen välissä on usein soita.&lt;br/&gt;&#10;Vaara-Suomen alueen kallioperä on hyvin suureksi osaksi graniittigneissiä.&lt;br/&gt;&#10;Jääkauden ajalta maisemassa on yhä näkyvissä hiidenkirnuja ja drumliineja.&lt;br/&gt;&#10;Vaara-Suomen erikoisuus on se, että vaarojen rinteillä ja lailla on ravinteikkaampi maaperä kuin alavilla mailla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;pohjanmaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;pohjanmaa on suurelta osin alankoa&lt;br/&gt;&#10;maisemalle ovat tyypillisiä laajat lakeudet ja viljellyt pelot&lt;br/&gt;&#10;järviä pohjanmaalla on niukasti&lt;br/&gt;&#10;pohjois-suomi on suomen soisinta aluetta &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;kohde:&lt;br/&gt;&#10;ähtärin&lt;b&gt; &lt;/b&gt;eläinpuisto on suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto.&lt;br/&gt;&#10;perustamisesta lähtien ähtärin eläinpuisto tavotteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinsuhteet tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykeen laleja.&lt;br/&gt;&#10;puistossa käy vuosittain noin 150 000 vierailijaa &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Järvi-suomi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;alue on salppausselän ja suomenselän raajamaa hyvin mäkistä ja maisemaltaan vaihtelevaa aluetta jossa mäet, järvet, ja laajat metsäalueet vuorottelevat.&lt;br/&gt;&#10;Järvi-suomessa on paljon harjuja&lt;br/&gt;&#10;Järvet peittävät Järvi-Suomen ydinalueilla yli 50 % kokonaispinta-alasta (koko Suomen järviprosentti on 9,9). Suurten järvien keskisyvyys on 10–15 metriä, mutta pienemmät järvet ovat tavallisesti matalia ja niiden keskisyvyys on pari metriä&lt;br/&gt;&#10;järvi-suomen metsät ovat keskinkertaisia ja laihoja ne peittävät alueen maapinta-alasta noin 80%&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Etelä-suomi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;alue on lähes kokonaan alle 100 metrin korkuista alankoa, jossa on monin paikoin paksuja savikoita.&lt;br/&gt;&#10;Etelä-suomen maisema-alue on ilmastoltaan leutoa ja maaperältään hedelmällistä minkä ansiota monet lehtojen vaativat kasvit menestyivät seudulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;kohde: &lt;br/&gt;&#10;Suomenlinna on Suomen suosituimpia matkailukohteita&lt;br/&gt;&#10;Suomenlinnassa, Ison-Mustasaaren eteläkärjessä, sijaitsee myös rikosseuraamuslaitoksen alainen, vuonna 1971 perustettu suomenlinnan vankila&lt;em&gt;&lt;/em&gt;. Keskeinen osa muurien, vallien ja rakennusten korjaustyöstä tehdään vankityönä. Suomenlinnassa on paikkoja noin 100 vangille&lt;br/&gt;&#10;linnoitus sijaitsee viidellä suomenlinnan kaupunginosan kahdeksasta saaresta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Fanniv/hk7/maantieto/matka-halki-suomen/nimet%C3%B6n-6a06/suomenlinna-jpg#top&quot; title=&quot;Suomenlinna.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Fanniv/hk7/maantieto/matka-halki-suomen/nimet%C3%B6n-6a06/suomenlinna-jpg:file/photo/af7ae301b14c2aa5a5e239865a3376927da62cb2/Suomenlinna.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Suomenlinna.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;saaristo-suomi&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;saaristo suomen luonnonmaisemalle ovat ominaisia erikoiset saaret, luodot ja karikkoiset salmet&lt;br/&gt;&#10;sisäsaaristossa kasvillisuus on rehevämpää ja saaret suurempia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;kohde: &lt;br/&gt;&#10;ahvenanmaan on kasvillisuudeltaan suomen rehevintä ja ilmastoltaan leudointa aluetta&lt;br/&gt;&#10;Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Sekä kasvillisuus että eläimistö poikkeavat Manner-Suomen lajistosta, ja maakunnalla on omia rauhoitusmääräyksiään. &lt;br/&gt;&#10;Ahvenanmaa sijaitsee saaristosuomen lounaisosassa ahvenanmeren itäpuolella ja selkämeren eteläpuolella.&lt;br/&gt;&#10;Ahvenanmaan ilmasto on lauhkeampaa kuin muualla Suomessa.</content>
<published>2019-09-13T12:39:42+03:00</published>
</entry>


</feed>