<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Lääkekasvit suomessa</title>
<id>https://peda.net/id/2cee5d06518</id>
<updated>2024-08-03T13:07:22+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/2cee5d06518:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Heinäratamo</title>
<id>https://peda.net/id/d090a24c518</id>
<updated>2024-08-03T20:03:53+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/heinaratamo#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4ratamo&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Heinäratamo&lt;/a&gt;&#10;&lt;div&gt;ratamoihin kuuluva ruohokasvi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Heinäratamon käyttö&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Heinäratamo on monen muun ratamolajin tapaan vanha lääkekasvi.[10] Keski-Euroopassa sen tuoreita lehtiä tai niiden mehua on käytetty haavojen hoitoon, kurkunpään ja keuhkoputken vaivoihin ja astman hoitoon.&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/heinaratamo/screenshot-20240803-135938-2.png#top&quot; title=&quot;Screenshot_20240803-135938~2.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/heinaratamo/screenshot-20240803-135938-2.png:file/photo/d54c5fc3a1025a4456cfc2e9149d00366b0e8b4e/Screenshot_20240803-135938~2.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Screenshot_20240803-135938~2.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&amp;quot;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Heinäratamon tutkimus&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Heinäratamo on täpläverkkoperhosen (Melitaea cinxia) paljon tutkittujen Ahvenanmaan populaatioiden tärkein ravintokasvi.[6][8] Perhosen toukat elävät heinäratamon (tai tähkätädykkeen, Veronica spicata) lehdille rakentamassaan seittimäisessä pesässä.[12] Heinäratamo on myös ratamonhaituhärmän (Podosphaera plantaginis) ainoa isäntäkasvi.[8] Ratamonhaituhärmä on heinäratamon kannalta haitallinen patogeeni, joka näkyy harmaanvalkoisina laikkuina kasvin lehtien pinnalla.[13]&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähteet: &lt;br/&gt;&#10;- &lt;a href=&quot;https://laji.fi/taxon/MX.39679&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://laji.fi/taxon/MX.39679&lt;/a&gt; &lt;br/&gt;&#10;- &lt;a href=&quot;https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4ratamo&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4ratamo&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2024-08-03T13:19:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kamomillasaunio</title>
<id>https://peda.net/id/762c94e6518</id>
<updated>2024-08-03T13:56:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/kamomillasaunio#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kamomillasaunio&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kamomillasaunio&lt;/a&gt; puolestaan tunnetaan yleisesti saksalaisena kamomillana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kamomillasaunio&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;(Matricaria chamomilla)&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot; on asterikasveihin kuuluva mauste- ja rohdoskasvi. Sen nimi on peräisin kreikankielisestä sanasta ”chamimelon” eli maaomena, joka johtuu sen lehtien omenamaisesta tuoksusta. Kamomillasaunio esiintyy Etelä-Suomessa, varsinkin muutamilla kaupunkiseuduilla, paikallisesti melko yleisenäkin ja satunnaisesti muualla Suomessa.&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/kamomillasaunio/screenshot-20240803-134346-2.png2#top&quot; title=&quot;Screenshot_20240803-134346~2.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/kamomillasaunio/screenshot-20240803-134346-2.png2:file/photo/ec28c3721ecaa907f577cebb15116d99bd6bcd56/Screenshot_20240803-134346~2.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Screenshot_20240803-134346~2.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähde: &lt;a href=&quot;https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kamomillasaunio&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kamomillasaunio&lt;/a&gt;</content>
<published>2024-08-03T13:52:22+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomen lääkekasvit</title>
<id>https://peda.net/id/83745c48518</id>
<updated>2024-08-03T13:33:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/suomalaiset-laakekasvit#top" />
<content type="html">&amp;quot; Lääkekasvien lajeista 270-350 kasvaa eteläisessä Suomessa ja 150-200 pohjoisessa.&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Lääkinnällisten kasvien luettelosta on poimittavissa nopeasti noin parinsadan kasvin lista, josta kuitenkin &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;em&gt;vain noin kolmisenkymmentä on helppo löytää ja tunnistaa&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;– Sitten on noin 80 harvinaisempaa kasvia, joita voi hyödyntää jos ne tunnistaa ja niihin törmää.&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Saako lääkekasveja kerätä kaikkialta luonnosta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Puiden lehtien tai muiden lääkekasvien keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Ruohokasveja &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;ei&lt;/span&gt; saa kerätä &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;näköetäisyydellä&lt;/span&gt; toisen talosta, luonnonsuojelualueilta, vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta, joissa on saastetta tai lannoitusaineita tai kompostien, kaatopaikkojen, eläinsuojien tai eläinten ulkoilureittien läheisyydestä. Myöskään omalta pihalta ei pidä kerätä, mikäli ruoho on leikattu bensiinikäyttöisellä ruohonleikkurilla.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;”Kasvien keräämisessä kannattaa aina käyttää omaa harkintaa. Harvinaisempia kasveja ei saa riipiä holtittomasti, muuten ne eivät pysty uusiutumaan”, Piippo muistuttaa.&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;Lähdeet:&lt;br/&gt;&#10;- &lt;a href=&quot;https://eralehti.fi/lehti/lue/luonto-on-taynna-laakekasveja-mutta-auttavatko-ne-hatatilanteessa/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://eralehti.fi/lehti/lue/luonto-on-taynna-laakekasveja-mutta-auttavatko-ne-hatatilanteessa/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- &lt;a href=&quot;https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/luonto-ihmiset-ja-ilmiot/suomen-luonto-taynna-ilmaista-laaketta-tunnetko-laakeyrtit-ja-niiden-vaikutukset/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/luonto-ihmiset-ja-ilmiot/suomen-luonto-taynna-ilmaista-laaketta-tunnetko-laakeyrtit-ja-niiden-vaikutukset/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/suomalaiset-laakekasvit/screenshot-20240803-130126-2.png#top&quot; title=&quot;Screenshot_20240803-130126~2.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/suomalaiset-laakekasvit/screenshot-20240803-130126-2.png:file/photo/3ee40f31218a30ec0c6d858f2541561d814546f8/Screenshot_20240803-130126~2.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Screenshot_20240803-130126~2.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2024-08-03T13:09:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Varoitus</title>
<id>https://peda.net/id/4f7acf8059a</id>
<updated>2024-08-13T21:53:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/marchesi/bi/kasvio/laakekasvit-suomessa2cee5d0687986/varoitus#top" />
<content type="html">&lt;h1&gt;Moni sekoittaa yhden Suomen myrkyllisimmistä kasveista koiran­putkeen – näin tunnistat lajin!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/a/74-20103206&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://yle.fi/a/74-20103206&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/h1&gt;</content>
<published>2024-08-13T21:53:20+03:00</published>
</entry>


</feed>