https://peda.net/id/2a3c72f972c 2025-08-06T15:37:50+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2a3cde0c72c 2023-05-26T16:16:03+03:00 <h3><strong>Valtakunnalliset pakolliset opinnot</strong></h3> <br/> <b>KE1&amp;2 Kemia, minä ja kestävä tulevaisuus (2 op)<br/> </b><br/> <ul> <li><span>arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä</span><span> </span></li> <li><span>kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa</span><span> </span></li> <li><span>jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla</span><span> </span></li> <li><span>puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät</span><span> </span></li> <li><span>ainemäärä ja konsentraatio</span></li> <li><span>tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan e</span><span>distämisessä luonnontieteissä</span><span> </span></li> <li><span>aineen rakenteen mallien ja</span><span> yhdisteen kaavan esittäminen</span><span> </span></li> <li><span>alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus</span><span> </span></li> <li><span>aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla</span><span> </span> </li> </ul> <br/> <br/> <h3><strong>Valtakunnalliset valinnaiset opinnot</strong></h3> <br/> <b>KE3 Molekyylit ja mallit (2 op)</b><br/> <br/> <ul> <li><span>liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen pitoisuuden määrittämiseksi</span><span> </span></li> <li><span>hiilivetyjen sekä hiilen happi- ja typpiyhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen perusteet</span><span> </span></li> <li><span>hapettuminen ja pelkistyminen hiilen happiyhdisteissä</span><span> </span></li> <li><span>hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla </span><span> </span></li> <li><span>suhdekaavan ja molekyylikaavan selvittäminen laskennallisesti sekä rakenneisomeria</span><span> </span></li> <li><span>kvanttimekaaninen atomimalli, </span><span>hybridisaatio</span><span> ja stereoisomeria hiiliyhdisteissä</span><span> </span></li> <li><span>tutustuminen spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta</span></li> </ul> <b>KE4 Kemiallinen reaktio (2 op)</b><br/> <br/> <ul> <li><span>reaktioiden tutkiminen kokeellisesti sekä tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen</span><span> </span></li> <li><span>kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen, reaktiotuotteiden kaavat ja nimet</span><span> </span></li> <li><span>saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa</span><span> </span></li> <li><span>ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä</span><span> </span></li> <li><span>saostumis</span><span>- ja hajoamisreaktio, palamisreaktio </span><span> </span></li> <li><span>protolyysi, neutraloituminen ja titraus analyysimenetelmänä</span><span> </span></li> <li><span>additio</span><span>, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi hiiliyhdisteissä sekä</span><b><span> </span></b><span>yleisimpien biomolekyylien muodostuminen</span><span> </span></li> <li><span>polymeroitumisreaktiot, polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari</span><span> </span> </li> </ul> <br/> <b>KE5 Kemiallinen energia ja kiertotalous (2 op)</b><br/> <br/> <ul> <li><span>reaktiossa sitoutuva tai vapautuva energia </span><span>muodostumisentalpioiden</span><span>, sidosenergioiden ja Hessin lain avulla</span><span> </span></li> <li><span>reaktiosarja- ja seoslaskujen periaatteet</span><span> </span></li> <li><span>hapetusluvut ja </span><span>hapettumis</span><span>-pelkistymisreaktiot</span><span> </span></li> <li><span>metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita, valmistus- ja jalostusprosesseja sekä riittävyys ja kierrätettävyys</span><span> </span></li> <li><span>sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari, elektrolyysi ja kemiallisen energian varastointi</span><span> </span></li> <li><span>luonnontieteelliseen tutkimukseen tutustuminen tai tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu</span></li> </ul> <b>KE6 Kemiallinen tasapaino (2 op)</b><br/> <br/> <ul> <li><span>kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät </span><span> </span></li> <li><span>homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely konsentraatioilla, tasapainotilaan vaikuttaminen </span><span> </span></li> <li><span>hapot ja emäkset ja niihin liittyvät käsitteet sekä palamistuotteiden reaktiot vedessä</span><span> </span></li> <li><span>happo-emästasapainon laskennallinen käsittely </span><span> </span></li> <li><span>puskuriliuosten toimintaperiaate sekä elimistön ja luonnon puskurisysteemejä kvalitatiivisella tasolla</span><span> </span></li> <li><span>reaktionopeuteen ja tasapainoreaktioihin liittyvien ilmiöiden tutkiminen kokeellisesti sekä ilmiöiden mallintaminen ja analysointi graafisesti tietokonesovelluksella </span><span> </span></li> <li><span>tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemisessa</span></li> </ul> <br/> <h3><strong><br/> Koulukohtaiset valinnaiset opinnot</strong></h3> <b><br/> KE7 Kokeellinen kemia (2 op)</b><br/> <br/> <span>Opintojaksossa korostetaan kemian kokeellista luonnetta. Kokeellisten töiden avulla lisätään valmiuksia ja käytännön kokemuksia laboratoriotyöskentelyssä ja valmentaudutaan yo-kokeen kokeellisuuteen painottuviin tehtäviin. Opintojaksolla tutustutaan lähemmin kemian tutkimusmenetelmiin ja tehdään laboratoriotöitä, kuten esimerkiksi tislaus, titraus, orgaanisen kemian synteesi ja sähkökemiaan liittyviä töitä.</span><br/> <br/> <b>KE8 Kemian kertaus (2 op)<br/> </b><br/> <span>Opintojaksolla kerrataan aiempien opintojaksojen keskeisiä sisältöjä ja vahvistetaan laskennallisia taitoja. Lisäksi harjoitellaan ainereaalikokeeseen vastaamista.</span> 2025-08-06T15:37:50+03:00