<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Musiikin historia</title>
<id>https://peda.net/id/2c720f3a21f</id>
<updated>2018-03-07T12:34:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/2c720f3a21f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/MatiasKnuuti/musa/musiikin-historia2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Renesanssiajan musiikki</title>
<id>https://peda.net/id/d224351a25f</id>
<updated>2018-03-13T15:42:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/MatiasKnuuti/musa/musiikin-historia2/rm#top" />
<content type="html">Renesanssimusiikki on 1400-1600 lukujen väliseltä ajalta säilynyttä musiikkia. Ajan musiikin keskeisimpiä kirkollisia sävellysmuotoja olivat motetti ja messu. Motetti on kuorolaulua, joka oli renesanssiajalla hyvin erilaista kuin muina aikoina, joina motettimusiikkia oli. Renesanssiaikana se oli neljä-kuusiääninen, polyfoninen kuoroteos, joka on vapaampi rytmiikaltaan kuin motetit 1200-luvulta. Messu sen sijaan on jumalanpalvelukseen sävellettyä musiikkia, joista ensimmäiset sävellettiin 1400-luvulla. Terssi-&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Intervalli&quot; title=&quot;Intervalli&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;intervallin&lt;/a&gt; käyttö oli renesanssimusiikin merkittävin ero sitä edeltäneisiin musiikkityyleihin verrattuna. Sitä käytettiin renesanssiaikana harmonian pohjana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Soittimia, joita käytettiin renesanssiajalla: &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Huilu, nokkahuilu, ranketti eli taskukokoinen fagotin edeltäjä, urut, xylofoni, regaali eli pieni urku, trumpetti, pasuuna, kornetti eli puupuhallin jossa oli kuppisuukappale ja 6-7 reikää, harppu, mandoliini eli joku viisikielinen soitin jne&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tunnettuja renesanssisäveltäjiä:  &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- Agostino Agostini&lt;br/&gt;&#10;- Lodovico Agostini&lt;br/&gt;&#10;- Blasius Amon&lt;br/&gt;&#10;- Hugh Aston&lt;br/&gt;&#10;- Claude Goudimel&lt;br/&gt;&#10;- Luca Marenzio&lt;br/&gt;&#10;- Ludwig Senfi&lt;br/&gt;&#10;- Thomas Tomkins&lt;br/&gt;&#10;- Luis De Narvaez&lt;br/&gt;&#10;- Duarte Lobo&lt;br/&gt;&#10;- Clement Janequin&lt;br/&gt;&#10;- Antoine de Fevin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;https://i.ytimg.com/vi/5vTmh-dQo20/hqdefault.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle renessanssimusiikki&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: onload=&quot;typeof google==='object'&amp;&amp;google.aft&amp;&amp;google.aft(this)&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: style=&quot;margin-top: 54px;&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/kqMBnBTZURU?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://youtu.be/kqMBnBTZURU&quot; title=&quot;https://youtu.be/kqMBnBTZURU&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://youtu.be/kqMBnBTZURU&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2018-03-12T14:28:08+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Keskiaikainen musiikki</title>
<id>https://peda.net/id/96fd07b4b96</id>
<updated>2018-03-13T15:47:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/MatiasKnuuti/musa/musiikin-historia2/km#top" />
<content type="html">Keskiajan musiikki on kristilliseen kirkkoon todella voimakkaasti yhteydesssä. Länsimaisen taidemuusiikin monet piirteet kehittyivät juurikin kristillisen kirkon piireissä. Polyfonia ja nuottikirjoitus kuuluvat näihin. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Soittimia, joita käytettiin keskiaikaisen musiikin soittamiseen: &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Poikkihuilu, pilli, nokkahuilu, tamburiini, trumpetti, urut, gemshorn eli vuohensarvesta valmistettu torvi, vetotrumpetti, lehmitorvi, olifantti eli norsunluusta valmistettu torvi, harppu ja monia erilaisia rumpuja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Musiikkia esitettiin kirkoissa ja yleensä uskonnollisissa paikoissa. Keskiajalta säilynyt musiikki onkin pääasiassa kirkollismusiikkia.&lt;br/&gt;&#10;Keskiaikaisen musiikin tunnetuimpia säveltäjiä ovat trubaduurit ja truuverit. He olivat säveltäjiä ja runoilijoita, joiden teoksia koottiin esim. keskiaikaisiin laulukirjoihin. Trubaduurirunoja on säilynyt keskiajalta tähän päivään noin 2600, ja noin 2100 truuverirunoa. Suurimman osan melodiakin tiedetään.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;http://www.elisanet.fi/sakari.hilden/Mt/mt1/kuvat/keskiaik.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle keskiaikainen musiikki&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: onload=&quot;typeof google==='object'&amp;&amp;google.aft&amp;&amp;google.aft(this)&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: style=&quot;margin-top: 141px;&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/e5QHZZ3YS08?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://youtu.be/e5QHZZ3YS08&quot; title=&quot;https://youtu.be/e5QHZZ3YS08&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://youtu.be/e5QHZZ3YS08&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;thumbinner&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2017-10-25T12:33:42+03:00</published>
</entry>


</feed>