7. Metsän selkärangattomia eläimiä

Luvun sisällys

2017-12-19T12:49:21+02:00

7.1 Metsä on eläinten koti
7.2 Metsässä elää paljon selkärangattomia eläimiä

7.3 Hyönteinen on joko kasvinsyöjä, peto tai hajottaja
7.4 Näyttävät päiväperhoset
7.5 Perhosia

7.6 Pistiäisillä on pistin!
7.7 Voivatko pienet muurahaiset olla valtiaita?

7.8 Metsän kovakuoriaiset
7.9 Kuvagalleria metsän hyönteisistä

7.10 Hämähäkit
7.11 Hyönteisen ja hämähäkit erot

7.12 Hajottajat
7.13 Miten tutkin metsän pikkueläimiä?

7.1 Metsä on eläinten koti

2017-01-20T05:42:47+02:00

Edellisissä luvuissa olemme oppineet kasvien ja sienten tärkeydestä metsälle. Metsä on kuitenkin monille tuttu juuri metsän eläimistä.

Suomessa tavattavista eläinlajeista suuri osa on metsälajeja. Metsä on tärkein eläinten elinympäristö Suomessa. Voi hyvin sanoa, että metsä on eläinten koti.

Monilla hyönteisillä on lentotaito. Kuvassa kosiolennolla olevia mehiläisiä. Löydätkö kuningattaren?

7.2 Metsässä elää paljon selkärangattomia eläimiä

2018-07-09T08:19:40+03:00

Metsän tunnetuimpia eläimiä ovat isokokoiset lajit, kuten karhu ja hirvi, mutta yksi metsiemme tutuin eläin on varmasti hyttynen.

Hyttyset ovat hyönteisiä, ja hyönteiset ovat selkärangattomia eläimiä. Selkärangattomalla eläimellä tarkoitetaan eläintä, jolla ei ole sisäistä tukirankaa, esimerkiksi selkärankaa, kuten meillä ihmisillä. Tunnetuimpia selkärangattomia eläimiä hyönteisten lisäksi ovat hämähäkit ja lierot.

Monilla selkärangattomilla eläimillä on ulkoinen tukiranka. Esimerkiksi hyönteisiin kuuluvilla kovakuoriaisilla on kova ulkokuori, joka suojaa tärkeitä sisäelimiä.

Maapallon eläimistä 97 prosenttia kuuluu selkärangattomiin eläimiin, ja biomassaltaan niitä on huomattavasti enemmän kuin selkärankaisia eläimiä.

Kuva: Ylärivi: mehiläinen, kärpänen, kovakuoriainen. Keskellä: kärpänen, leppäkerttu ja maakiitäjäinen (leppäkerttu ja maakiitäjäinen ovat kovakuoriaisia). Alarivi: ampiainen, mehiläinen ja hämähäkki.

Muurahaiset ovat monen metsän valtiaita. Muurahaiset ovat hyönteisiä. Työläisille ei kehity siipiä.

7.3 Hyönteinen on joko kasvinsyöjä, peto tai hajottaja

2017-01-20T05:44:26+02:00

Kasvit muodostavat metsän tuottajatason. Kaikki metsän eläimet kuuluvat joko kuluttajiin tai hajottajiin, jotka hyödyntävät alkujaan kasveista peräisin olevaa energiaa omassa kasvussaan ja lisääntymisessä.

Kuluttajat ovat joko kasvinsyöjiä tai petoja.

Monien hyönteisten toukat ovat kasvinsyöjiä. Esimerkiksi perhosten toukat voivat syödä kokonaisen puun lehdettömiksi. Toukat ovat ensimmäisen asteen kuluttajia.

Hyönteistoukat kasvavat vähitellen isommiksi ja lopulta koteloituvat.

Monet hyönteiset ovat petoja. Ne saalistavat muita selkärangattomia eläimiä. Ne ovat toisen asteen kuluttajia. Esimerkiksi leppäkerttu on peto.

Osa selkärangattomista eläimistä on hajottajia, jotka käyttävät ravintona esimerkiksi kuolleita eläimiä tai kuollutta lehtikariketta. Esimerkiksi eräät kovakuoriaiset ovat hajottajia.

Hyönteisten toukat ovat 1. asteen kuluttajia.

7.4 Näyttävät päiväperhoset

2017-12-09T07:26:45+02:00

Suruvaippa ja sitruunaperhonen ovat esimerkkejä suurista, näyttävistä päiväperhosista. Ne lentelevät päivisin etsien kukkia, joista ne imevät pitkällä kärsällään mettä. Kukilla käydessä ne toimivat niiden pölyttäjinä.

Perhoset munivat munat usein vain tietyn kasvilajin lehdille. Esimerkiksi nokkosperhonen munii nokkosen lehdille. Näin toukat kuoriutuvat suoraan ruokapöytään.

Perhoset talvehtivat joko munina, toukkina tai koteloina tai aikuisina. Tämän vuoksi eri lajeilla on erilaisia lentoaikoja.

Aikuisina talvehtivat lajit, kuten sitruunaperhonen ja suruvaippa, ovat kevään ensimmäisiä perhosia. Loppukesällä kuoriutuneita sitruunaperhosia ja suruvaippoja näkee monin paikoin vielä alkusyksyllä. Lopulta ne katoavat hyvissä ajoin ennen talvea. Ne viettävät talven suojaisessa paikassa horroksessa.

Karttaperhosen toukkia, kotelo ja aikuisia perhosia.

7.5 Perhosia

2019-08-22T11:45:18+03:00

: Kaaliperhonen
: Lanttuperhonen
: Neitoperhonen
: Nokkosperhonen
: Sitruunaperhonen
: Suruvaippa

7.6 Pistiäisillä on pistin!

2018-07-09T08:12:36+03:00

Pistiäiset ovat hyönteisiä, joilla on kaksi paria lenninsiipiä. Esimerkiksi kaksisiipisiin kuuluvilla kärpäsillä on vain yksi pari lenninsiipiä.

Suomenkielisestä nimestä huolimatta vain osalla pistiäisistä on varsinainen pistin, johon liittyy myrkkyrauhanen. Esimerkiksi mehiläisillä, ampiaisilla ja kimalaisilla on tällainen myrkkypistin. Näitä lajeja kutsutaan myrkkypistiäisiksi.

Myrkkypistintä käytetään lähinnä joko pesän puolustuksessa (mehiläiset ja kimalaiset) tai saalistuksessa (ampiaiset). Monet myrkkypistiäiset elävät yhdyskunnissa. Muurahaiset kuuluvat myrkkypistiäisiin, vaikka vain osalla on varsinainen myrkkypistin.

Mehiläiset ja kimalaiset ovat metsän tärkeimpiä kukkien pölyttäjiä. Ne ovatkin monen kasvin lisääntymiselle välttämättömiä. Muun muassa mustikan marjasatoon vaikuttaa se, ovatko mustikan kukinta-aikana sääolot suotuisat mehiläisten ja kimalaisten lennolle.

Ryhmä tai laji	Tuntomerkkejä	Ravinto	Muuta
Kesy- eli tarhamehiläinen	Takaruumis oranssi-musta-raitainen, keltaiset mesikuvut	Kukkien siitepöly ja mesi	Tärkeä laji ihmiselle: hunaja, yhdyskunta talvehtii
Kimalaiset	tukeva, karvainen ruumis, ks. video	kukkien siitepöly ja mesi	Vain kuningatar talvehtii
Ampiaiset	Hoikka vyötärö, musta-keltainen varoitusväritys, ks. video	Toiset hyönteiset	Vain kuningatar talvehtii

Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä

2014-03-20T21:49:58+02:00

7.7 Voivatko pienet muurahaiset olla metsän valtiaita?

2017-01-24T05:22:53+02:00

Kun mietitään metsien eläimiä, metsien valtiaita, niin useimmiten mietitään suuria eläimiä, kuten karhua tai hirveä. Todellisuudessa metsien valta kuuluu paljon pienemmille eläimille.

Yksittäisistä hyönteisryhmistä muurahaiset ovat metsän tärkein ryhmä. Muurahaisten menestys perustuu joukkovoimaan, kykyyn muodostaa ja yllä pitää suuria yhteisöjä. Lisäksi muurahaisten vahvat leuat ja nopeat jalat ovat kadehtimisen arvoisia asioita monelle muulle hyönteiselle!

Metsässä löytyvä kekomuurahaisen keko ei ole yhden kekomuurahaisen ahkeran työn tulosta. Usein yhdyskunnassa asuu jopa satoja tuhansia muurahaisia.

Muurahaiskeko on yhdyskunta.

Yhdyskunnissa on tiukka hierarkia. Muurahaisyhdyskuntien kantava voima ja käskynhaltija on kuningatar. Kuningattaria on monissa tapauksissa useita kussakin pesässä ja yhdyskuntaan voi kuulua useita erillisiä pesiä.

Eniten muurahaisen pesässä on työläisiä. Ne ovat naaraita ja kaikki ovat sisaruksia keskenään. Yleensä työläiset ovat yhden tai muutaman kuningattaren jälkeläisiä. Työläiset eivät lisäänny itse lainkaan.

Työläisten perintötekijät eli geenit siirtyvätkin seuraavalle sukupolvelle kuningattaren välityksellä, kun työläiset ruokkivat ja hoitavat kuningatarta ja sen tuottamia jälkeläisiä. Koiraat viettävät aikaansa pesässä odottaen häälentoa. Keossa on valtava määrä munia ja toukkia, joille työläiset tuovat ruokaa laajalta metsän alueelta.

Muurahaiset ovat petoja. Ne saalistavat hyönteisiä, hämähäkkejä mutta joukkovoiman avulla jopa itseään monin verroin isompiakin eläimiä.

Leuoillaan ne pystyvät pilkkomaan isompiakin eläimiä, kuten esimerkiksi kuolleita linnunpoikasia.

Muurahaiset käyvät sotia muita muurahaislajeja ja toisia yhdyskuntia vastaan.

Kaikkia eläimiä kohtaan muurahaiset eivät kuitenkaan ole petoja. Niillä on vuorovaikutteinen suhde kasveista ravinteikasta ja makeaa nestettä imeviin kirvoihin.

Kirvat tuottavat makeaa sokeripitoista mesikastetta muurahaisille. Korvaukseksi tästä muurahaiset suojelevat kirvoja muun muassa niitä saalistavia kovakuoriaisia, kuten leppäpirkkoja vastaan.

Muurahaiset hoitavat keossaan munia ja ruokkivat toukkia.

Video: Muurahaisten elämää

2014-01-23T15:31:43+02:00

7.8 Metsän kovakuoriaiset

2018-07-09T08:22:30+03:00

Kovakuoriaiset ovat hyönteisiä, joilla on kovat peitinsiivet takaruumiin suojana. Leppäpirkot ovat monille tuttuja punasiipisiä ja mustatäpläisiä kovakuoriaisia. Leppäpirkkoja kutsutaan myös nimellä leppäkerttu.

Metsän pohjakerroksessa vilistää maakiitäjäisiä (kuva). Ne ovat tummia, nopeajalkaisia petoja, jotka saalistavat muita selkärangattomia. Varsinkin suurikokoisilla lajeilla on suuret leuat saalistuksen apuna. Lehdillä elää kirkasvärisiä lehtikuoriaisia. Monia sarvijääriä elää kukilla.

Eräät kovakuoriaisten toukat, kuten kirjanpainajat, elävät huonokuntoisten puiden kuoren alla. Toukat syövät puun nilakerrosta heikentäen puun kasvua entisestään. Lopulta puu voi kuolla, mikäli kirjanpainajia on runsaasti samassa puussa. Kuolleissa tai kuolevissa puissa elävät kovakuoriaisten toukat ovat tärkeää ravintoa tikoille.

7.9 Kuvagalleria metsän hyönteisistä

2019-08-22T11:45:18+03:00

: Hirvikärpäset etsivät syksyllä isäntäeläintä. Tästä syystä ne yrittävät tunkeutua myös ihmisen iholle.
: Kirjanpainajat ovat kovakuoriaisia, joiden toukat syövät puun kuoren alla nilaa. Eri lajien syöntikuvien ovat erilaisia. Vasammalla on toukkia, oikealla aikuisia kovakuoriaisia.
: Kukkajäärät ovat kovakuoriaisia.
: Vaakaisiset ovat kaksisiipisiä eli kärpästen sukulaisia.
: Muurahaisen pää elektronimikroskoopissa. Huomaa silmä, tuntosarvet ja leuat.

7.10 Hämähäkit

2018-07-09T08:24:43+03:00

Metsän puiden ja muiden kasvien lehdillä sekä metsän pohjakerroksessa elää kesäisin hämähäkkejä. Hämähäkit saalistavat hyönteisiä joko vaanimalla tai juoksemalla saaliinsa kiinni. Moni hämähäkki tekee kestävän verkon, johon hyönteinen takertuu.

Monet hämähäkkilajit kutovat verkon.

Punkit kuuluvat hämähäkkieläimiin. Ne ovat kooltaan pieniä, ja niitä kaikkia ei oikein erota paljaalla silmällä.

Suomessa tunnetuin punkkilaji on puutiainen, joka imee verta ihmisestäkin.

Puutiainen kiinnittyy ihoon vahvoilla leuoillaan ja alkaa imeä verta. Se tarvitsee verta elääkseen ja lisääntyäkseen. Kun puutiainen on imenyt itsensä täyteen, sen maha on pyöristynyt pallomaiseksi.

Punkin puremaa kannattaa välttää, sillä osa puutiaisista levittää borrelioosi-nimistä tautia sekä aivotulehdusta. Parhaiten voit suojautua punkin puremalta heinikossa kulkiessasi kumisaappailla ja pitkillä housuilla.

Luontoretken jälkeen kannattaa tehdä tarkistaa iho punkkien varalta.

7.11 Hyönteisen ja hämähäkit erot

2018-03-18T06:44:46+02:00

asia	hyönteinen	hämähäkki
jalkoja	6	8
lentokyky	On. Suurella osalla hyönteisistä on neljä siipeä.	ei
muodonvaihdos	muna - toukka - (osalla kotelo) - aikuinen	munasta kuoriutuu pieni hämähäkki
ravinto	osa syö kasveja, osa toisia hyönteisiä	Saalistavat hyönteisiä, osa tekee saalistusta varten verkon.

7.12 Hajottajat

2018-07-09T08:15:51+03:00

Kun tutkitaan tarkemmin metsän pohjakerrosta, sieltä löytää kuollutta kasviainesta, enemmän tai vähemmän hajonneita lehtiä, neulasia ja puun palasia. Tätä kuollutta materiaalia on melko vähän, koska se hajoaa melko nopeasti. Esimerkiksi edellisen syksyn pudonneita lehtiä ei enää kesällä metsästä löydä.

Kun otat kourallisen metsän pohjakerrosta käteesi, saat samalla mukaasi tuhansia pieniä eläimiä. Osa on niin pieniä, ettei niitä juuri paljain silmin erota.

Suurempia eläimiä ovat lierot ja hyönteisten toukat. Nämä eläimet ovat hajottajia. Ne hajottavat kuollutta kasviainesta. Myös monet bakteerit ovat hajottajia.

Lierot eli tuttavallisemmin kastemadot ovat maaperässä ja karikkeessa eläviä nivelmatoja. Lierot ovat tärkeitä hajottajia ja maaperän muokkaajia. Lierot ovat maaperän avainlajeja, eli ne ne ovat tärkeitä monille muille lajeille.

Kasteliero on kookkain lierolaji. Se voi kasvaa Suomessakin yli kymmenen senttimetrin pituiseksi. Kasteliero elää erityisesti lehtojen multavassa maassa, johon se kaivaa syvän onkalon. Lierojen kaivamat onkalot kuohkeuttavat maaperää, mikä parantaa kasvien kasvua ja muiden eläimien elämistä maaperässä.

7.13 Miten tutkin metsän pikkueläimiä?

2017-01-20T05:47:17+02:00

Maassa liikkuvia hämähäkkejä ja hyönteisiä voit pyydystää loukkupurkin avulla. Kaiva esimerkiksi pieni viilipurkki maahan siten, että purkin reuna on metsänpohjan tasolla. Kaada purkkiin vähän suolavettä. Purkin saalis kannattaa tutkia esimerkiksi 1–2 päivän välein. Älä sijoita purkkia esimerkiksi muurahaisten polulle, sillä tällöin purkkiin joutuu suuri määrä muurahaisia!

Haavi on tärkein metsän eläinten pyydystysväline. Perhoshaavilla voit kokeilla pyydystää lentäviä hyönteisiä. Tukevampaa kenttähaavia voit varovasti vetää edestakaisin vedoin metsän varpujen seassa. Voit myös asettaa varovasti puun oksan haavin sisään ja ravistaa oksaa. Oksia voi ravistella myös vaalealle maahan laitettavalle kankaalle. Vaalea kangas helpottaa tippuneiden ötököiden havaitsemista.

Monia perhosia voit houkutella syöttien avulla. Syötti voidaan kastaa syöttinesteeseen, jossa on vaikkapa kotikaljaa ja siirappia. Kostutettu syötti ripustetaan ulos roikkumaan esimerkiksi oksasta. Päivisin syötti voi houkutella näyttäviä päiväperhosia kuten amiraaleja ja ohdakeperhosia, yöllä vastaavasti monia yöperhosia. Yöllä perhosia voit houkutella myös valon avulla. Usein esimerkiksi kotipihan ulkovalon ympärillä pyörii runsaasti valon houkuttelemia yöperhosia.

Metsämaan pikkueläimiä voit tutkia myös siivilöimällä metsän kariketta muoviastiassa. Siivilän voi tehdä esimerkiksi pienestä ämpäristä, jonka pohjalle laitetaan harvahko teräsverkko. Teräsverkon tarkoitus on siivilöidä mm. lehdet ja muut suuret kappaleet pois näytteestä. Siivilöinti on helppoa, siivilään kerätään kariketta, siivilä viedään esimerkiksi toisen ämpärin päälle ja sitä ravistellaan voimakkaasti, jolloin hienompi karike eliöineen tippuu alempaan ämpäriin. Kertynyttä kariketta voi tutkia vaikkapa laakealla muovi tarjottimella, jolloin karkuun juoksevat eläimet voi helpolla havaita ja kerätä vaikka talteen tarkempaa tutkimusta varten.

Navigointi

2016-12-28T09:08:22+02:00

Sisällys Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun