https://peda.net/id/2c214f7a89f 2020-04-29T11:05:33+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/d5eea9c689f 2020-04-29T11:10:06+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <p class="break-after no-indent"><em>Suomalainen muinaisusko</em></p> <ul> <li>varhaiskantaista ja monijumalaista</li> <li>vaihteli eri aikoina ja eri paikoissa</li> <li>luonnonuskoa ja vainajien palvontaa</li> <li>karhu</li> <li>kalliomaalaukset, hiidet ja hiidenkiukaat</li> </ul> </div> </div> 2020-04-29T11:10:06+03:00 https://peda.net/id/afbd1ff889f 2020-04-29T11:10:37+03:00 <h1><b><a href="https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/4sm/vtjv">Vainajat tärkeitä jo varhain</a></b></h1> <div class="main"> <div class="content enclose"> <p class="break-after no-indent"><b><span class="right"><a href="https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/4sm/vtjv/e" title="euskonto7-Pirunpelto.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/4sm/vtjv/e:file/photo/acbc9960400851c0c79c57aa911bdb053d45663b/euskonto7-Pirunpelto.jpg" alt="euskonto7-Pirunpelto.jpg" title="Isot kiviröykkiöt eli hiidenkiukaat toimivat hautapaikkoina. Niiden uskottiin olevan hiisien eli henkiolentojen tekemiä. Alun perin hiidellä tarkoitettiin pyhää lehtoa, joka toimi myös hautapaikkana."/></a></span>Vainajia palvottiin jo varhain, ja heidät laskettiin kuuluvan sukuun samalla tavoin kuin elävätkin sukulaiset. Kuolleiden uskottiin elävän Tuonelassa maan tai veden alla. Vainajat elivät Tuonelassa samankaltaista elämää kuin maan päälläkin, sillä esikristillisinä aikoina hautoihin laitettiin mukaan aseita, koruja ja erilaisia esineitä. Myös ruokauhreja laitettiin hautoihin siinä toivossa, että vainajat toisivat eläville sukulaisille onnea ja menestystä.</b></p> <p class="break-after no-indent"><b>Vainajienpalvonta vaihteli alueittain. Karjalassa uskottiin, että sielulintu tuo ihmiselle sielun syntymässä ja vie sen pois ihmisen kuoltua. Itä-Suomessa vainajan haudalle rakennettiin toisinaan hirsitupanen, josta vainaja voi edelleen vahtia tapahtumia. Vainaja saattoi myös kummitella, jos häneltä oli jäänyt jokin teko tekemättä tai rangaistus kärsimättä.</b></p> <p class="break-after no-indent"><b>Palvontapaikkoina toimivat etenkin pyhät lehdot, joita on aiemmin kutsuttu<span> </span><strong>hiisiksi</strong>. Todennäköisesti lehdoissa harjoitettiin uskonnollisia menoja, ja ne toimivat myös hautapaikkoina. Ne erotettiin muusta ympäristöstä aitaamalla. Suuria kiviröykkiöitä kutsuttiin hiidenkiukaiksi</b>.</p> </div> </div> 2020-04-29T11:09:02+03:00 https://peda.net/id/47fb58c689f 2020-04-29T11:06:08+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <p class="break-after no-indent"><span>”Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja”</span></p> <p class="break-after no-indent">Suomalaisten suussa soljuvat edelleen vanhat sanonnat, joissa muinaisilta jumalilta pyydetään kalaonnea tai vastaavaa. Muinaissuomalaisten uskonto oli varhaiskantainen uskonto. Muinaisusko ei ollut Suomessa yhtenäistä tai muuttumatonta, vaan tavat, tottumukset ja uskomukset vaihtelivat eri aikoina ja eri alueilla. Monijumalaisuus leimasi uskoa. Vielä kristinuskon saavuttua maahamme, moni uskoi erityisesti metsänjumala Tapioon.</p> <p class="break-after no-indent">Suomalaisten muinaisuskosta ei ole tarkkaa tietoa, koska silloin ei ollut vielä kirjoitustaitoa eikä näin ollen kirjallisia lähteitä. Yksi tärkeimmistä myöhemmistä lähteistä on Mikael Agricolan 1500-luvulla laatima luettelo hämäläisten ja karjalaisten muinaisista jumalista. Myös monet luonnonmerkit sekä pitkään säilyneet perinteet ja loitsut antavat osviittaa siitä, millaista muinaisusko on ollut. Muinaisuskon lisäksi voidaan puhua suomalaisten kansanuskosta, jotka käsitteenä ovat hyvin lähellä toisiaan.</p> <p class="break-after no-indent"><a href="http://areena.yle.fi/radio/1472988" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Yle areena (muinaisusko ja kansanusko – kuunnelma)</a></p> </div> </div> 2020-04-29T11:06:08+03:00 https://peda.net/id/6380ee8089f 2020-04-29T11:06:54+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><span><span class="right medium"><a href="https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/4sm/eem/e" title="euskonto7-Astuvansalmi_kalliojumala-522x696.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/4sm/eem/e:file/photo/3b26b4e328ef9c0fcbef069892f5e3d834f604e1/euskonto7-Astuvansalmi_kalliojumala-522x696.jpg" alt="euskonto7-Astuvansalmi_kalliojumala-522x696.jpg" title="Astuvansalmen maalattu kallio muodostaa yhdestä reunastaan selvästi erottuvat jättiläismäiset kasvot. (Kuva: Ohto Kokko, Wikimedia Commons, CC-Nimeä-Jaa samoin)"/></a></span>Muiden metsästäjäkansojen tapaan myös Suomessa eli pyytäjiä 7000–4000 eKr. Näissä pyyntikulttuureissa luontoa hallitsivat erilaiset henkiolennot, kuten pyyntieläinten ja luonnonpaikkojen haltijat. Kalliomaalauksista löydetyillä kuvilla uskotaan olleen haltijoiden lepyttämistarkoitukseen tähtääviä aikeita. Osa kallioista valittiin maalauspaikoiksi, koska niissä oli luonnostaan ihmiskasvoja muistuttavia piirteitä.<br/> </span> <p class="break-after no-indent">Eläimistä karhua pidettiin pyhimpänä. Karhunkaadon jälkeen vietettiin karhunpeijaisia kuolleen karhun muistoksi ja pyyntionnen jatkumiseksi. Karhun kallo ripustettiin pyhän puun, usein männyn oksille. Peijaisissa juotiin olutta, juhlittiin, laulettiin ja lausuttiin runoja.</p> <p class="break-after no-indent">Pyyntiyhteisöissä shamaani toimi välittäjänä tämän- ja tuonpuoleisen maailman välissä. Haltioiduttuaan hän kykeni hankkimaan tietoa tuonpuoleisesta. Välineenään hän käytti shamaanirumpua, joka kuvasi maailmankaikkeuden eri kerroksia. Ylhäällä asuivat jumalolennot ja suuret sankarit, keskellä ihmiset ja alhaalla vainajien kuolleet sielut.<span class="small"><a href="https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/4sm/eem/e2" title="euskonto7-shutterstock_29241478.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Ari.Laamanen/e7lum/4sm/eem/e2:file/photo/5b121e1236d4c55fe0b743267e52db41feb30bc6/euskonto7-shutterstock_29241478.jpg" alt="euskonto7-shutterstock_29241478.jpg" title="Maailmassa elävät ihmiset ovat shamaanirummun kuvaavan maailman keskikerroksessa."/></a></span></p> </div> </div> 2020-04-29T11:06:54+03:00 https://peda.net/id/7cf4442a89f 2020-04-29T11:07:36+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <p class="break-after no-indent">Kaskiviljelyn myötä Suomeen muodostui vähitellen pysyvä elämäntapa. Varhaisten viljelijöiden uskonnoista ei ole tarkkaa tietoa, mutta mahdollisesti he palvoivat ukkosenjumala Ukkoa ja tuulenjumala Ilmarista. Ukko antoi sateen maaperälle ja oli siksi tärkeä.</p> <p class="break-after no-indent">Suomalaisissa maanviljelysyhteisöissä metsän, veden ja luonnonpaikkojen haltijoiden lisäksi tärkeiksi muodostuivat talon ja pihapiirin haltijat. Ne kuviteltiin ihmisen kaltaisiksi olennoiksi. Ne suojelivat taloa ja toivat onnea. Siksi niille piti tuoda ruokauhreja, ja niiden takia tuli elää kunnollista elämää. Haltijat eivät sietäneet laiskuutta tai juoppoutta.</p> <p class="break-after no-indent">Haltijoiden lisäksi uskottiin olevan myös pahoja henkiolentoja, jotka aiheuttivat tauteja. Manojen avulla manattiin pahoja henkiä ihmisistä pois. Tauteja vastaan taisteltiin loitsuin ja saunottiin tervaamalla keho. Loitsut olivat kalevalanmittaisia runoja, jotka alkujaan laulettiin. Seuraavassa on<span> </span><em>Loitsu pakkasen aiheuttamia vikoja vastaan.</em></p> <p class="break-after no-indent"><em>Pakkanen Puhurin poika, Talvipoika hyyhetyinen, Jo rikoit ihon imeisen, Turmelit emosen tuoman, Vaimon kantaman kaotit; Meni mies mehettömäksi, Uros uimenettomaksi.</em></p> <p class="break-after no-indent"><em>Pakkanen Puhurin poika, Tule nyt työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Jos palelit, niin paranna, Jos sa koskit, niin kohenna, Tahikka sanon emolle</em></p> <p class="break-after no-indent"><em>Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Kipeäsi voitamahan, Vaivasi valelemahan, Ennen kun sanon emolle, Virkan vierin vanhemmalle: Poikasi teki pahoa, Lapsesi tihua työtä.</em></p> <p class="break-after no-indent"><em>Enemp’ on emolla huolta, Vaiva suuri vanhemmalla, Pahoja parantaessa, Tammottaissa taikioita, Kun poika pahoin tekevi, Lapsi tuhmin turmelevi.</em></p> <p class="break-after no-indent">Lähde: Suomen kansan muinaiset loitsurunot.</p> <p class="break-after no-indent"><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalamitta" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank" title="Wikipedia">Lisätietoa Kalevala-mitasta</a></p> </div> </div> 2020-04-29T11:07:36+03:00