2.4.https://peda.net/id/2e1214f87322020-03-31T11:39:48+03:00https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
voima ja vuorovaikutus kappaleiden välillähttps://peda.net/id/5e8d39dc7322020-04-02T14:05:35+03:00- tämän epistola on siis voima, kirjasta kpl 16 Newtonin liikelakeihin asti)<br/>
- voimat voidaan laskea karkeasti kahteen osioon<br/>
<ul>
<li>kosketusvuorovaikutukseen</li>
<li>etävuorovaikutukseen</li>
</ul>
- alla muutama esimerkki, joissa voima vaikuttaa kosketuksella toiseen<br/>
<ul>
<li>nostat soppakattilan liedeltä pois</li>
<li>rutistat paperin palloksi</li>
<li>potkaiset futista </li>
<li>potkaistu pallo osuu maalivajdin käteeen</li>
<li>lyöt vasaralla naulaa rakentaessasi linnunpönttöä</li>
<li>puristat hampurilaista sitä syödessäsi</li>
</ul>
- alla muuta esimerkki voimista, jotka vaikuttavat etäältä eli eivät ole kosketuksissa toisiinsa<br/>
<ul>
<li>Maapallo ja Kuu; vaikuttavat toinen toisiinsa etäältä ja Kuu pysyy kiertoradallaan</li>
<li>Kuu ja maapallon meret; Kuu vetää vettä puoleensa -> aiheutuu nousuvesi-ilmiö ja toisaalla samaan aikaan laskuvesi</li>
<li>magneettinen vuorovakutus; magneetti vetää rauta kpl:tta puoleensa vaikka ei siihen kosketakkaan</li>
<li>frisbee heitetään (kosketusvuorovaikutus), se tippuu kaarevasti ja putoaa maahan (frisbeen ja Maan välinen etävuorovaikutus) </li>
</ul>
<img class="center left" src="http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope/perusrakenteet/images/vuorovesi.jpg"/><br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
- voimaa merkitään nuolella<br/>
<ul>
<li>mitä pidempi nuoli, sitä suurempi voima</li>
<li>nuolen suunta kertoo mihin suuntaan voima vaikuttaa (kts. kirjan s.111 selkeät kuvat)</li>
</ul>
- voiman <br/>
<ul>
<li>tunnus on F (sanasta force)</li>
<li>yksikkö on N eli newton (nimetty Isaac Newtonin mukaan, joka eli 1600-luvulla, havaitsi ensimmäisenä painovoiman)</li>
</ul>
- massan ja painon erosta<br/>
<ul>
<li>monesti arjessa tulee kysyttyä "Paljonko se painaa?", on kyse kännystä, autosta, moposta, korusta jne.
<ul>
<li>fysiikassa tällöin on kyse massasta (vastauksena grammoja tai kilogrammoja), ei painosta</li>
</ul>
</li>
<li>mitä se paino sitten on?
<ul>
<li>painolla tarkoitetaan kappaleeseen kohdistuvan Maan vetovoiman eli painovoiman suuruutta eli lyhyesti painoa</li>
<li>on todettu, että kpl, jonka massa on 100g, siihen kohdistuvan painovoiman suuruus eli paino on 1 N (1 newton)</li>
<li>eli 100g = 1 N</li>
</ul>
</li>
<li>massojen ja painon muunnoksia
<ul>
<li>200 g = 2 N</li>
<li>950 g = 9,5 N</li>
<li>1000 g = 1kg = 10 N</li>
<li>5 kg = 50 N</li>
<li>10 kg = 100 N</li>
<li>75 kg = 750 N</li>
</ul>
</li>
<li>otetaan ajatusleikki: astronautti punnitaan ja sen <b>massaksi</b> saadaan <b>90 kg</b>. Samaan tyyppiin vaikuttaa Maan painovoima ja Maa vetää kaveria puoleensa 750 N voimalla eli astronautin <b>paino</b> on sama <b>900 N</b>. Kaveri pääsee Kuuhun. Kuu on Maata paljon pienempi sekä kooltaan että massaltaan ja painovoima on vain kuudesosa Maan painovomasta.
<ul>
<li>Kysymykset kuuluvat: mikä on astronautin massa Kuussa? Entä paino Kuussa?
<ul>
<li><b>massa</b> on astronautin <b>ominaisuus, joka ei muutu</b> eli ei se kaverin massa mihinkään ole muuttunut eli massa on 90kg</li>
<li>paino riippuu vallitsevasta painovoimasta ja jos se nyt on kuudesosa Maan painovoimasta, niin kaveriin vaikuttava painovoma on nyt 900N : 6 = 150 N. Toisin sanoen, jos kaveria nostaisi, hän tuntuisi kuin 15 kg vaikka massa onkin oikeasti 90 kg. </li>
</ul>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
- sitten omiin tehtäviin<br/>
<ul>
<li>kirjasta s.117 t.174, 176, 184</li>
<li>muunna newtonin grammoiksi/kiloiksi ja päinvastoin
<ol>
<li>200 g karkkia</li>
<li>900 g omenoita</li>
<li>4 kg pottuja</li>
<li>25 kg apulantaa</li>
<li>1,5 kg maitopurkki</li>
<li>4 N</li>
<li>12 N</li>
<li>100 N</li>
<li>3,5 N</li>
<li>0,5 N </li>
</ol>
</li>
<li>alla olevasta monisteesta 1, 2</li>
</ul>
<span class="medium"><a href="https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/2-4-luonnos/vjvkvl/image-jpg#top" title="image.jpg"><img src="https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/2-4-luonnos/vjvkvl/image-jpg:file/photo/ae2529fe3c4794be137088901c6b0bbbcfc3ef03/image.jpg" alt="" title="image.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span>2020-03-31T11:41:09+03:00