https://peda.net/id/2c9900804 2015-08-30T16:22:34+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/1ea2b75c4 2015-09-01T20:53:30+03:00 Tärkeimpiä aihekokonaisuuksia, joita tällä kurssilla käsitellään, ovat: <span class="editor underline">uhanalaisuus, biodiversiteetti, kestävä kehitys, ihmisen vaikutus aineiden kiertoon, ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö</span>.<br/> Tärkeimmät asiat on alleviivattu. Tärkeimmät kappaleet on kirjoitettu punaisella.<br/> <br/> <b>1. Ekologian avulla voidaan ymmärtää luonnon toimintaa<br/> </b>- ekologia tutkii eliöiden runsauteen ja levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä, eliöyhteisöjä ja ekosysteemejä<br/> <span class="editor underline">- ekosysteemi = alueen eliöyhteisö + eloton luonto (abioottinen)</span><br/> - bioottinen eli elollinen luonto<br/> <span class="editor underline">- aineiden kierto (ekosysteemissä bioottisen ja abioottisen luonnon välillä)</span><br/> <span class="editor underline">- energian virtaus (ekosysteemin läpi: ohivirtaus, ekologinen tehokkuus)<br/> </span>- tutkimustietoa sovelletaan maa- ja metsätaloudessa, luonnonvarojen hoidossa ja ympäristön suojelussa<b><br/> <br/> </b><b>2. Ympäristöekologista tutkimusta tehdään monella tasolla<br/> </b><span class="editor underline">- luonnonsuojelu = toimintaa, jonka tavoitteena on vaalia alkuperäistä luontoa, luonnonvaroja, erilaisia elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta</span><br/> - luonnonsuojelualueet: Natura, kansallispuistot, muut suojelualueet (esim. yksityiset)<br/> <span class="editor underline">- ympäristöongelmiin havahtuminen -&gt; ympäristöekologinen tutkimus, ratkaisujen etsiminen, luonnonsuojelua tukevien toimien aloittaminen</span><br/> - abioottisten olojen muuttuminen voi olla elöille kohtalokas<br/> <span class="editor underline">- ympäristön muutoksille herkät lajit ilmentäjä- eli indikaattorilajeja</span><br/> - populaatioita, eliöyhteisöjä ja lajien välisiä suhteita tutkitaan laskentojen ja seurantatutkimusten avulla (aineistoa voidaan kerätä jopa vuosikymmeniä, jolloin saadaan kuva lajin pitkäaikaisesta kehityksestä)<br/> <span class="editor underline">- ihmistoiminta häiritsee monin tavoin ekosysteemien toimintaa (yksinkertaistaminen, aineiden kierron häiritseminen, alueiden pirstoutuminen jne.)</span><br/> - ilmastonmuutostutkimus ollut pinnalla jo vuosia (ja tulee olemaan) - paljon erilaisia mielipiteitä ilmastonmuutoksen hidastamisesta (ihmisen aiheuttama ilmastomuutos itsessään on kuitenkin jo tiedepiireissä tiedostettu fakta)<b><br/> <br/> </b><b>3. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä<br/> </b><span class="editor underline">- kaupunki saareke alkuperäisin luonnon keskellä -&gt; osa eliöistä kärsii, mutta osa hyötyy!</span><br/> <span class="editor underline">- lämpösaareke, suurempi sadanta, ravinto</span><br/> - kasvillisuus vähäistä, mutta monimuotoista (puutarhat (tulokaslajit), rikkakasvit, hallittu hoitamattomuus)<br/> - hajottajia myös vähemmän kuin maaseudulla<br/> - eläimissä paljon kaupungissa menestyviä (esim. lepakot, oravat, rusakot, ketut, monet linnut)<br/> <span class="editor underline">- monenlaisia ekolokeroita</span><br/> <span class="editor underline">- kaupunkiekologian soveltaminen kaupunkisuunnittelussa: puistojen ja metsien hoitaminen niin, että eliöstä pysyisi monimuotoisena (tai eliöstön monimuotoisuutta lisättäisiin)</span><b><br/> <br/> </b><b><strong class="editor red">4. Biodiversiteetti on jakautunut maapallolla epätasaisesti !</strong><br/> </b><span class="editor underline">- biodiversiteetti eli monimuotoisuus jakautunut maapallolla hyvin epätasaisesti: hot spotit (monimuotoisuuskeskukset) kaikista rikkaimpia</span><br/> <span class="editor underline">- biodiversiteettiin vaikuttaa 1) alueelle tulevan energian määrä, 2) bioottisten olojen pysyvyys (ja tärkeiden ravinteiden, veden yms. saatavuus) ja 3) alueen pinta-ala (esim. saaren koko, manner vs. saari)</span><br/> <span class="editor underline">- biodiversiteetin tasot (BI1): ekosysteemi, laji ja perinnöllinen (lajinsisäinen)</span><br/> <span class="editor underline">- tutkiminen ja mittaaminen riippuvat tutkittavasta biodiversiteetin tasosta, tutkimuksen laajuudesta (esim. alueen koko, eliöryhmien määrä)</span><br/> <span class="editor underline">- avainbiotooppi = arvokkaat elinympäristöt, joissa elää vaateliaita eliölajeja (esim. lehto ja letto)</span><b><br/> <br/> 5. Maapallon ekosysteemien monimuotoisuus on vaarassa<br/> </b><span class="editor underline">- ekosysteemien perustana ilmasto: lämpötila, sadanta ja niiden vuodenaikainen jakautuminen</span><br/> - suurekosysteemit (maabiomit) maapallolla: trooppiset metsät, savannit, aavikot, arot, Välimeren kasvillisuuden alueet, lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät, havumetsät ja tundrat<br/> - vesibiomit: makean veden biomit (järvet, virtaavat vedet) ja suolaisen veden biomit (meret ja suolajärvet)<br/> <span class="editor underline">- monimuotoisimpia sademetsät, koralliriutat ja kosteikot</span><br/> <span class="editor underline">- metsien pinta-ala pienentynyt</span> -&gt; enemmän eroosiota ja tulvia, vähemmän ekolokeroita/elinalueita, <span class="editor underline">hiilinielujen vähentyminen -&gt; ilmastonmuutos!</span><br/> - koisteikoilla paljon omaleimaista eliöstöä + torjuvat tulvia<br/> - koralliriuttoja uhkaavat mm. ilmaston lämpeneminen ja veden samentuminen<br/> <span class="editor underline">- taloudelliset pyrkimykset vs. ympäristön suojelu</span><b><br/> <br/> <strong class="editor red">6. Lajimonimuotoisuus on vähentynyt !</strong><br/> </b>- läheskään kaikkia eliöitä ei ole edes nimetty, kaikkien lajien uhanalaisuustilannetta ei olla arvioitu<br/> <span class="editor underline">- avainlaji = ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin</span><br/> <span class="editor underline">- ihmisen toiminnan (ja kasvun) takia käynnissä viides massasukupuutto elämänhistorian aikana</span><br/> <span class="editor underline">- IUCN = The World Conservation Union: julkaisee &quot;punaisia kirjoja&quot; eli uhanalaisuuskartoituksia maailman eliölajeista, kriteerit uhanalaisuusluokituksille</span><br/> <span class="editor underline">- helposti vaarantuvan lajin piirteitä: esiintyy maantieteellisesti suppealla alueella (endeeminen laji tai eristynyt populaatio), suuri koko (hidas lisääntymisnopeus), kapea-alaisuus elinympäristövaatimuksilta, populaation pieni koko, ihmisen toiminnasta aiheutuvat häiriöt/suora lukumäärän aleneminen (metsästys, kalastus)</span><br/> <span class="editor underline">- lajeja uhkaavia tekijöitä: 1) metsänhoito, 2) maatalouden muutokset, 3) rakentaminen, 4) kannan esiintymisalueen pienuus, 5) kemialliset haitat, 6) vesirakentaminen, 7) soranotto, kaivostoiminta, 8) pyynti, keräily, häirintä, liikenne</span><br/> <span class="editor underline">- ihmisen toiminnasta hyötyviä lajeja mm. tulokaslajit (= ihmisen tahattomasti tai tahallisesti alueelle tuoma laji, jota ei esiinny alueella alkuperäisesti)</span><br/> <span class="editor underline">- lajin sisäinen monimuotoisuus vaikuttaa populaation/lajin elinkykyyn (pienessä populaatiossa sisäsiittoisuutta, sattumalla vaikutusta, ympäristökatastrofit voivat hetkessä hävittää jne.)</span><b><br/> <br/> 7. Luonnonsuojelun avulla biodiversiteetti voidaan saada säilymään<br/> </b><span class="editor underline">- suojelussa otettava huomioon kaikki biodiversiteetin tasot</span><br/> - jokaisesta ekosysteemistä suojeltava 10 %, jotta niiden säilyminen turvattaisiin<br/> <span class="editor underline">- suojelualueiden järkevä suunnittelu: koko, jaottelu, sijoittelu, ryhmittyminen, yhteys, reunavaikutus</span><br/> - suojelukeinot yhteydessä uhanalaistumisen syihin -&gt; <span class="editor underline">mahdollisuuksien mukaan syiden poistaminen/niiden vaikutuksen vähentäminen, luontaisten elinympäristöjen suojelu ja rauhoitus, istutukset, rajoitukset, säädökset, eläintarhat, siemenpankit, geenipankit</span><br/> <span class="editor underline">- uhanalaisuuden syyt tärkeä selvittää!</span><br/> - eläin- ja kasvijalostus hyötyvät biodiversiteetistä<br/> <b><br/> 8. Aineet kiertävät elottoman ja elollisen luonnon välillä<br/> </b><span class="editor underline">- hiilen kierto, hiilen varastot</span><br/> <span class="editor underline">- typen kierto, kasvien ja typensitojabakteerien symbioosi</span><br/> <span class="editor underline">- fosforin kierto</span><br/> - kompostointi<br/> <b><br/> <strong class="editor red">9. Ihminen lisää typen ja fosforin määrää ekosysteemissä</strong></b><strong class="editor red"> !</strong><br/> <span class="editor underline">- rehevöityminen = ravinteiden (N, P) määrän lisääntyminen lisää kasvien ja levien perustuotantoa -&gt; hajottajien toiminnan vilkastuminen -&gt; happikato vesistössä!</span><br/> <span class="editor underline">- typpi ja fosfori kuormittavat vesistöjä</span><br/> <span class="editor underline">- haja- ja pistekuormitus<br/> </span>- ravinteiden lähteitä ovat mm. maatalous, teollisuus, vedenpuhdistamot, voimalat, kalanviljelylaitokset, fossiiliset polttoaineet<br/> - rehevöitymisen vaikutukset Itämereen (leväkukinnot, happikato, eliöyhteisöjen muuttuminen)<br/> - rehevöityminen myös järvien ongelma<br/> <span class="editor underline">- rehevöitymisen estäminen/vähentäminen: kuormituksen vähentäminen (vähemmän lannoitteita, suojavyöhykkeet, paremmat jätevedenpuhdistustekniikat</span><br/> <span class="editor underline">- kunnostuksen tarpeessa olevissa järvissä oma sisäinen kuormitus alkanut</span><b><br/> </b><span class="editor underline">- rehevöitymisen vaikutuksia vesiekosysteemiin (kirjan yhteenvedon kuva s. 108)!</span><br/> <br/> <b><strong class="editor red">10. Rikin ja typen oksidien lisääntyminen aiheuttaa happamoitumista !</strong><br/> </b><span class="editor underline">- rikin ja typen oksidit (fossiilisita polttoaineista)</span><br/> <span class="editor underline">- kuiva- ja märkälaskeumat</span><br/> - Suomen metsät ovat herkkiä happamoitumaan, koska <span class="editor underline">maaperän puskurointikyky on huono</span> (suurin osa maaperästä happamaa graniittia, emäksistä kalkkia vähän)<br/> <span class="editor underline">- lupot ja naavat puiden rungoilla ja oksissa herkkiä ilmanlaadun indikaattoreita</span><br/> - harsuuntuminen = havupuiden neulaskato (syinä esim. happamat laskeumat, taudit, tuholaiset ja/tai säätekijät)<br/> <span class="editor underline">- suora vaikutus lehtien tai neulasten kautta (harsuuntuminen), epäsuora vaikutus maaperän kautta (mm. ravinteiden huuhtoutuminen)</span><br/> - sisävesissä muutokset ravintoketjuissa, eliöiden määrän vähentyminen, veden kirkastuminen<br/> <br/> <b><strong class="editor red">11. Varastoista vapautettu hiili ja muut kasvihuonekaasut muuttavat ilmastoa !</strong><br/> </b><span class="editor underline">- kasvihuoneilmiö = maapallon luontainen lämmön säätelyyn ilmiö, johon ihmiset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat omalla toiminnallaan</span><br/> - kasvihuoneilmiö on välttämätön elämälle<br/> <span class="editor underline">- tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja CFC-yhdisteet</span><br/> - ihmiset lisäävät kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä<br/> - ilmastonmuutos = pitkäaikaisen säätilan muuttuminen, nykyisin tarkoittaa ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä<br/> - ilmaston lämpenemisen tuomat muutokset: kasvukauden pituus kasvaa, kasvillisuus siirtyy pohjoisemmaksi, muutoksia eläinten levinneisyydessä ja käyttäytymisessä, muutokset ravintoketjuissa, toisten lajien häviäminen, toisten ilmestyminen, yleistyminen/harvinaistuminen<br/> <span class="editor underline">- ilmastonmuutoksen estäminen (voidaan hidastaa radikaaleilla muutoksilla, täysi estäminen jo mahdotonta): ilmaan päästettävien kasvihuonekaasujen määrän vähentäminen (kansainväliset sopimukset), hiilidioksidin sitoutumisen lisääminen (hiilinielut)<br/> - ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa yhteenveto s. 129!</span><br/> <br/> <b>12. Ympäristömyrkyt ovat elolliselle luonnolle haitallisia aineita<br/> </b><span class="editor underline">- monet ympäristömyrkyt rikastuvat ravintoketjuissa</span><br/> <span class="editor underline">- raskasmetallit eivät hajoa luonnossa</span>: elohopea aiheuttaa ongelmia vesistöissä, kadmium säilyy maaperässä pitkään, lyijy leviää ilmavirtausten mukana pitkiä matkoja<br/> - elohopea ja lyijy vaikuttavat keskushermostoon, kadmium on karsinogeeni, joka kerääntyy maksaan ja munuaisiin<br/> <span class="editor underline">- orgaaniset ympäristömyrkyt vaikuttavat jo pieninä pitoisuuksina</span> (POP-yhdisteet, kuten DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit)<br/> - DDT: ihmisen valmistama tuholaismyrkky, käyttökielto 1970-luvulla, vaikutuksia sukupuolihormoneihin ja maksan entsyymitoimintaan<br/> - PCB-yhdisteet: sähkölaitteiden eristeissä, kodensaattoreissam muuntajissa, heikentävät lisääntymiskykyä<br/> - dioksiinit: supermyrkkyjä, jo pienet pitoisuudet voivat aiheuttaa maksa- ja haimavaurioita, muutoksia hormonitoiminnassa, häiriöitä elimistön puolustusjärjestelmässä<br/> - öljy suurin uhka merillä<br/> <span class="editor underline">- ympäristömyrkkyjen vähentämisessä kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä</span><br/> <br/> <b>13. Lyhytaaltoinen säteily on elämälle vaarallista</b><br/> - säteilyn haitallisuus riippuu sen sisältämästä energiamäärästä: mitä lyhytaaltoisempi säteily, sitä enemmän siinä on energiaa<br/> <span class="editor underline">- radioaktiivisia jätteitä energiantuotannosta (ydinvoimalat) ja aseteollisuudesta</span><br/> <span class="editor underline">- yläilmakehän otsonikerros suojaa UV-säteilyltä</span><br/> <span class="editor underline">- UV-säteily vahingoittaa solun rakenteita ja toimintaa</span><br/> - muutokset solutasolla voivat vaikuttaa yksilön kautta koko ekosysteemiin (lajien väliset suhteet, perustuotannon väheneminen)<br/> - napojen otsoniaukot kasvavat vuosivuodelta, jolloin maan pinnalle pääsee yhä enemmän vaarallista UV-säteilyä<br/> <span class="editor underline">- CFC-yhdisteet ja haloni lisäävät otsonimolekyylien hajoamista ja aiheuttavat otsonikerroksen ohenemista</span><br/> <span class="editor underline">- päästöjä vähennetty, mutta vaikutus näkyy vasta pitkällä viiveellä</span><br/> <br/> <strong class="editor red"><b>14. Jokainen meistä vaikuttaa valinnoillaan kestävään kehitykseen !</b></strong><br/> <span class="editor underline">- kestävän kehityksen ulottuvuudet: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen</span><br/> <span class="editor underline">- ekologinen jalanjälki = kuvaa, kuinka suurta ekologisesti tuottavaa maa-aluetta tarvitaan yhden ihmisen kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen</span><br/> <span class="editor underline">- ekologinen selkäreppu = tuotteeseen käytetyt luonnonvarat sen koko elinkaaren aikana</span><br/> <span class="editor underline">- ekotehokkuus = hyödyt/panokset, samalla raaka-aine, materiaali- ja energiamäärällä pyritään tuottamaan enemmän</span><br/> - tuotteen elinkaari -&gt; ympäristövaikutukset (MIPS-indeksi kuvatessa tuotteen ekotehokkuutta)<br/> <span class="editor underline">- kestävä elämäntapa edellyttää harkittua kulutusta, tuotteiden uusiokäyttöä ja kierrätystä</span> (kolmen R:n periaate: recycle, reuse, reduse - kierrätä, käytä uudelleen, vähennä kulutusta/jätteiden määrää)<br/> <br/> <b>15. Ympäristöongelmien ratkaisuissa tarvitaan tietoa ja tekniikkaa, sääntöjä ja suunnittelua<br/> </b>- tutkimustietoa tarvitaan ympäristöongelmien ratkaisussa ja ympäristön suojelussa<br/> <span class="editor underline">- ympäristöpolitiikka ohjaa suojelua lajien ja ympäristöhallinnon avulla</span><br/> - aluesuunnittelu kuormittavien toimintojen ja luonnonsuojelualueiden sijoittelussa<br/> - ekotehokas tuotanto taloudellisella ohjauksella<br/> <span class="editor underline">- uusi tekniikka parantaa ilman ja veden laatua</span><br/> - luonnonsuojelualueiden perusverkosto = kansallis- ja luonnonpuistot<br/> <br/> <b>16. Monet ympäristöongelmat eivät tunne valtioiden rajoja<br/> </b><span class="editor underline">- kansainvälinen yhteistyö tärkeää ympäristöongelmien ratkaisemisessa</span><b><br/> </b><span class="editor underline">- teollisuus- ja kehitysmaiden vastuu</span><br/> - Rion kokous: kestävä kehitys tunnetuksi<br/> - EU: säädösten ja sopimusten myötä ilman ja veden laatu on yleisesti parantunut<br/> <span class="editor underline">- EU:n ympäristönsuojelun tavoitteet, ympäristödirektiivi</span><br/> - kansalaisliikkeet täydentävät ympäristöviranomaisten työtä 2015-08-30T22:41:33+03:00