https://peda.net/id/2b3cd108c72 2018-10-03T19:05:38+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/849e7c98c7e 2018-10-04T18:16:50+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-bfe337ee-c7e8-11e8-b359-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-bfe337ee-c7e8-11e8-b359-62f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="bfe337ee-c7e8-11e8-b359-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=6oHPYEvyLY4&amp;feature=youtu.be" title="https://www.youtube.com/watch?v=6oHPYEvyLY4&amp;feature=youtu.be (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yhteyttäminen 3</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-a8910e22-c7e8-11e8-8194-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-a8910e22-c7e8-11e8-8194-62f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="a8910e22-c7e8-11e8-8194-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=yM8a2uBA5ok&amp;feature=youtu.be" title="https://www.youtube.com/watch?v=yM8a2uBA5ok&amp;feature=youtu.be (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yhteyttäminen 2</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-8c062df0-c7e8-11e8-9ee1-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-8c062df0-c7e8-11e8-9ee1-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="8c062df0-c7e8-11e8-9ee1-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=E-LvfyOyJf8&amp;feature=youtu.be" title="https://www.youtube.com/watch?v=E-LvfyOyJf8&amp;feature=youtu.be (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yhteyttäminen</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2018-10-04T18:16:50+03:00 https://peda.net/id/0294f9fac72 2018-10-03T19:11:39+03:00 <div> </div> Kasvisolun osat ja tehtävät<br/> <ul> <li>Tuma <ul> <li>Kasvisolun komentokeskus</li> <li>Perimän säilytyspaikka</li> </ul> </li> <li>Solunesterakkula <ul> <li>Vesi- ja myrkkyvarasto</li> </ul> </li> <li>Viherhiukkanen <ul> <li>Yhteyttäminen tapahtuu</li> </ul> </li> <li>Mitokondrio <ul> <li>Energiatehdas</li> <li>Energiaa tehdään yhteyttämisessä tuotetusta sokerista</li> </ul> </li> <li>Solulima <ul> <li>Kemiallisten reaktioiden tapahtumapaikka</li> </ul> </li> <li>Solukalvo <ul> <li>Säätelee soluun pääseviä ja lähteviä aineita</li> </ul> </li> <li>Soluseinä <ul> <li>Tukee ja rajaa solua</li> <li>Uloin osa</li> </ul> </li> </ul> Kasvin rakenne<br/> <ul> <li>Solukot <ul> <li>Yhetyttämissolukko <ul> <li>Yhetyttäminen tapahtuu</li> <li>Viherhiukkasia paljon näissä soluissa</li> </ul> </li> <li>Pintasolukko <ul> <li>Tukee ja suojaa</li> <li>Kasvin ulkopinta</li> </ul> </li> <li>Johtosolukko <ul> <li>Varressa, lehdissä ja juuressa</li> <li>Veden ja ravinteiden kuljetus juurista ylöspäin</li> <li>Yhteyttämisessä tuotettua sokeria kuljetetaan varastoon juuriin</li> </ul> </li> <li>Kasvusolukko <ul> <li>Juuren kärjessä, varren kärjessä ja oksien päissä </li> <li>Kasvin kasvu</li> </ul> </li> </ul> </li> <li>Lehti <ul> <li>Yhteyttäminen tapahtuu</li> <li>Ilmrakoja, joista tapahtuu kaasujen vaihto</li> </ul> </li> <li>Varsi <ul> <li>Nostaa kasvin kohti valoa</li> </ul> </li> <li>Juuri <ul> <li>Ravinteiden otto ja kiinnittyminen maahan</li> </ul> </li> </ul> 2018-10-03T19:11:39+03:00 https://peda.net/id/5afd71b2c72 2018-10-03T19:14:07+03:00 <p><b>Suvuton lisääntyminen</b></p> <ul> <li>ei tuota sukusoluja</li> <li>tapahtuu maavarren, rönsyjen ja juuriversojen avulla</li> <li>hyvää: <ul> <li>nopea tapa lisääntyä</li> <li>varma tapa lisääntyä, kun tarvitaan vain yksi emokasvi</li> </ul> </li> <li>huonoa: <ul> <li>kaikki jälkeläisen emon klooneja. Jos elinolot muuttuu ja emokasvi ei sopeudu niihin, eivät jälkeläisetkään sopeudu.</li> </ul> </li> </ul> <p><b>Suvullinen lisääntyminen</b></p> <ul> <li>tarvitaan sukusolut: munasolu ja siitepöly (=siittiöt) yhdistyvät hedelmöityksessä</li> <li>hyvää: <ul> <li>ei emokasvin klooni -&gt; voi sopeutua helpommin uuteen ympäristöön</li> <li>kaikki yksilöt ainutlaatuisia</li> </ul> </li> <li>huonoa: <ul> <li>tarvitaan aina kaksi emokasvia</li> <li>hidasta, koska siitepölyn löydettävä ja päästävä munasolulle</li> </ul> </li> <li>2 tapaa: <ul> <li>tuulipölytys: siitepöly kulkee tuulen mukana munasoluun, esim. kuusi, koivu</li> <li>hyönteispölytys: kasvi tekee nätin kukan ja mettä, jolla houkuttelee hyönteisiä -&gt; hyönteiseen tarttuu siitepölyä -&gt; lentää uuteen kukkaan, jossa siitepöly irtoaa hedelmöittäen munasolun (kuva s. 32)</li> </ul> </li> <li>siemen <ul> <li>tuuli- ja hyönteispölytteisillä kasveilla</li> <li>hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy siemen, jossa on</li> <li>alkio ja</li> <li>vararavintoa alkiolle</li> </ul> </li> <li>siemenet leviävät <ul> <li>tarttumalla hetkeksi eläimen turkkiin ja tippumalla uuteen kasvupaikkaan</li> <li>eläin syö marjan, jonka sisällä on siemen -&gt; marja sulaa vatsassa, mutta siemen ulostetaan</li> <li>tuuli kuljettaa</li> </ul> </li> </ul> 2018-10-03T19:14:07+03:00