https://peda.net/id/2c37df14ae2 2020-08-30T12:43:16+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2ca7a534eaa 2020-08-30T13:06:56+03:00 Vastaa seuraaviin kysymyksiin:<br/> <ol> <li>Muovikassi koostuu polyeteenimolekyyleistä. <ol> <li>Onko polyeteenissä poolisia sidoksia? Perustele.</li> <li>Onko polyeteenimolekyyli poolinen? Perustele.</li> </ol> </li> <li>Tunnilla tehdyssä demonstraatiossa havaittiin, että jodi liukenee heksaaniin mutta ei veteen. Laadi ilmiölle selitys, jossa käytät sanoja poolinen ja pooliton.</li> </ol> Tehtävässä 2 laadit selityksen jodin liukoisuudelle. Mieti tuon vastauksen perusteella, liukenisiko kanelialdehydi ja kapsaiini paremmin veteen vai heksaaniin.<br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/1aop/kpjkl/kanelialdehydi-png2#top" title="kanelialdehydi.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/1aop/kpjkl/kanelialdehydi-png2:file/photo/1e1b9fa701fc1bc1aa38e3a3d7e2afef5352ed29/kanelialdehydi.png" alt="" title="kanelialdehydi.png" class="inline" loading="lazy"/></a></td> <td><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/1aop/kpjkl/kapsaiini-png2#top" title="kapsaiini.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/1aop/kpjkl/kapsaiini-png2:file/photo/443d45f33da00ba90c8e7faba63543b118f80d40/kapsaiini.png" alt="" title="kapsaiini.png" class="inline" loading="lazy"/></a></td> </tr> <tr> <td>Kanelialdehydi on yhdiste, joka antaa kanelille sen ominaisen maun.</td> <td>Kapsaiini on puolestaan yhdiste, joka aiheuttaa chilikasvien poltteen.</td> </tr> </tbody> </table> <br/> Testaa seuraavaksi kotonasi liuottaa kanelia tai chiliä veteen. Tarttuuko maku hyvin veteen?<br/> Kokeile myös liuottaa kanelia tai chiliä ruokaöljyyn, joka on heksaanin tavoin pooliton yhdiste. Tarttuiko maku öljyyn?<br/> <br/> Mitä havaitsit? 2020-08-30T13:04:21+03:00 https://peda.net/id/e45ecd0aea9 2020-08-30T12:05:04+03:00 PIRE-kokonaisuus käsittää (ensin) vahvat sidokset ja erityisesti johdattelee kovalenttisen sidoksen, sen mahdollisen poolisen luonteen kautta heikkoihin sidoksiin, mikä on KE1-kurssin uusi asiakokonaisuus. Vanhoja käsitteitä ovat mm.: kovalenttinen sidos, ionisidos, metallisidos, ioni, molekyyli. <br/> <br/> <b>Vahvojen sidoksien kertaus esim. </b>JigSaw-menetelmällä. Ryhmissä yöstetään aiemmat käsitykset mallien muotoon.<br/> <br/> <strong class="editor red">DIA</strong><br/> <br/> <em><b>Lähde:</b> JigSaw-menetelmä, Kai Hakkarainen: <a href="http://mlab.taik.fi/polut/Yhteisollinen/tyokalu_jigsaw.html" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">http://mlab.taik.fi/polut/Yhteisollinen/tyokalu_jigsaw.html</a></em> 2020-08-30T12:05:04+03:00 https://peda.net/id/ff7cf7eaea9 2020-08-30T11:58:36+03:00 <b>Ohjaava kysymys:</b> Miksi muovipussi on kevyt ja joustava, mutta silti sillä pystyy kantamaan raskaan taakan? <br/> <br/> <b>Tarkoituksena</b> on siis oppia kemiallisista sidoksista ja niiden tietojen avulla sitten vastata tähän kysymykseen. Tähän vastataan esim. portfoliossa, jota täydennätte seuraavien viiden tunnin aikana.<br/> <br/> Pohjustusta:<br/> - millaisia erilaisia pakkausmateriaaleja tulee mieleen? <br/> - mitä materiaaleja kauppakassia varten on? mikä on yleisin?<br/> - miksi muovipusseja käytetään niin paljon?<br/> <br/> <b>Ohjaava kysymys</b>: millainen on muovipussin kemiallinen rakenne?<br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/1aop/ook/m#top" title="Muovipussi_Ohjaavakysymys.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/1aop/ook/m:file/photo/e694275e3762f9f91c05a8c8ee119df8b539bb3b/Muovipussi_Ohjaavakysymys.png" alt="" title="Muovipussi_Ohjaavakysymys.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> TEHTÄVÄ: Miettikää parin kanssa kysymyksiä ja valmistautukaa perustelemaan.<br/> (kuvat <em>Materiaalit ympärillämme</em> –vihkosta)<br/> <br/> Käydään sen jälkeen rakenne läpi opettajan johdolla dokukameralla.<br/> • piirretään polyeteeniketjuja pari kappaletta<br/> <br/> Kysellään mitä sidoksia polyeteenissä on? (peruskoulupohjalta)<br/> <br/> <b>Tiedekäytännöt:</b><br/> 2. Mallien kehittely ja käyttö<br/> 4. Aineiston analysointi ja tulkitseminen 2020-08-30T11:08:33+03:00 https://peda.net/id/beaa61a0ea9 2020-08-30T11:28:13+03:00 Ohjaavaa kysymystä on lähestyä myös opiskeijoiden omien kysymysten kautta. Yksi tiedekäytäntö on <em>Kysymysten laatiminen ja ongelmien määrittely</em>. Näin kysymykset ja tutkivat asiat saadaan lähemmäksi opiskelijaa (kontekstuaalisuus korostuu). 2020-08-30T11:28:13+03:00 https://peda.net/id/61b89e5eea9 2020-08-30T11:54:15+03:00 Polyamidin valmistus: <br/> <br/> Polyamidia valmistetaan rajapintapolymeroinnilla liuottamalla lähtöaineet kahteen toisiinsa sekoittumattomaan faasin. <br/> 1. Vesifaasi valmistetaan kiinteästä diamiinista ja natriumhydroksidin (NaOH) vesiliuoksesta. Vesifaasiin lisätään indikaattoria rajapinnan näkemiseksi ja faasin tunnistamiseksi (ei siis välttämätön). <br/> 2. Orgaaninen faasi valmistettiin nestemäisestä happokloridista ja orgaanisesta liuottimesta. <br/> <br/> Faasit yhdistetään kaatamalla tiheydeltään pienempi faasi tiheydeltään suuremman faasin päälle varovasti lasisauvaa pitkin, jotta faasit eivät pääse sekoittumaan. <br/> <br/> <b>Taulukko:</b> Valmistetut polyamidit, lähtöaineet ja käytetyt liuottimet<br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Polyamidi</td> <td>Diamiini</td> <td>Vesifaasin liuotin</td> <td>Happokloridi</td> <td>Orgaaninen liuotin</td> </tr> <tr> <td>PA 66</td> <td>1,6-heksaanidiamiini</td> <td>NaOH-liuos</td> <td>Adipiinihappokliri</td> <td>Dikloorimetaani</td> </tr> <tr> <td>PA 610</td> <td>1,6-heksaanidiamiini</td> <td>NaOH-liuos</td> <td>Sebasiinihappokloridi</td> <td>Heksaani</td> </tr> <tr> <td>PA 810</td> <td>1,8-oktaanidiamiini</td> <td>NaOH-liuos</td> <td>Sebasiinihappokloridi</td> <td>Heksaani</td> </tr> </tbody> </table> <br/> Polyamidien 610 ja 810 valmistuksessa vesifaasi on raskaampi faasi, mutta polyamidin 66 valmistuksessa orgaanisen faasin liuotin dikloorimetaani on vettä tiheämpää. Nesteiden rajapintaan muodostuu polymeerifilmi, joka keritään nauhaksi vetolaitteen avulla. 2020-08-30T11:54:15+03:00 https://peda.net/id/b1347b22ea9 2020-08-30T11:35:00+03:00 Materiaalit ympärillämme -aineisto 2020-08-30T11:35:00+03:00 https://peda.net/id/b21d7232eaa 2020-08-30T12:10:49+03:00 Millaisia aineita voimme löytää yksittäisinä atomeina?<br/> o jalokaasut, kulta ja elohopea.<br/> • Katsokaa ptablen avulla, mitä yhteistä on kaikkien jalokaasujen elektronirakenteessa?<br/> <br/> Katsotaan ptablen avulla elektronien asettumista energiatasoille.<br/> • verrataan vetyä ja heliumia<br/> • verrataan neonia fluoriin, happeen, typpeen ja hiileen<br/> <br/> <b>Ptable.com</b><br/> <br/> <h3>Kovalenttinen sidos</h3> <br/> • Kovalenttinen sidos syntyy, kun kaksi atomia jakaa elektroneja saavuttaakseen jalokaasurakenteen (katsotaan orbitaalin kuva vetymolekyylistä)<br/> • Atomi voi muodostaa useita kovalenttisia sidoksia saavuttaakseen jalokaasurakenteen.<br/> o näitä sidoksia voi muodostaa yhden tai useamman atomin kanssa<br/> <br/> (katsotaan ptablesta happiatomia – montako kovalenttista sidosta tarvitsee jalokaasurakenteen saavuttamiseksi?)<br/> (piirretään happimolekyyli ja vesimolekyyli)<br/> 2020-08-30T12:10:49+03:00 https://peda.net/id/e189c358eaa 2020-08-30T12:21:15+03:00 Materiaalit poimittu Orbitaali 1 (LOPS 2015) -oppikirjasta 2020-08-30T12:19:18+03:00 https://peda.net/id/b792848aeaa 2020-08-30T12:25:17+03:00 2020-08-30T12:25:17+03:00 https://peda.net/id/ece13066eaa 2020-08-30T12:48:15+03:00 Otetaan esimerkiksi vetymolekyyli ja vetykloridimolekyyli. Pohditaan, onko kovalenttinen sidos molemmissa samanlainen.<br/> <ul> <li>molemmissa jaetaan kaksi elektronia</li> <li>jakavien atomien rakenne kuitenkin erilainen</li> </ul> <b>Elektronegatiivisuus ja poolisuus</b><br/> <ul> <li>Eri alkuaineilla on erilainen kyky vetää sidoselektroneja puoleensa. Tätä ominaisuutta kuvaa alkuaineen elektronega-tiivisuusarvo</li> <li>Mitä suurempi elektronegatiivisuusarvo, sitä voimakkaammin atomi vetää sidoselektroneja puoleensa.</li> <li>Alkuaineen elektronegatiivisuuteen vaikuttavat: <ul> <li>atomin ytimen koko</li> <li>atomin valenssielektronien (uloimman kuoren elektronien) lukumäärä</li> </ul> </li> <li>Jos kovalenttisen sidoksen muodostaa kaksi samanlaista atomia, elektronit jakautuvat tasaisesti. <ul> <li>sidosta kutsutaan poolittomaksi</li> </ul> </li> </ul> (katsotaan kuva Orbitaali-kirjasta jossa esitetään vetyatomin elektronitiheyskuva)<br/> <ul> <li>Jos kovalenttisen sidoksen muodostaa kaksi erilaista atomia, elektronegatiivisempi atomi vetää sidoselektroneja voimak-kaammin puoleensa <ul> <li>tällöin elektronegatiivisempi atomi saa negatiivisen osittaisvarauksen ja toinen atomi positiivisen osittaisvarauk-sen.</li> <li>syntyy poolinen sidos</li> </ul> </li> <li>Molekyyli on poolinen, jos: <ul> <li>siinä on poolisia sidoksia</li> <li>pooliset sidokset eivät jakaannu symmetrisesti</li> </ul> </li> </ul> (pohdinta: mitkä Orbitaali-kirjan kuvan molekyyleistä poolisia ja poolittomia) 2020-08-30T12:48:15+03:00 https://peda.net/id/28ceccaeeaa 2020-08-30T12:57:05+03:00 Katsotaan jodin liuottaminen veteen ja heksaaniin demona.<br/> <br/> (KUVA)<br/> <br/> Oppilaille tehtäväksi laatia selitys ilmiölle. <br/> Apuna:<br/> <ul> <li>MAOL elektronegatiivisuustaulukot</li> <li><b>MolView-ohjelman</b> elektronitiheyspintatyökalu (esitellään tunnille jo aiemmin?)</li> </ul> <br/> <b>Tiedekäytännöt:</b><br/> 2. Mallien kehittely ja käyttö<br/> 4. Aineiston analysointi ja tulkitseminen<br/> 5. Matemaattinen ja laskennallinen ajattelu 2020-08-30T12:57:05+03:00