3. Suomen metsätyypit

Luvun sisällys

2017-12-19T12:44:27+02:00

3.1 Metsän ekosysteemi
3.2 Muistatko termit?

3.3 Metsätyypit
3.4 Lehtimetsä
3.5 Lehtimetsän ja lehdon lajeja
3.6 Mäntymetsiä on kuivilla kankailla
3.7 Mäntymetsän lajeja
3.8 Kuusimetsiä on tuoreilla kankailla
3.9 Kuusimetsän lajeja

3.10 Suomen metsätyypit: taulukko
3.11 Sekametsä
3.12 Puistoja ja kaupunkimetsiä

3.1 Metsän ekosysteemi

2018-07-02T16:23:57+03:00

Monet eri tekijät vaikuttavat siihen, miksi metsät ovat erilaisia eri alueilla. Maaperän rakenne, ravinteet, valo, lämpö ja vesi vaikuttavat siihen, miten kasvit kasvavat. Kun kasvit kilpailevat näistä kasvupaikkatekijöistä, jokaiseen metsään valikoituvat parhaiten menestyvät lajit. Puut menestyvät luonnossa, koska ne nousevat korkealle ja saavat siten valoa paremmin kuin matalalle jäävät kasvit.

Samalla alueella elävät saman lajin yksilöt muodostavat populaation. Esimerkiksi kärppäpopulaatioon kuuluvat saman metsän alueella elävät kärpät. Eliöyhteisön muodostavat metsän kaikkien eri lajien populaatiot yhdessä. Metsän ekosysteemi rakentuu elottoman ja elollisen luonnon tekijöistä.

Metsän piirteitä.

3.2 Muistatko termit?

2017-01-24T04:56:21+02:00

biosfääri – maapallon osa, jossa on elämää
ekosysteemi – esimerkiksi metsä tai järvi, sen eliöt (kasvit, eläimet jne.) sekä eloton luonto (vesi, kivet)
eliöyhteisö – esimerkiksi metsän tai järven kaikki eliöt
populaatio – tietyn alueen, esimerkiksi metsän, tietyn lajin yksilöt
laji – luokittelun yksikkö, esimerkiksi kuusi ja karhu
eliö – elävä yksilö, bakteeri, alkueliö, kasvi, sieni tai eläin

3.3 Metsätyypit

2018-07-02T16:24:44+03:00

Metsiä voi luokitella monella tavalla.

Helpoin tapa luokitella metsiä on niissä kasvavien puiden mukaan. Näin saadaan luokiteltua metsät kolmeen tyyppiin.

Lehtimetsässä on enimmäkseen lehtipuita,
mäntymetsässä mäntyjä ja
kuusimetsässä kuusia.

Metsätyypit voidaan luokitella myös aluskasvillisuuden tyypillisten kasvien mukaan:

Kuivassa kangasmetsässä on mm. jäkäliä, mänty on pääpuulajina.
Tuoreessa kangasmetsässä on mm. sammalia, pääpuulaji on kuusi.
Lehto on luonnoltaan monipuolinen lehtimetsä.

Monille kaupunkilaiselle puistot ovat tutuin ympäristö, jossa kasvaa puita. Puistot poikkeavat metsistä monin tavoin, mutta metsäluonnon tutkimista voi harjoitella aivan hyvin puistossakin.

Kuvan etualalla on lehtimetsää, järven rannalla havumetsää.

3.4 Lehtimetsä

2018-07-02T16:33:59+03:00

Lehtimetsissä vallitsevina puulajeina ovat lehtipuut. Nuorissa metsissä yleisiä ovat nopeasti leviävät ja kasvavat puulajit, kuten koivut, lepät, pajut ja haapa.

Lehtimetsissä valon määrä on kesällä pienempi kuin esimerkiksi mäntymetsissä. Siksi alemmissa kasvillisuuskerroksissa on varjoa sietäviä kasveja, kuten saniaisia.

Lehtimetsät ovat tärkeitä elinympäristöjä lukuisille nisäkkäille ja linnuille. Esimerkiksi haapa hyödyttää monia eläimiä. Sen kuori ja oksat ovat jänisten ja hirvien talviravintoa. Lehtiä ja puuainesta syövät monet selkärangattomat, jotka vuorostaan ovat lintujen ruokaa. Tikat kaivavat pesäkoloja haavan pehmeään puuainekseen. Tikkojen jälkeen koloihin voi asettua pesimään esimerkiksi talitiainen, leppälintu tai helmipöllö.

Reheviä lehtoja on eniten Etelä-Suomessa. Lehtojen lajistoon voi kuulua myös niin kutsuttuja jaloja lehtipuita, kuten tammi, vaahtera ja vuorijalava. Lehdoissa on paljon kasvillisuutta, joiden kuolleista osista muodostuu vähitellen ravinteikasta multaa. Siksi monet lehdoistamme on raivattu aikoinaan pelloiksi.

Lehti- ja havupuita on esitelty omalla sivullaan.

Lehtimetsä.

Muun muassa valkovuokot kukkivat keväisissä lehdoissa. © e-Oppi, Shutterstock.com

3.5 Lehtimetsän ja lehdon lajeja

2019-08-22T11:45:18+03:00

: Kotkansiipi on lehtojen isokokoinen saniainen.
: Sinivuokko on yksi Etelä-Suomen lehtojen tyyppilaji.
: Valkovuokon kukat ovat tavallinen näky keväisessä eteläisen Suomen lehdossa.
: Kirjosiepon koiras tuo ruokaa poikasille. Kirjosieppo pesii luonnonkoloissa ja linnunpöntöissä.
: Mustarastas on lehtimetsien laji. Naaras on ruskea.
: Lehtopöllö on lehtimetsien ja lehtojen laji.
: Metsähiiri

3.6 Mäntymetsiä on kuivilla kankailla

2018-07-02T16:33:28+03:00

Valoisat mäntymetsät hallitsevat suomalaista metsämaisemaa. Mänty levisi maahamme kaakosta jo 9 000 vuotta sitten.

Mänty on tärkein metsäpuulaji. Mäntyvaltaisten metsien osuus on noin 65 % Suomen koko metsäpinta-alasta.

Kuivan kankaan maaperä on hiekkaa.

Mänty kestää hyvin myrskyissä paalujuuren vuoksi. Paalujuuri tarkoittaa keskimmäistä paksua juurta, joka "ankkuroi" puun maahan. Jos myrsky saa otteen puusta, mänty meneekin poikki eikä kaadu juurineen kuten kuusi.

Vanhoja, pystyyn kuolleita harmaita mäntyjä sanotaan keloiksi. Kelot ovat upeita ilmestyksiä. Ne ovat kokeneet monet myrskyt ja maiseman muutokset.

Mänty vaatii valoa ja viihtyy kuivissa olosuhteissa. Hiekka ja sora läpäisevät vettä hyvin, jolloin tällainen maaperä on kuivaa. Tällaisille paikoille kehittyy kuiva kangasmetsä, jonka pääpuulaji on mänty.

Kuivassa kangasmetsässä kasvaa runsaasti muun muassa kanervia ja puolukkaa. Eläimistä kuivilla kankailla viihtyvät muun muassa myyrät, hiiret, orava, kettu ja Lapissa poro. Linnustoon kuuluvat muun muassa peippo, pajulintu ja eri tiaislajit.

Mäntyvaltainen kuiva kangasmetsä.

3.7 Mäntymetsän lajeja

2019-08-22T11:45:18+03:00

: Puolukka on mäntymetsien marja.
: Kanerva on yleinen mäntymetsien varpu.
: Poronjäkälät viihtyvät kuivassa kangasmetsässä.
: Kangasperhonen on yksi alkukevään runsaimmista päiväperhosista, erityisesti mäntymetsissä.
: Käpytikka
: Variksenmarjalla on mustat marjat ja neulasmaiset lehdet.

3.8 Kuusimetsiä on tuoreilla kankailla

2018-07-02T16:36:35+03:00

Jos maaperä on vettä sitovaa moreenia, kasveille on melko hyvin tarjolla vettä ja ravinteita. Tällaiselle paikalle kehittyy tuore kangasmetsä, jonka valtapuulajina on kuusi.

Kuusi on männyn jälkeen Suomen toiseksi yleisin puulaji. Monet lehtimetsät ja mäntymetsät muuttuvat vuosikymmenten saatossa kuusimetsiksi, sillä kuusi menestyy hyvin Suomen nykyisessä lauhkeassa ja kosteassa ilmastossa.

Pensaskerroksessa on kuusen taimien lisäksi pihlajaa ja eri pajulajeja. Kenttäkerroksessa on enemmän ruohoja ja heiniä kuin kuivissa kangasmetsissä. Esimerkiksi oravanmarja, kevätpiippo ja metsätähti ovat tavallisia tuoreen kankaan ruohoja. Runsaimpana kasvaa kuitenkin kuusien varjossa hyvin menestyvä mustikka. Myös vanamo on yleinen. Vanhimmat metsät ovat varjoisia, ja niiden pohjakerroksessa on paljon sammalia.

Kuusi on varjoa sietävä puu, jolla tuuheita oksia riittää latvasta tyvelle saakka. Siksi varttuneet kuusimetsät ovat hyvin varjoisia kasvupaikkoja. Valosta on alemmissa kasvillisuuskerroksissa puutetta, mutta toisaalta kuusikko suojaa auringon paahteelta, kuivumiselta ja hallalta. Kuusten varjossa menestyvät esimerkiksi mustikka ja monet sammalet. Kaikkein tiheimmistä kuusikoista aluskasvillisuus saattaa puuttua lähes kokonaan.

Kuusi on pihkainen puu, jota vain harvat selkärankaiset käyttävät ravinnokseen. Kävyissä olevia siemeniä ja neulasten ja kaarnan lomassa olevia selkärangattomia osaavat kuitenkin monet eläimet hyödyntää. Kuusimetsän tyypillisiä eläimiä ovat orava, hömötiainen, kuusitiainen ja hippiäinen. Karhu, metsämyyrä ja rastaat syövät metsän pohjalla kasvavia mustikoita.

Kuusivaltainen tuore kangasmetsä.

3.9 Kuusimetsän lajeja

2019-08-22T11:45:18+03:00

: Mustikka on runsaimmillaan kuusimetsissä.
: Sammalet ovat yleisiä kuusimetsissä. Karhunsammal.
: Vanamo on varpu, joka kasvaa sammalikossa.
: Kuusitiainen
: Pikkukäpylintu pystyy nokallaan kaivamaan kuusen kävyn siemeniä esille.
: Punarinta
: Töyhtötiainen
: Kerrossammal on yksi metsiemme tyypillisimmistä sammalista. Vuosittain siihen kasvaa uusi verso. Versoista muodostuvat kerrokset.

3.10 Suomen metsätyypit: taulukko

2017-12-24T08:28:39+02:00

SUOMEN METSÄTyypit puulajin mukaan
Metsätyyppi	Mäntymetsä	Kuusimetsä	Lehto esimerkkinä lehtimetsästä
Ekosysteemi (aluskasvien mukaan)	kuiva kangasmetsä	tuore kangasmetsä	lehto
Aluskasvillisuus	jäkäliä, sammalia, puolukka	varpuja, mm. mustikka	pensaita, heiniä, vuokkoja jne.
Maalaji	hiekka, sora	moreeni	multa
Veden saatavuus	huono	hyvä	hyvä
Valon määrä kenttäkerroksessa	suuri	pieni	keväällä suuri, kesällä pieni
Pääpuulajit	mänty	kuusi	lehtipuut
Eläimistö	melko niukka	kuusimetsän lajistoa	runsas
Levinneisyys	koko Suomi, mm. harju- ja kallioalueet	koko Suomi	Etelä-Suomi

3.11 Sekametsä

2018-07-02T16:38:15+03:00

Vaikka Suomi kuuluu suurimmaksi osaksi pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, on metsissä muitakin kuin havupuita. Useimmiten seassa on lehtipuita.

Sekametsissä valtapuulajin lisäksi muita puulajeja on yli 25 prosenttia puista. Yleensä sekametsän valtapuu on mänty ja kuusi, ja niiden joukossa kasvaa enemmän tai vähemmän lehtipuita.

Hieskoivu on maamme yleisin sekametsien lehtipuu. Myös rauduskoivu, harmaa- ja tervaleppä, haapa, pihlaja ja raita ovat yleisiä.

Sekametsien eläinlajisto on monipuolinen. Useammista puulajeista koostuva metsä tarjoaa monenlaista ravintoa ja pesäpaikkoja. Esimerkiksi liito-orava on kuusivaltaisten sekametsien laji.

Keväisessä sekametsässä kaikuu peipon, punarinnan, punakylkirastaan ja monen muun muuttolinnun laulu.

Metsänhoito on suosinut mäntyä ja kuusta niin, että sekametsät ovat Suomessa vähentyneet.

3.12 Puistoja ja kaupunkimetsiä

2018-03-15T05:40:11+02:00

Puiston eläimiä ja kasveja. Kuva: Viinikan puisto Tampereelta. © Juha Salminen, kuva soveltuu myös VR-laseilla katsottavaksi.

Kaupunkien rakentamisessa jätetään suunnitteluvaiheessa tilaa viheralueille. Viheralueiden suunnittelijat ottavat istutusvaiheessa huomioon, mitkä lajit kestävät tallaamista ja ilmansaasteita. Kasvit tuodaan muualta, niitä kastellaan ja kuolleita kasvinosia siivotaan pois eri vaiheissa kesää.

Kaupunkiympäristö voi olla vihreä.

Suuret puut leimaavat kaupungin puistojen ilmettä. Ne tuovat viihtyisyyttä ja antavat varjostuksellaan viilennystä kuumina kesäpäivinä ihmisille ja eläimille. Syksyllä lehtipuiden ruska tuo mukavaa väriä.

Puistoihin istutetut pihdat tarjoavat ravintoa mm. kuusitiaisille.

Kaupunkimetsät ovat asutuksen läheisyydessä sijaitsevia metsäalueita, joilla ihminen ei hoida kasvillisuutta kuten kaupungin puistoissa. Osa kaupunkimetsistä on kaikille kulkijoille ulkoiluun tarkoitettuja. Osa kaupunkimetsistä on luonnonsuojelun nimissä säilytettyjä, ja niiden annetaan olla koskemattomina.

Puistoissa ja kaupunkimetsissä elävät eläimet ovat tottuneita ihmisen läheisyyteen. Petoeläimiä on vähän ja ravintokohteita, kuten jopa ihmisten jättämiä ruoantähteitä, on paljon. Kaupunkimetsien lintulajistosta löytyy samoja lajeja kuin luonnon metsistä, esimerkiksi tiaisia ja rastaita. Orava ja siili ovat yleisiä nisäkkäitä. Ketut liikkuvat rohkeasti ihmisasutuksen liepeillä ruoan etsinnässä.

Rusakko on puistojen ja kaupunkimetsien laitamien laji.

Navigointi

2016-12-28T09:04:40+02:00

Sisällys Tehtävät Tiivistelmä Puulajit Luvun alkuun