1.4.1. Ohjaussuunnitelma

Muuramen perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1.8.2021 alkaen

2025-05-08T20:23:02+03:00

VUOSILUOKAT 6 - 9

OHJAUSTOIMINNAN PERIAATTEITA JA TAVOITTEITA
OPPILAANOHJAUKSEN RESURSSIT
OPPILAANOHJAUKSEN TYÖNJAKO JA YHTEISTYÖ
OPPILAANOHJAUKSEN TUNTIJAKO JA SISÄLLÖT
OHJAUKSEN TOIMINTATAVAT

LIITTEET 1 - 3

MUURAMEN PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

Ohjaussuunnitelmassa määritellään ohjauksen periaatteet, tavoitteet, käytänteet ja arviointi. Se on työkalu, jonka avulla opetussuunnitelmassa määriteltyä ohjausta toteutetaan käytännössä. Ohjaussuunnitelmaa kehitetään vuosittain koulun tarpeiden ja suunnitelman arvioinnin perusteella. Peruskoulussa ohjaus kuuluu kaikille koulun toimijoille, ja sille on asetettu mittavia oppilaan kasvuun, opiskeluun ja osallisuuteen liittyviä tavoitteita. (ks. liite 1.)

OHJAUSTOIMINNAN PERIAATTEITA JA TAVOITTEITA

Koulun ohjaustoiminta perustuu holistiselle ohjausnäkemykselle. Ohjaus nähdään henkilökohtaisena tai ryhmässä tapahtuvana vuorovaikutuksena ja oppimisprosessina. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että hän kykenee edistämään oppimisvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksen kohteisiinsa liittyviä oppimista, arkielämää ja tulevaisuutta koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kouluyhteisön luoma positiivinen ilmapiiri ja vuorovaikutus oppilaan kasvuympäristön kanssa syventävät oppilaan käsitystä omasta identiteetistä ja osallisuudesta.

Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen sekä hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Oppilaanohjauksessa noudatetaan Suomen opinto-ohjaajien yhdistyksen määrittelemiä eettisiä periaatteita, joihin kuuluvat ohjattavan itsemääräämisoikeus, luottamuksellisuus, totuudellisuus, riippumattomuus ja opinto-ohjaajan oman ammattitaidon kehittäminen (ks. liite 2.) Opinto-ohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikuntansa ja opetussuunnitelmassa hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen on ohjaustyön perusta.

Kaikilla peruskoulun aikuisilla on oma roolinsa oppilaiden jokapäiväisessä ohjaamisessa. Ohjaustoimintaan osallistuvat mm. rehtori, luokanopettaja, opinto-ohjaaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, erityisopettaja, erityisluokanopettaja, koulunkäynninohjaaja, koulukuraattori, -terveydenhoitaja, -psykologi ja -psyykkari. Nuorisotyöntekijöillä ja esimerkiksi tukioppilailla on oma tärkeä roolinsa ohjauksessa.

Rehtori huolehtii ohjauksen edellytysten toteutumisesta ja oppilaanohjauksen suunnittelusta yhdessä luokanopettajan tai luokanvalvojan sekä opinto-ohjaajan kanssa. Alakoulussa ohjausta toteuttaa pääasiassa luokanopettaja, kun taas yläkoulussa opinto-ohjaaja on päävastuussa oppilaanohjauksen käytännön toteuttamisesta. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan suunnitelmallisesti peruskoulun ja toisen asteen toimijoiden moniammatillisella yhteistyöllä. Tässä työssä peruskoulun opinto-ohjaajalla on keskeinen tehtävä.

Ohjaustoiminnalla pyritään oppilaan kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen ja tukemiseen. Oppilaanohjaus jaetaan kolmeen toisiaan tukevaan osa-alueeseen: kasvun ja kehityksen tukemiseen, oppimaan oppimisen ohjaukseen ja tulevaisuuden suunnittelun ohjaamiseen. Niiden tavoitteet ovat seuraavat:

Kasvun ja kehityksen tukeminen: Oppilas

oppii tuntemaan itseään, luottamaan itseensä ja kantamaan vastuuta itsestään
oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä vastuuta muista
oppii tuntemaan vaikutusmahdollisuuksiaan ja vahvistamaan osallisuuttaan

Oppimaan oppimisen ohjaus: Oppilas

oppii tuntemaan omat vahvuutensa oppijana ja hyödyntämään monipuolisia oppimisen tapoja
oppii kehittämään ja arvioimaan oppimisen taitojaan ja omaa toimintaansa
oppii tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään ja ottamaan vastaan apua ongelmatilanteissa
oppii hankkimaan tarkoituksenmukaista tietoa monipuolisesti

Tulevaisuuden ja urasuunnittelun ohjaus: Oppilas

saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat
ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
● saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen alkaessa
ja sen aikana sekä perusopetuksen päättyessä

oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan
oppii etsimään tietoa yhteiskunnasta, koulutuksesta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä hankkimaan taitoja opiskelua, arkielämää ja tulevaisuutta koskevia suunnitelmia ja valintoja varten

Ohjaustoiminnan ensisijaisena tavoitteena on oppilaan hyvinvoinnin turvaaminen. Siihen pyritään luomalla ilmapiiri, jossa oppilas voi löytää omat vahvuutensa ja kokea onnistumisen elämyksiä. Näin vahvistetaan oppilaan itsetuntoa ja itsetuntemusta, joiden avulla oppilas voi luottavaisesti suunnitella hänelle mielekästä tulevaisuutta. Kaikkiin kolmeen osa-alueeseen sisältyy tavoite kehittää oppilaan osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa yksilönä sekä yhteisön jäsenenä. Sukupuolisensitiivisellä ohjauksella pyritään lisäämään nuoren itsetuntemusta ja tukemaan häntä tekemään itselleen sopivia ratkaisuja sukupuolesta riippumatta.

OPPILAANOHJAUKSEN RESURSSIT

Ohjaustoiminnassa mukana olevilla toimijoilla tulee olla yhteneväinen käsitys ohjauksen tavoitteista, vastuista ja edellytyksistä sekä kehittämisestä. Oppilaanohjauksen tavoitteet vaativat toteutuakseen ajallisia, materiaalisia ja laadullisia resursseja, koska ohjauksen ja opinto-ohjaajan työkenttä on laaja.

Ajalliset resurssit

Henkilökohtaiseen ohjaukseen tulee olla oppilasmäärään suhteutettuna yhdenvertaiset ajalliset resurssit. Opinto-ohjaajan vuosityösuunnitelman laatimiseen ja siinä pysymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ohjaustyötä on mahdollista tehdä oppilaan ja perheen yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

Materiaaliset resurssit

Opinto-ohjaajalla tulee olla käytettävissään ajanmukaisilla välineillä varustettu työtila oppilaiden vastaanottoa ja henkilökohtaista ohjausta varten. Oppilaanohjauksen tunneilla tapahtuvaa tiedon- ja yhteishakua varten koululla on oltava ajanmukaiset verkkoyhteydet ja laitteet. Oppilaiden oppilaitoksiin ja yrityksiin tehtäviä vierailukäyntejä varten on varattava riittävästi varoja.

Laadulliset resurssit

Saavuttaakseen oppilaanohjaukselle asetut tavoitteet, opinto-ohjaajille tulee mahdollistaa osallistuminen opiskelua, työelämää ja yhteiskuntaa koskeviin koulutuksiin. Laadukkaaseen oppilaanohjaukseen sisältyy myös suunnitelmallinen oppilashuolto, johon opinto-ohjaaja osallistuu. Ajanmukainen oppilashuoltosuunnitelma ja laadukas oppilaanohjaus kulkevat käsi kädessä.

OHJAUKSEN TYÖNJAKO JA YHTEISTYÖ

Yläkoulun oppilaanohjauksen päävastuu on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluvat luokkatunnit, pienryhmäohjaus ja yksilöohjaus, mutta opinto-ohjaaja tekee myös laajaa verkostoyhteistyötä. Oppilaanohjaus on moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat myös mm. rehtori, luokanvalvojat, aineenopettajat, erityisopettajat, koulunkäynninohjaajat sekä terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Verkostoyhteistyötä tehdään esimerkiksi yritysten, työ- ja elinkeinotoimiston, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä tarvittaessa poliisin kanssa. (Ks. liite 3.)

Luokanvalvojalla on tärkeä rooli luokan ja oppilaan jokapäiväisen koulunkäynnin sujumisen seuraajana ja edistäjänä. Luokanvalvoja pitää yhteyttä huoltajiin ja kutsuu vanhempia keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Aineenopettaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja ohjaavat oppilasta oppiaineen opiskelussa sekä auttavat häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja oppimisvalmiuksiaan. Yhteistyössä ennaltaehkäistään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä ja tuetaan oppilasta, jolla on oppimisvaikeuksia. Huolen puheeksi ottamisen käytänteet varmistavat, että ongelmiin tartutaan ja tuen tarpeet kartoitetaan toiminnan suunnittelua varten. Koulukiusaamista pyritään ennalta ehkäisemään ja vähentämään yhdessä oppilaiden kanssa.

Seuraavassa on esitetty ohjauksen työnjako ja vastuut:

Rehtori

vastaa opetussuunnitelman toteutumisesta ja arvioinnista
luo ohjauksen toimintamahdollisuudet yhdessä opetustoimen hallinnon kanssa

tukee ohjauksen suunnittelua ja työnjakoa sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, laatii luokkajaot ja tekee luokkasiirrot tarvittaessa
päättää vuosittain toteutuvat valinnaisaineryhmät ja laatii lukujärjestykset
osallistuu ohjaushenkilöstön ja huoltajien kanssa niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on erityisiä vaikeuksia oppimisessa tai käyttäytymisessä
johtaa oppilashuoltoryhmän työskentelyä ja tiedottaa siitä henkilökunnalle
mahdollistaa kodin ja koulun yhteistyön järjestämisen

huolehtii tiedon siirtymisestä ja tiedottamisesta nivelvaiheissa
mahdollistaa työssäoppimisjaksot sekä oppilaille että opettajille
puuttuu koulukiusaamiseen
tukee oppilaiden yhteisöllistä toimintaa

Opinto-ohjaaja

on päävastuussa oppilaanohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta
seuraa, ohjaa ja tukee oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia yhteistyössä luokanvalvojien, aineenopettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa
pitää oppilaanohjauksen oppitunnit voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan
antaa yksilö- ja ryhmäohjausta
tunnistaa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tarvitsevat oppilaat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

antaa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta ja laatii jatko-opintosuunnitelman
suunnittelee ja toteuttaa nivelvaiheiden vanhempainiltoja
osallistuu tarvittaessa runsaiden poissaolojen selvittelyyn ja seurantaan luokanvalvojan kanssa
osallistuu pyydettäessä henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatimiseen
on pyydettäessä mukana oppilaan tehostetun ja erityisen tuen suunnittelussa

osallistuu koulun oppilashuoltoon
keskustelee oppilaan ja huoltajien kanssa koulunkäyntiin liittyvistä asioista
on vastuussa valinnaisaineiden valintaprosessista yhdessä rehtorin kanssa
suunnittelee ja järjestää TET-jaksot sekä tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksiin
tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa

ohjaa oppilaita tarkoituksenmukaiseen jatko-opiskeluun ja uranvalintaan
vastaa yhteishausta ja siihen liittyvistä toimista (esim. harkintaan perustuva haku) oppilaan, huoltajien ja oppilashuollon henkilöiden kanssa
vastaa perusopetuksen päätyttyä ilman opiskelupaikkaa jääneiden jälkiohjauksesta yhdessä nuoren, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa
osallistuu tiedonsiirtopalavereihin ja keskusteluihin toisen asteen oppilaitosten kanssa
valvoo oppivelvollisuuslain toteutumista Valpas-järjestelmän avulla (asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu)

Luokanvalvoja

perehdyttää luokkansa oppilaat yläkoulun käytänteisiin
pyrkii edistämään luokkahengen muodostumista ja ryhmäytymistä
pitää luokalleen 7. luokan alussa Viestintä-kurssin tutustumis- ja ryhmäytymisosion
pitää luokanvalvojantunteja

tiedottaa koulun asioista oppilaille ja huoltajille
pitää yhteyttä huoltajiin ja toteuttaa vanhempainvartit
huolehtii oppilaan ja luokkansa jokapäiväisen koulunkäynnin sujumisesta
seuraa oppilaiden opiskelun etenemistä yhdessä aineenopettajien kanssa
puuttuu ongelmiin kuten runsaisiin poissaoloihin ja ohjaa tarvittaessa oppilashuollon palveluihin

on tietoinen luokkansa oppilaisiin liittyvistä erityisjärjestelyistä
laatii ja päivittää pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa
osallistuu sovittuihin vanhempainiltoihin
tekee yhteistyötä oppilashuollon kanssa tarvittaessa
suunnittelee toimintaa yhdessä oman luokkatasonsa luokanvalvojatiimin kanssa

Aineenopettaja

ohjaa ja tukee oppilasta ja ryhmää kokonaisvaltaisesti
tutustuttaa oman alansa merkitykseen työelämässä, jatkokoulutukseen ja ammatillisiin vaihtoehtoihin
ohjaa ja arvioi oman oppiaineensa opiskelua
antaa jatkuvaa palautetta työskentelystä ja opiskelun sujumisesta

perehdyttää aineensa oppimismenetelmiin ja tukee oppimaan oppimista
eriyttää tarvittaessa opetusta ja ohjaa oppilasta itsearvioinnissa
tunnistaa oppimisvaikeuksia, antaa tukea sekä ohjaa erityisopetukseen
osallistuu tarvittaessa pedagogisen arvion tekemiseen
antaa nelosvaroituksen ja tiedottaa siitä huoltajalle, luokanvalvojalle ja rehtorille

tekee yhteistyötä koulun henkilöstön ja oppilashuollon kanssa
pitää yhteyttä huoltajiin
osallistuu sovittuihin vanhempainiltoihin

Erityisopettaja

ohjaa ja tukee oppilasta, joka tarvitsee yleistä, tehostettua tai erityistä tukea esimerkiksi oppimis-, keskittymis- tai omantoiminnan ohjauksen vaikeuksien takia

selvittää oppimis- ym. vaikeuksien syitä
toimii samanaikaisopettajana yleisopetuksen ryhmässä
huolehtii osaltaan tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnistä ja hyvinvoinnista
laatii pedagogisia selvityksiä, oppimissuunnitelmia (vain oppiaineissa, joita opettaa) ja hojkseja yhteistyössä oppilaan, huoltajien, luokanvalvojan ja koulun muiden toimijoiden kanssa
osallistuu tukea tarvitsevan oppilaan tulevaisuuden kuten jatko-opintojen suunnitteluun ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen

osallistuu nivelvaiheissa oppilaan siirtopalavereihin ja –asiakirjojen laatimiseen
osallistuu 7. luokkien muodostamiseen tarvittaessa
antaa henkilökohtaista ohjausta oppilaille
osallistuu oppilashuoltotyöhön

Koulunkäynninohjaaja

avustaa ja ohjaa oppilasta erilaisissa oppimistilanteissa oman toimenkuvansa mukaan
osallistuu tarvittaessa moniammatilliseen työskentelyyn

Koulusihteeri

ohjaa huoltajia Wilman käyttämisessä
ohjaa oppilaita ja huoltajia esimerkiksi kuljetus- ja todistusasioissa
käyttää Koski-, Opintopolku- ja Valpas-järjestelmiä

Koulukuraattori

tukee opiskelijan koulunkäyntiä ja hyvinvointia
tukee opiskelijan sosiaalisia valmiuksia, toimintaedellytyksiä ja osallisuutta
tarjoaa keskustelutukea oppilaille ja kartoittaa tarvittaessa hänen ja perheen kokonaistilannetta
antaa huoltajille ohjausta ja neuvontaa
pyrkii edistämään opiskelijan lähiverkoston ja koulun välistä yhteistyötä
ohjaa tarvittaessa muiden palveluiden piiriin
tukee opettajia ja oppilaitoksen henkilökuntaa mm. konsultaation keinoin yksilö- ja luokkakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa
työssä painottuu ehkäisevä ja yhteisöllinen työote
osallistuu oppilashuoltotyöhön ja sen toiminnan kehittämiseen

Opiskeluhuollon psykologi

kartoittaa oppilaan tilannetta ja arvioi tuen tarvetta
tekee oppimiseen liittyviä selvittelyjä ja konsultaatioita sekä on mukana tuen suunnittelussa
tekee psykologisia tutkimuksia
tarjoaa tukitapaamisia
tekee yhteistyötä huoltajien kanssa
ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai – hoitoon tai muiden palveluiden piiriin
tekee ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa moniammatillista verkostotyötä
osallistuu oppilashuoltotyöhön ja sen toiminnan kehittämiseen

Hyvinvointiohjaaja

tukee nuoren psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista
auttaa ja tukee koulunkäyntiin ja koulumotivaatioon liittyvissä haasteissa
tarjoaa keskustelutukea ja pyrkii vastaamaan lasten ja nuorten huoliin
keskustelee yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa heidän mieltä askarruttavista asioista
ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon
tarjoaa varhaista tukea ja tekee ennaltaehkäisevää sekä hyvinvointia tukevaa moniammatillista verkostotyötä

Terveydenhoitaja

tukee, arvioi ja seuraa nuoren kasvua ja kehitystä
suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa
ohjaa terveisiin elämäntapoihin ja valintoihin
osallistuu oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä moniammatillisen henkilöstön kanssa
antaa ohjausta oppimiseen ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä
osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan

Kamu-tiimi

ohjaa kouluyhteisöä tekemään yhdessä kiusaamista ehkäisevää työtä
selvittää kiusaamistapauksia

Tukioppilas

luo hyväksyvää ja kannustavaa ilmapiiriä oppilaiden keskuudessa
suunnittelee toimintaa ja osallistuu 6.-luokkalaisten tutustumispäiviin yläkoulussa
tukee 7.-luokkalaisten sopeutumista yläkouluun
osallistuu oman nimikkoluokkansa luokanvalvojantunneille
tekee havaintoja huolta herättävistä asioista ja viestittää niistä koulun aikuisille
järjestää yhteisöllistä toimintaa koulussa

Tukioppilaita ohjaava opettaja

järjestää tukioppilasvalinnat
suunnittelee ja ohjaa tukioppilastoimintaa yhdessä tukioppilaiden kanssa

Oppilaskunta

pyrkii kehittämään koulun toimintaa ja viihtyisyyttä oppilaiden näkökulmasta
järjestää koulussa virkistystä ja yhteistoimintaa

Oppilaskunnan ohjaava opettaja

järjestää oppilaskunnan jäsenten valinnan
suunnittelee, ohjaa ja tukee oppilaskunnan toimintaa

Muu henkilökunta

osallistuu koulun kasvatustavoitteiden toteuttamiseen tukemalla ja ohjaamalla oppilaita
vastaa toimenkuvansa mukaan koulutyön sujumisesta
tiedottaa havaitsemistaan epäkohdista niistä vastaavalle henkilölle

Ohjaussuunnitelma osat 4-5

2021-06-29T12:44:35+03:00

OPPILAANOHJAUKSEN TUNTIJAKO JA SISÄLLÖT

Perusopetuksen alaluokilla oppilaanohjauksesta vastaa pääasiassa luokanopettaja. Yläkoulussa oppilaanohjaus on oma oppiaineensa, jonka tunnit on jaettu kaikille yläkoulun vuosiluokille. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla oppilaanohjausta on 0,5 vuosiviikkotuntia ja yhdeksännellä luokalla yksi vuosiviikkotunti.

Oppilas on ohjauksen piirissä jokaisessa opinpolkunsa vaiheessa. Koulunkäyntiä ja hyvinvointia seurataan jatkuvasti, ja oppilaalla sekä hänen huoltajillaan on käytettävissä oppilashuollollinen tuki kaiken aikaa. Eri vuosiluokilla ohjaus painottuu oppilaan kehitysvaiheen mukaisesti alkaen itsetuntemuksen kehittämisestä sekä oppimaan oppimisesta ja päättyen peruskoulun päättövaiheessa tulevaisuuden valintoihin.

SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN

luokka

opiskelutaitojen vahvistaminen
yläkoululaiseksi siirtymisen tukeminen
nivelvaiheen erityistarpeiden kartoittaminen oppilaan, huoltajan ja koulun näkökulmasta

luokka

ryhmäytyminen
kasvaminen yläkoululaiseksi, vastuullisuuden kehittyminen
koulun käytänteisiin tutustuminen
oppimaan oppimisen taitojen hankkiminen
valinnaisaineiden valitseminen

työelämään tutustuminen (TET, taksvärkki)

luokka

opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen vahvistaminen
suomalaiseen koulutusjärjestelmään tutustuminen
tiedonhankintataitojen kehittäminen

työelämään tutustuminen (TET, taksvärkki)

luokka

itsetuntemuksen ja –luottamuksen vahvistaminen
tulevaisuuden koulutusvaihtoehtojen kartoittaminen
harjoitus- ja yhteishaku

työelämätaitojen vahvistaminen (Yrityskylä)
työelämään tutustuminen (TET, taksvärkki)
yhteiskunnan ohjaus- ja tukipalvelujen tiedostaminen

OHJAUKSEN TOIMINTATAVAT

Luokkamuotoinen ohjaus

Oppilaanohjauksen luokkatunneilla käsitellään kaikille yhteisiä ohjaukseen liittyviä asioita.

Luokan yhteisillä tunneilla tehdään itsetuntemukseen liittyviä testejä, tutkitaan oppilaanohjauksen sisältöjä sekä suunnitellaan työelämään tutustumisjaksoja. Luokkatunnit antavat oppilaille ja opinto-ohjaajalle mahdollisuuden säännölliseen kohtaamiseen. Niiden avulla opinto-ohjaajan on mahdollista tehdä havaintoja ryhmädynamiikasta ja yksittäisen oppilaan toimimisesta ryhmässä.

Henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus

Oppilaalle tulee järjestää myös henkilökohtaista ohjausta. Tällöin oppilaan on mahdollista keskustella opintoihinsa, valintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä asioista. Oppilas saattaa tarvita tiedon ja neuvojen lisäksi henkilökohtaista ohjauskeskustelua esimerkiksi päätöksenteon tueksi. Ammatillinen ohjauskeskustelu onkin yksi tärkeimmistä opinto-ohjaajan työkaluista. Ohjauksen jatkuvuuden ja molemminpuolisen luottamuksen takia on tärkeää, että opinto-ohjaaja on helposti tavoitettavissa.

Ohjausta voidaan järjestää myös pienryhmissä. Ryhmässä opitaan käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmän jäsenen yksilöllisiä kysymyksiä keskustellen ja yhteisesti ratkaisuja etsien. Pienryhmäohjauksen aiheena voivat olla esimerkiksi oppimaan oppimisen tukeminen, valintoihin liittyvät pohdiskelut tai pääsykokeisiin valmistautuminen.

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus

Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan niille 8. ja 9. luokan oppilaille, joiden katsotaan sitä tarvitsevan. Tarpeen arvioimisessa ja ohjaustoimien suunnittelussa käydään keskustelua oppilaan, huoltajan ja moniammatillisen verkoston kesken. Tehostettua henkilökohtaista ohjausta saavalle nuorelle tehdään päivittyvä henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma.

Työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii omakohtaista tietoa ja kokemuksia eri ammattialoista, työelämästä ja yrittäjyydestä tulevaisuuden suunnittelun pohjaksi. Oppilaanohjauksella on tärkeä rooli yhteistyön suunnittelussa, jotta oppilaille muodostuisi realistinen kuva ammattialoista ja työelämästä ja TETillä olisi todellista merkitystä päätöksentekotilanteissa.

Opetuksen järjestämissä koskevassa vuosittaisessa suunnitelmassa määritellään, miten yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan. Yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämään tutustumisjaksot (TET) ja yritysvierailut sekä yrittäjien kouluvierailut. Muuramessa tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä alueella on runsaasti yrittäjyystoimintaa, ja yrittäjät suhtautuvat suopeasti yhteistyöhön. Vuosittain järjestettävänä taksvärkkipäivänä jokaisella oppilaalla on mahdollisuus tehdä työtä valitsemassaan työpaikassa.

Eri oppiaineiden opetukseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Tällaisia projekteja tehdään esimerkiksi yhteiskuntaopin ja äidinkielen tunneilla. Oppilaille tarjotaan yrittäjyyteen ja työssä oppimiseen liittyviä valinnaisaineita.

Työelämään tutustumisjaksot (TET) muodostavat tärkeän osan yhteistyöstä. Seitsemännellä luokalla oppilaat tutustuvat yhden päivän ajan lähinnä huoltajiensa työhön. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset ovat TETissä viikon, jolloin he tutustuvat valitsemaansa työpaikkaan Muuramessa tai Jyvässeudulla. Oppilaat raportoivat TETistä ja jakavat kokemuksiaan eri ammattialoista oppilaanohjauksen tunneilla.

Joitakin oppilaita ohjataan ajoittain työssä oppimisen jaksoille luokkaopetuksen sijaan, jos sillä uskotaan olevan myönteistä vaikutusta oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Oppilaan on myös mahdollista osallistua ns. TEHO-TETtiin, jolloin hän tutustuu valitsemaansa alaan ammatillisessa koulutuksessa ja työskentelee sen jälkeen muutaman päivän alan yrityksessä. Näin oppilas voi saada mielikuvia realistisemman käsityksen jatko-opintopaikan valintaa varten.

Kodin ja koulun yhteistyö

Toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö on voimavara molemmille osapuolille. Sen edellytyksenä on kunnioitus ja luottamuksellisuus, ja toimiessaan se myös lisää näitä molempia. Huoltajien on saatava riittävästi tietoa nuoren koulunkäynnistä, koulun käytänteistä ja arvioinnista. He saattavat tarvita myös ohjausta nuoren kasvun tai oppimisen tukemisessa. On tärkeää huolehtia siitä, että keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä säilyy koko yläkoulun ajan, jotta koulunkäynti sujuisi mahdollisimman hyvässä hengessä.

Koulun toimijoiden on hyvä olla tietoisia siitä, mitä huoltajat ajattelevat ja toivovat yhteistyöltä. Yhteistyötapoja ovat mm. henkilökohtaiset keskustelut, vanhempainillat ja -vartit sekä Wilma. Huoltajien osallisuutta ohjaustilanteissa ja koulun toiminnassa pyritään kehittämään.

Ennen yläkouluun siirtymistä 6.-luokkalaisten huoltajat tutustuvat yhdessä lapsensa kanssa uuteen kouluun. Kuudennen luokan keväällä vanhempainillassa ja kuudesluokkalaisten tutustumispäivänä tulevat tutuksi uusi luokka, luokanvalvoja ja koulun käytänteet. Tarpeen mukaan järjestettävissä huoltajan, oppilaan ja koulun välisissä tiedonsiirtopalavereissa pyritään kartoittamaan oppilaan yksilölliset tarpeet.

Seitsemännellä luokalla luokanvalvoja tapaa oppilaan huoltajineen tutustumiskeskustelun (vanhempainvartin) merkeissä mahdollisimman pian koulun alettua. Vanhempainillassa ja koulun nettisivuilla vanhemmat saavat tietoa koulun arjesta ja oppilashuollon verkostosta. Kahdeksannella luokalla vanhempia kutsutaan kouluun kasvatukselliseen vanhempainiltaan ja luokkakohtaisia iltoja järjestetään tarpeen mukaan. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tarvitseville laaditaan jatko-opiskelusuunnitelma.

Yhdeksännellä luokalla järjestetään jatko-opintoilta, johon kutsutaan huoltajat nuorensa kanssa. Tilaisuudessa esitellään lähialueen toisen asteen ja valmentavaa koulutusta. Huoltajille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus tavata opinto-ohjaaja. Ohjauksella on tärkeä rooli esimerkiksi silloin, kun oppilas on epävarma tai hänen suunnitelmansa ovat ristiriidassa huoltajien toiveiden kanssa.

Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tutustuminen aloitetaan kahdeksannella luokalla. Kahdeksasluokkalaiset tutustuvat lähialueen koulutukseen oppilaanohjauksen tunneilla. Toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat vierailevat mahdollisuuksien mukaan koululla esittelemässä opiskelumahdollisuuksia.

Yhdeksännellä luokalla tehdään opintokäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin kuten Gradiaan. Mahdollisuuksien mukaan oppilaanohjauksen tunnilla käy esittelijöitä toisen asteen oppilaitoksista. Oppilaat tutustuvat Muuramen lukioon, ja lukion opo sekä opiskelijoita vierailee luokissa. Lukiossa järjestetään lukion ja yläkoulun yhteinen työelämäpäivä. Oppilailla on mahdollisuus tutustua muihinkin Jyvässeudun lukioihin ja oppilaitoksiin, kuten Jyväskylän palvelualan oppilaitokseen ja Jyväskylän kristilliseen opistoon.

Oppilaitokset tiedottavat aktiivisesti omasta toiminnastaan ja opiskelumahdollisuuksista. Ne ottavat vastaan yksittäisiä oppilaita tutustumiskäynneille, järjestävät avointen ovien päiviä ja siirtopalavereja nivelvaiheissa.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Ohjausyhteistyötä tehdään säännöllisesti oppilashuollon verkoston kanssa. (Ks. liitettä 3.) ja muiden toimijoiden kanssa.

Nivelvaiheyhteistyö

Nivelvaiheyhteistyön onnistuminen on tärkeää, jotta opinpolusta muodostuisi mahdollisimman ehyt ja turvallinen kokemus oppilaalle ja hänen huoltajilleen. Riittävä tiedottaminen ja yhteistyö oikeaan aikaan varmistavat, että edellytykset koulusta toiseen siirtymiseen ovat kunnossa. Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuoltotyöryhmän tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä silloin, kun kyseessä on tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva nuori.

Siirtyminen alakoulusta yläkouluun Kuudesluokkalaiset ja heidän huoltajansa saavat tietoa yläkouluun siirtymisestä luokanopettajalta, oman koulun ja yläkoulun verkkosivuilta sekä vanhempainilloissa 6. ja 7. luokalla. Tarpeellista tietoa kerätään niin luokanopettajalta kuin alakoulun erityisopettajalta, jotka osallistuvat uusien 7. luokkien muodostamiseen. Luokkien toimivuuteen pyritään kiinnittämään mahdollisimman paljon huomiota. Kun oppilaat ja huoltajat tutustuvat kouluun, mukana ovat myös yläkoulun tukioppilaat, joilla on tärkeä rooli uusien koulun jäsenten perehdyttämisessä ja turvallisuuden tunteen luomisessa.

Yläkoulussa 7. luokkien luokanvalvojat ja koulunkäynninohjaajat osallistuvat tiedonsiirtopalaveriin tarvittaessa. Opetuksen järjestämisen kannalta on tärkeää, että esimerkiksi oppilaan mahdolliset oppimisvaikeudet tai erityistarpeet ovat tiedossa. Syyslukukaudella luokanvalvojat tutustuvat oppilaaseen ja hänen huoltajiinsa vanhempainvartin merkeissä. Jokaiselle 7. luokalle järjestetään oma tsemppipäivä, johon luokan lisäksi osallistuu mm. luokanvalvoja, kuraattori ja nuorisotyöntekijöitä.

Luokanvalvoja pitää omalle luokalleen Viestintä–kurssin, jonka tavoitteena on tutustua koulun käytänteisiin ja ryhmäytyä. Luokanvalvojalle tämä on hyvä tilaisuus tutustua omaan valvontaluokkaansa.

Siirtyminen yläkoulusta jatko-opintoihin Yhdeksännellä luokalla oppilas päättää yhdessä huoltajansa kanssa, minne hän hakee opiskelemaan yläkoulun jälkeen. Oppilasta pyritään ohjaamaan mielekkäisiin ja realistisiin valintoihin, ja henkilökohtaista ohjausta tarjotaan niin usein kuin tarvitaan. Oppilaat ja huoltajat saavat tietoa yhteishaun etenemisestä ja opiskelumahdollisuuksista.

Oppivelvollisuuslain mukaan oppilaan on haettava jatko-opintoihin, ja hän on oppivelvollinen 18 ikävuoteen saakka.

Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien ohjauksessa tehdään moniammatillista yhteistyötä. Oppilaalle ja huoltajalle järjestetään tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Päivitetyt henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ja HOJKSit toimitetaan seuraavaan oppilaitokseen. Koulukuraattori tai sosiaalityöntekijä ohjaavat Kelan nuoren kuntoutusrahaan mahdollisesti oikeutettuja oppilaita hakemuksen täyttämisessä. Oppilashuollon toimijat osallistuvat erityistä tukea tarvitsevien nuorten nivelvaiheen suunnitteluun yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa.

Kesäkuussa yhteishaun tulosten selvittyä opinto-ohjaajat päivystävät koululla. He ottavat yhteyttä oppilaisiin, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Oppilaita ohjataan hakeutumaan jatkuvassa haussa vapaina oleviin koulutuspaikkoihin, oppisopimuskoulutukseen, valmentavaan koulutukseen, lisäopetukseen tai opistovuosi-koulutukseen. Opinto-ohjaaja on yhteydessä myös huoltajiin sekä etsivään nuorisotyöntekijään, jos nuori on jäänyt ilman opiskelupaikkaa tai ei ota paikkaa vastaan.

Oppivelvollisuuslain mukainen jatko-ohjaus

Opinto-ohjaajat seuraavat toisen asteen opintojen aloittamista ja mahdollista keskeyttämistä Valpas-järjestelmän avulla. Jos nuori keskeyttää opintonsa, toimitaan Muuramen kunnassa sovitun mallin mukaan.

Maahanmuuttajaoppilaan ohjaus

Maahanmuuttajaoppilaan ohjaus suunnitellaan moniammatillisesti oppilaan ja perheen tarpeiden mukaan. Koulun toimijoista keskeisimpiä ovat luokanvalvoja, erityisopettaja, suomi toisena kielenä -aineenopettaja sekä opinto-ohjaaja. Yhteistyössä oppilaan ja hänen perheensä kanssa he selvittävät oppilaan kielitaidon sekä opiskelun edellyttämät tiedot ja taidot. Opintojen alussa kartoitetaan tukitoimien tarve sekä mahdollisuus oman äidinkielen opiskeluun. Oppilaan koulunkäyntiä ja tulevaisuuden suunnittelua seurataan ja tuetaan koko opinpolun ajan.

Ohjaus erityistilanteissa

Oppilaan vaihtaessa koulua kesken lukuvuoden kiinnitetään erityistä huomiota tiedonsiirtoon. Rehtori keskustelee kouluun muuttavan oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, ja oppilas tutustuu kouluun huoltajan kanssa etukäteen, mikäli mahdollista. Kouluun tulevalle oppilaalle pyritään valitsemaan mahdollisimman sopiva luokka. Opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja aineenopettajat selvittävät tulokoulusta saatujen tietojen ja oppilaan haastattelun perusteella mahdollisten tukitoimien tarpeen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai vaihtaessa luokkaa siirretään tietoa joustavan opinpolun jatkuvuuden turvaamiseksi.

Erityistilanteita syntyy runsaista poissaoloista, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi sairastuminen, perheen pitkä ulkomaanmatka, urheilijan harrastuksen vaatimat harjoittelu- tai kilpailumatkat tai luvattomat poissaolot. Näissä tapauksissa huoltajan kodin ja koulun yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Oppilaan koulunkäyntiä suunnitellaan yhteistyössä hänen itsensä, huoltajan ja moniammatillisen ryhmän kanssa tarpeen mukaan. Koulussa noudatetaan poissaoloihin puuttumisen mallia.

Liitteet

2021-06-29T12:47:31+03:00

LIITE 1. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMASSA

Muuramen kunnan perusopetuksessa ohjaustoiminnan tavoitteena on tukea oppimaan oppimista, oppilaan kasvua ja kehitystä sekä itsetuntemukseen perustuvaa opinpolun suunnittelua. Ohjaustoiminnalla pyritään lisäämään oppilaan itseluottamusta, onnistumisen kokemuksia ja hyvinvointia esiopetuksesta toiselle asteelle saakka. Erityistä huomiota ohjauksessa kiinnitetään siihen, että oppilaan motivaatio, valmiudet, taidot ja erityistarpeet otetaan huomioon nivelvaiheissa. Näin varmistetaan turvallinen opinpolku, jonka varrella oppilas saa yksilöllistä ohjausta omien valintojensa tueksi.

Onnistunut ohjaustoiminta tarkoittaa monipuolista ja huolellista yhteistyötä kodin ja oppilaan kanssa toimivan verkoston kesken. Ohjaustoiminta kuuluu kaikille kouluyhteisön aikuisille. Moniammatillinen ohjausyhteistyö sekä kodin ja koulun vuoropuhelu korostuvat varsinkin silloin, kun oppilas tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea esimerkiksi oppimisen pulmien tai syrjäytymisvaaran takia. Yksilölliset ohjauksen tavoitteet ja toimet voidaan tällöin kirjata oppilaan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin.

Ohjaus kuuluu kaikille koulun aikuisille. Ohjaukseen osallistuvat myös nuorisotoimen ja seurakunnan työntekijät sekä oppilaan vertaisyhteisö, kuten tukioppilaat. Ohjauksellinen rooli on myös koulun ulkopuolisella verkostolla, kuten lähiseudun työnantajilla, joiden kanssa tehtävä yhteistyö lisää oppilaan työelämätuntemusta ja yhteisöllisyyttä.

Opinto-ohjaajat ovat päävastuussa ohjauksesta 7. – 9. luokilla. Etenkin opiskelun ohjaus ja tulevaisuuden suunnittelemisen ohjaus ovat opinto-ohjaajien työkenttää. Oppilaan tukena oleva yhteistyöverkosto ja ohjauksen työnjako on kuvattu liitteessä 3.

Ohjauksella pyritään lisäämään oppilaan yhteistyötaitoja ja vastuullisuutta. Ohjausta annetaan luokan yhteisillä tunneilla, pienryhmissä ja vertaistoiminnassa. Koulussa tapahtuvaa ohjausta täydentävät asiantuntijavieraat sekä lähiseudulle suuntautuvat vierailut. Jokaisella oppilaalla ja perheellä on lisäksi mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta aina, kun siihen on tarvetta. Ohjaustoiminnan eettiset periaatteet ja ohjauskäytännöt on kuvattu Muuramen perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa ja ohjauksen vuosikellossa.

Ohjaustoiminta jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:

Kasvun ja kehityksen tukeminen:Oppilas

oppii tuntemaan itseään, luottamaan itseensä ja kantamaan vastuuta itsestään
oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä vastuuta muista

oppii tuntemaan vaikutusmahdollisuuksiaan ja vahvistamaan osallisuuttaan

Oppimaan oppimisen ohjaus:Oppilas

oppii tuntemaan omat vahvuutensa oppijana ja hyödyntämään monipuolisia oppimisen tapoja
oppii kehittämään ja arvioimaan oppimisen taitojaan ja omaa toimintaansa
oppii tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään ja ottamaan vastaan apua ongelmatilanteissa

oppii hankkimaan tarkoituksenmukaista tietoa monipuolisesti

Tulevaisuuden ja urasuunnittelun ohjaus: Oppilas

saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat
ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
● saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen alkaessa
ja sen aikana sekä perusopetuksen päättyessä

oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan
oppii etsimään tietoa yhteiskunnasta, koulutuksesta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä hankkimaan taitoja opiskelua, arkielämää ja tulevaisuutta koskevia suunnitelmia ja valintoja varten

Muuramessa oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus jatko-opintojen suunnittelussa ja siirryttäessä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen

Yhdeksännellä luokan oppilaanohjaustunneilla selvitetään lähialueen oppilaitosten koulutustarjonta. Yhteisten vierailujen (Gradia, Muuramen lukio) lisäksi oppilaille järjestetään mahdollisuuksien mukaan yksilöllisiä 1-2 päivän tutustumisia haluamiinsa perustutkintoihin. Lukio-opiskelua selvitetään mm. lukion opinto-ohjaajan ja lukion opiskelijoiden vieraillessa oppitunneilla ja Nisulanmäen koulun oppilaiden vieraillessa Muuramen lukiossa ja sen oppitunneilla. Jyväskylän lukioinfoista tiedotetaan Muuramen oppilaille.

Yhdeksäsluokkalaisille järjestetään halutessaan mahdollisuus tulla keskustelemaan jatko-opiskelusuunnitelmistaan opinto-ohjaajan kanssa niin monta kertaa kuin on tarpeellista. Vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opinto-ohjaajan kanssa lapsensa jatkokoulutuksesta paitsi vanhempainilloissa, myös muuna aikana.

Opinto-ohjaaja järjestää tarvittaessa oppilaalle keskustelun Jyväskylän TE-toimiston ammatinvalintapsykologin kanssa.

Jotta ehkäistäisiin uusien opiskelijoiden opintojen keskeyttäminen ja varmistettaisiin oppilaan jatko-opiskelun sujuminen, opinto-ohjaaja/erityisopettaja tekee yhteistyötä jatko-oppilaitoksen kanssa.

Mikäli erityistä tukea tarvitseva oppilas osallistuu yhteishaun lisäksi harkintaan perustuvaan hakuun, asiasta huolehtii opinto-ohjaaja yhdessä nuoren, huoltajan ja oppilashuollon kanssa. Jatko-opintonsa keskeyttäneiden nuorten jatko-ohjauksessa toimitaan Muuramen kunnassa sovitulla tavalla.

LIITE 2. OHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET

Itsemääräämisoikeus: Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo monipuolisesti esille vaihtoehtoja ohjattavan oman valinnan tueksi.

Luottamuksellisuus: Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan antaa viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjattavan kanssa. Luottamuksellisuuden tulee säilyä myös uusissa ohjausympäristöissä.

Totuudellisuus: Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa.

Riippumattomuus: Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotusten ja arvojen vaikutuksen työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esille.

Ammattitaidon kehittäminen: Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksestaan. Ohjaaja toimii yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä myös oman työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle. (Suomen opinto-ohjaajat ry.)

LIITE 3. Ohjauksen yhteistyöverkosto Muuramessa