<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kuvat</title>
<id>https://peda.net/id/2QrGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/2QrGj:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Eri tyyppisiä eloonjäämiskuvaajia. Ihmisellä ja sarvikuonolla on tyypin I (sininen), hiirellä tyypin II (vihreä) ja kaloilla tyypin III ( keltainen) kuvaaja.</title>
<id>https://peda.net/id/Lm4FGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/e#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/e#top&quot; title=&quot;eloonjaamiskayra_jmutanen_eoppi_1310_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/e:file/thumbnail/15b044d16cc9e67617d9fd0d842518647ec5987a/eloonjaamiskayra_jmutanen_eoppi_1310_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Eri tyyppisiä eloonjäämiskuvaajia. Ihmisellä ja sarvikuonolla on tyypin I (sininen), hiirellä tyypin II (vihreä) ja kaloilla tyypin III ( keltainen) kuvaaja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Flamingot pesivät yhdyskuntina. Yksi yhdyskunta muodostaa populaation.</title>
<id>https://peda.net/id/hQFGGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/fpy#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/fpy#top&quot; title=&quot;pikkuflamingo_sveistola_eoppi_1187_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/fpy:file/thumbnail/cf0cff055ff75a41835cd4260870c84c03e9fa90/pikkuflamingo_sveistola_eoppi_1187_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Flamingot pesivät yhdyskuntina. Yksi yhdyskunta muodostaa populaation.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Ihmisen ja kesymehiläisen välillä on vuorovaikutussuhde, jossa molemmat hyötyvät toisistaan.</title>
<id>https://peda.net/id/GTTGGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ijkvov#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ijkvov#top&quot; title=&quot;kesymehilainen_shutterstock_116365264_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ijkvov:file/thumbnail/1d45238a81a02a04830c0f530c8c3852a3c2ba3d/kesymehilainen_shutterstock_116365264_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ihmisen ja kesymehiläisen välillä on vuorovaikutussuhde, jossa molemmat hyötyvät toisistaan.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Ikäpyramideja. Yllä kuvattuna tasainen ikäpyrämidi, jossa kummankin sukupuolen syntyvyys ja kuolleisuus eri ikäluokissa on yhtä suurta. Alla toispuoleinen ikäpyramidi. Tälläinen jakauma voi johtua eroista eri sukupuolten syntyvyydessä tai kuolleisuudessa.</title>
<id>https://peda.net/id/4trHGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ik%C3%A4pyramidi#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ik%C3%A4pyramidi#top&quot; title=&quot;ikapyramidit_jmutanen_eoppi_1309_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/ik%C3%A4pyramidi:file/thumbnail/bfff4cfb6987e131ac828ca157cc634a5faeeede/ikapyramidit_jmutanen_eoppi_1309_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ikäpyramideja. Yllä kuvattuna tasainen ikäpyrämidi, jossa kummankin sukupuolen syntyvyys ja kuolleisuus eri ikäluokissa on yhtä suurta. Alla toispuoleinen ikäpyramidi. Tälläinen jakauma voi johtua eroista eri sukupuolten syntyvyydessä tai kuolleisuudessa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Kirjosiipikäpylintu</title>
<id>https://peda.net/id/mTQHGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/k#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/k#top&quot; title=&quot;kirjosiipikapylintu_oharma_eoppi_1152_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/k:file/thumbnail/0d5801d8c919871ef16cd9d5395e51920191d4a5/kirjosiipikapylintu_oharma_eoppi_1152_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kirjosiipikäpylintu&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Kotihiiri lisääntyy nuorena ja tuottaa paljon poikasia. Hiiren keskimääräinen elinikä on alhainen.</title>
<id>https://peda.net/id/4jLGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/kotihiiri#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/kotihiiri#top&quot; title=&quot;kotihiiri_shutterstock_92803303_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/kotihiiri:file/thumbnail/5e8d2b7671098d7f817a542d7ae801c2885e320e/kotihiiri_shutterstock_92803303_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kotihiiri lisääntyy nuorena ja tuottaa paljon poikasia. Hiiren keskimääräinen elinikä on alhainen.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Kun myyriä on runsaasti, lisääntyvät myös niitä syövien petoeläinten määrät. Esimerkiksi pöllöjen kannanvaihtelut selittyvät myyrien määrän vaihtelulla. Tornipöllö.</title>
<id>https://peda.net/id/hrMLGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tornip%C3%B6ll%C3%B6#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tornip%C3%B6ll%C3%B6#top&quot; title=&quot;tornipollo_shutterstock_97467065_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tornip%C3%B6ll%C3%B6:file/thumbnail/c69f98005b4b8319daee0ce8dfe7c15dd67a0c0e/tornipollo_shutterstock_97467065_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kun myyriä on runsaasti, lisääntyvät myös niitä syövien petoeläinten määrät. Esimerkiksi pöllöjen kannanvaihtelut selittyvät myyrien määrän vaihtelulla. Tornipöllö.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Merinorsut pyrkivät valtaavat lisääntymisaikana itselleen reviirin, josta taistellaan kiivaasti.</title>
<id>https://peda.net/id/GHdMGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pohjanmerinorsu#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pohjanmerinorsu#top&quot; title=&quot;merinorsu_Mike Baird_CC_Nimea_ WM_eoppi_1251_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pohjanmerinorsu:file/thumbnail/26a8c714ba48308ff43d1c42795ed80b8aba08bf/merinorsu_Mike%20Baird_CC_Nimea_%20WM_eoppi_1251_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Merinorsut pyrkivät valtaavat lisääntymisaikana itselleen reviirin, josta taistellaan kiivaasti.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Miekkavalaat saalistavat pienissä ryhmissä, kuten myös esimerkiksi leijonat.</title>
<id>https://peda.net/id/HhHMGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/mep#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/mep#top&quot; title=&quot;miekkavalas_shutterstock_98643686_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/mep:file/thumbnail/a1f8063ef7df7b76d45dab7dd7607dfeb6aac55e/miekkavalas_shutterstock_98643686_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Miekkavalaat saalistavat pienissä ryhmissä, kuten myös esimerkiksi leijonat.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Muurahaisia</title>
<id>https://peda.net/id/TH3MGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/muurahaisia#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/muurahaisia#top&quot; title=&quot;hyonteiset_muurahaiset_shutterstock_59797849_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/muurahaisia:file/thumbnail/14f3ac3c66c7ab562571d8e81304e9f6be66ccf0/hyonteiset_muurahaiset_shutterstock_59797849_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Muurahaisia&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Myyräkantoja voidaan arvioida pyynti-merkintä-uudelleeenpyynti -menetelmällä. Kuvassa harmaakuvemyyrä</title>
<id>https://peda.net/id/dNtNGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/harmaakuvemyyr%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/harmaakuvemyyr%C3%A4#top&quot; title=&quot;harmaakuvemyyra_oharma_eoppi_1147_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/harmaakuvemyyr%C3%A4:file/thumbnail/a693d49e0fee0363f7ad616422225f2f480dcd7b/harmaakuvemyyra_oharma_eoppi_1147_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Myyräkantoja voidaan arvioida pyynti-merkintä-uudelleeenpyynti -menetelmällä. Kuvassa harmaakuvemyyrä&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Norpan poikanen eli kuutti. Eri norppa-alalajien kuuttien väritykset poikkeavat hieman toisistaan. Värit vaihtelevat vaaleista mustanharmaisiin. Kuutin villan väritys on yksi alalajituntomerkki.</title>
<id>https://peda.net/id/FnTNGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/nskl#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/nskl#top&quot; title=&quot;norppa_kuutti_shutterstock_60537868_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/nskl:file/thumbnail/2b1a390213288916971370ceb9661cf373b27416/norppa_kuutti_shutterstock_60537868_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Norpan poikanen eli kuutti. Eri norppa-alalajien kuuttien väritykset poikkeavat hieman toisistaan. Värit vaihtelevat vaaleista mustanharmaisiin. Kuutin villan väritys on yksi alalajituntomerkki.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Populaation kasvu. Populaation kasvua kuvaavat kasvumallit. Eksponentiaalisen kasvun käyrä (katkoviiva) ja logistisen kasvun käyrä (yhtenäinen viiva). Populaation kasvua hillitseviä tekijöitä sanotaan ympäristön vastukseksi (tätä symbolisoi kuvassa punnus).</title>
<id>https://peda.net/id/3HmQGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/populaation-kasvu#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/populaation-kasvu#top&quot; title=&quot;populaationkasvu_kettu_jsalomaa_eoppi_1259_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/populaation-kasvu:file/thumbnail/ec1e733f100d916b68606f403c9ba7cecaffa5be/populaationkasvu_kettu_jsalomaa_eoppi_1259_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Populaation kasvu. Populaation kasvua kuvaavat kasvumallit. Eksponentiaalisen kasvun käyrä (katkoviiva) ja logistisen kasvun käyrä (yhtenäinen viiva). Populaation kasvua hillitseviä tekijöitä sanotaan ympäristön vastukseksi (tätä symbolisoi kuvassa punnus).&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Populaation yksilöiden levintätyypit elinympäristöönsä.</title>
<id>https://peda.net/id/HTNQGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pyle#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pyle#top&quot; title=&quot;levintatyypit_eoppi_1306_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/pyle:file/thumbnail/96f52d5672d8bcd5ea2868ee6a5cdfcd1e0fcdac/levintatyypit_eoppi_1306_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Populaation yksilöiden levintätyypit elinympäristöönsä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Riistakolmiolla voidaan arvioida riistaeläinten määriä.</title>
<id>https://peda.net/id/n2hRGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/rvarm#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/rvarm#top&quot; title=&quot;hirvi_sveistola_eoppi_1305_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/rvarm:file/thumbnail/fa2c14291c40ba4eccfea979188b4f97f6583661/hirvi_sveistola_eoppi_1305_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Riistakolmiolla voidaan arvioida riistaeläinten määriä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Sarvikuono ja poikanen. Sarvikuono tuottaa vähän jälkeläisiä mutta huolehtii niistä hyvin. Sarvikuono on pitkäikäinen laji.</title>
<id>https://peda.net/id/M3LRGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/sjp#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/sjp#top&quot; title=&quot;sarvikuono_emo_ja_poikanen_lsutela_eoppi_1167_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/sjp:file/thumbnail/ea50b42f5846b158b933a8cf207a9b01cf583786/sarvikuono_emo_ja_poikanen_lsutela_eoppi_1167_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sarvikuono ja poikanen. Sarvikuono tuottaa vähän jälkeläisiä mutta huolehtii niistä hyvin. Sarvikuono on pitkäikäinen laji.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Sepelhanhia muuttomatkalla Siperian pesimäalueille</title>
<id>https://peda.net/id/HjdTGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/smsp#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/smsp#top&quot; title=&quot;sepelhanhi_oharma_eoppi_1168_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/smsp:file/thumbnail/637737aab16e9194516feb3fdbd37f4c3b28acc3/sepelhanhi_oharma_eoppi_1168_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sepelhanhia muuttomatkalla Siperian pesimäalueille&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>

<entry>
<title>Tunturisopuli on Lapissa elävä jyrsijä, jonka kannanvaihtelut ovat suuria. Kannan huipputilanteessa populaatiokokoa säätelee pääasiassa ravinnonmäärä (bioottinen tekijä). Populaatiokokoon vaikuttaa myös lumen syvyys ja koostumus (abioottinen tekijä). Sopuleille on tyypillistä kannan nopea romahtaminen ja vaellukset ravinnon loputtua.</title>
<id>https://peda.net/id/RLHTGj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tskr#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tskr#top&quot; title=&quot;tunturisopuli_oharma_eoppi_1308_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_7/kuvat/tskr:file/thumbnail/073aec81cfff6f5db24007c052c857971be5a1e9/tunturisopuli_oharma_eoppi_1308_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tunturisopuli on Lapissa elävä jyrsijä, jonka kannanvaihtelut ovat suuria. Kannan huipputilanteessa populaatiokokoa säätelee pääasiassa ravinnonmäärä (bioottinen tekijä). Populaatiokokoon vaikuttaa myös lumen syvyys ja koostumus (abioottinen tekijä). Sopuleille on tyypillistä kannan nopea romahtaminen ja vaellukset ravinnon loputtua.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
</entry>


</feed>