https://peda.net/id/2a644a3e17f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2a6959ed17f 2017-11-23T09:17:39+02:00 <b>Kovalenttinen</b><span><span> </span></span><b>sidos</b><span><span> </span>on sidos, joka liittää atomit toisiinsa yhteisellä elektroniparilla. Se voi olla yksin-, kaksin- tai kolminkertainen riippuen elektroniparien lukumäärästä.<br/> <br/> <b>Molekyylikaava</b><span> </span><span>ilmoittaa, kuinka monta kunkin alkuaineen atomia on yhdessä molekyylissä.</span></span> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/2a69da9017f 2016-11-22T10:28:28+02:00 Edellisessä kappaleessa käsiteltiin suoloja eli ioniyhdisteitä. <strong class="editor red">Sähkönjohtokykytyössä huomattiin, että esimerkiksi puhdas vesi ja sokeri eivät sellaisenaan johtaneet sähköä.</strong> Sokerista oli tehty myös vesiliuos, mutta sekään ei johtanut sähköä. Sokeri toimi siis päinvastoin kuin oppilastyön suolayhdisteet. <br/> <br/> <span class="center small"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/atte-kolis/8ab-kemia/vanhat-kirjat/yhdisteet/kuvat/kpl-3/nimet%C3%B6n-5559/sokeria-jpg#top" title="sokeria.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/atte-kolis/8ab-kemia/vanhat-kirjat/yhdisteet/kuvat/kpl-3/nimet%C3%B6n-5559/sokeria-jpg:file/photo/d66e5cffa2c5e2575532d5ec820c96346ae4e37c/sokeria.jpg" alt="" title="sokeria.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Voidaan päätellä, ettei sokerin vesiliuos sisällä sähköä johtavia yksiköitä. Lisäksi voidaan sanoa, että sokerin ja veden kemialliset rakenteet ovat jollakin tavalla erilaiset verrattuna ioniyhdisteisiin. <br/> <br/> Ero voidaan selittää, kun tunnetaan <b>molekyyliyhdisteinen kemiallinen rakenne. </b><br/> <br/> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/2a6a559a17f 2017-11-23T09:16:08+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/arkisto/yhdisteet2/kuvat/kpl-4/kappaleen-4-kuvat/h2-png#top" title="h2.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/arkisto/yhdisteet2/kuvat/kpl-4/kappaleen-4-kuvat/h2-png:file/photo/847728d0d94bc12a53481d1ee7166d675f178107/h2.png" alt="" title="h2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div>Vetyatomin ytimessä on yksi protoni ja ainoalla elektronikuorella yksi elektroni.</div> <p>Molemmat vetyatomit luovuttavat ainoat elektroninsa<span> </span><b>yhteiseen käyttöön</b>, jolloin syntyy<span> </span><b>yhteinen elektronipari</b>. Tämän elektroniparin elektronit sijaitsevat suurimmaksi osaksi vety-ytimien välissä ja näin syntyy kemiallinen sidos,<span> </span><b>molekyyli-</b><span> </span>eli<span> </span><b>kovalenttinen sidos</b>, joka pitää vetymolekyylin koossa.</p> <p>Koska sidos muodostuu yhteisestä elektroniparista, molempien vetyatomien voidaan ajatella omaavan nämä kaksi elektronia uloimmalla kuorellaan ja siten saavuttavan oktettirakenteen.</p> <div>Vaikka molekyylisidos käyttäytyy jousen lailla, sitä mallinnetaan atomien välisellä yhtenäisellä viivalla: Vetymolekyyli H₂<span> </span>voidaan merkitä myös H-H.</div> <div> </div> <p><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/h649mnQll1o?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/2a6ad01117f 2016-11-22T10:39:00+02:00 Vesi H₂O ja sokeri C₆H₁₂O₆ ovat molekyyliyhdisteitä. Samoin molekyyliyhdisteitä ovat hiilidioksidi CO₂, etikkahappo CH₃COOH ja etanoli C₂H₅OH. <br/> <br/> <span class="center small"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/atte-kolis/8ab-kemia/vanhat-kirjat/yhdisteet/kuvat/kpl-3/nimet%C3%B6n-5559/vesi-jpg#top" title="vesi.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/atte-kolis/8ab-kemia/vanhat-kirjat/yhdisteet/kuvat/kpl-3/nimet%C3%B6n-5559/vesi-jpg:file/photo/f1e03d3b5e67b4f2672e92a20cb1d1a0283b836c/vesi.jpg" alt="" title="vesi.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> Molekyyliyhdisteet tunnistaa helpoiten yhdisteen kaavasta, mikä ilmoittaa yhdisteessä olevat atomit ja niiden suhteelliset määrät. <br/> <br/> <strong class="editor red">Mitä yhteistä on seuraavilla yhdisteiden atomeilla? </strong><br/> <span>H</span>₂<span>O<br/> C₆<span>H</span>₁₂<span>O</span>₆<br/> </span><span>CH</span>₃<span>COOH<br/> C₂<span>H</span>₅<span>OH<br/> CO₂<span><br/> <br/> </span></span></span>Jaksollisen järjestelmän avulla on helppo huomata, että yhdisteissä esiintyvät atomit ovat kaikki epämetalleja. <br/> <br/> <b>Yleisesti: molekyyliyhdisteet muodostuvat epämetalliatomeista. </b><br/> <br/> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/2a6b4ace17f 2017-12-11T15:26:15+02:00 <table> <tbody> <tr> <td> </td> <td><b>ioniyhdiste</b></td> <td><b>molekyyliyhdiste</b></td> </tr> <tr> <td>sähkönjohtavuus</td> <td>Hajoaa vedessä ioneiksi. <br/> Vesiliuos johtaa sähköä</td> <td>Ei hajoa vedessä. Ei johda sähköä</td> </tr> <tr> <td>muodotumistapa</td> <td>metalliatomi luovuttaa ulkoelektroninsa<br/> epämetalliatomille. Molemmat saavat oktetin. <br/> Muodostuu positiivinen metalli-ioni ja <br/> negatiivinen epämetalli-ioni</td> <td>Epämetalliatomit jakavat elektroneja yhteiskäyttöön kunnes kaikilla atomeilla on oktetti.</td> </tr> <tr> <td>Muodostavat alkuaineet</td> <td>metalli + epämetalli</td> <td>epämetalli + epämetalli</td> </tr> <tr> <td>Sidostyyppi</td> <td>Ionisidos</td> <td>Kovalenttinen sidos</td> </tr> </tbody> </table> 2022-08-09T18:52:48+03:00