https://peda.net/id/29d13002beb 2021-05-27T10:28:42+03:00 https://peda.net/:static/541/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/873ec7cab94 2021-05-27T11:58:28+03:00 <span class="editor underline"><span class="editor underline"><b>Renessanssi</b><br/> </span></span>Renessanssille ominaisia tyylipiirteitä ovat mm. yksilön arvostaminen, ihmisyyden korostaminen ja ihmiskuvan syvempi perehtyminen. Ihmiselle ja ihmisyydelle annettiin enemmän arvoa kristinuskon tilalle.<span class="editor underline"><span class="editor underline"><span><br/> </span></span></span>Giovanni Pierluigi da Palestrina,Claudio Monteverdi ja Orlando di Lasso olivat tunnettuja säveltäjiä.<br/> <div class="wDYxhc" lang="fi-FI"><!--filtered attribute: data-md="61"--> <div class="LGOjhe" aria-level="3"><!--filtered attribute: data-attrid="wa:/description"--><!--filtered attribute: data-hveid="CAcQAA"--><span class="ILfuVd"><span class="hgKElc">Renessanssin<span> </span>aikana kirkkomusiikki oli vielä hyvin suosittua ja sitä esitettiin pääasiassa kuorolauluina. Musiikkia alettiin kuitenkin säveltää myös soittimille.<span> </span>Renessanssin<span> </span>ajan tyypillisiä<span> </span>soittimia<span> </span>olivat luuttu, nokkahuilu ja urut.</span></span></div> </div> <div class="g"> <div><!--filtered attribute: data-hveid="CAQQAA"--><!--filtered attribute: data-ved="2ahUKEwjfhML9q-nwAhXts4sKHU0_BN8QFSgAMAR6BAgEEAA"--> <div class="tF2Cxc"> </div> </div> </div> <span class="editor underline">Kappaleet<br/> </span>Orlando di Lasso: Kyrie 1/5<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Barokki</b><br/> </span>Hyvin tärkeä piirre barokkimusiikissa on kontrastien luominen eli vastakohtaisuuksien ja vaihteluiden suuri määrä. Myös koristekuviot olivat barokissa tärkeitä.<br/> Barokin<span> sonaatit sävellettiin useimmiten 1–3 soittimelle, yleisimmin viululle, ja continuolle. </span>Barokin<span> merkittävimpiä </span>säveltäjiä<span> olivat Italiassa Monteverdi, Corelli, Alessandro Scarlatti, Albinoni ja Vivaldi. Saksassa </span>barokin<span><span> kautta hallitsi pääasiassa polyfoninen tyyli.<br/> </span></span> <div class="wDYxhc" lang="fi-FI"><!--filtered attribute: data-md="61"--> <div class="LGOjhe" aria-level="3"><!--filtered attribute: data-attrid="wa:/description"--><!--filtered attribute: data-hveid="CAcQAA"--><span class="ILfuVd"><span class="hgKElc">Yleensä ryhmään kuului yksi soitin, jolla voitiin soittaa sointuja, esimerkiksi cembalo, luuttu, harppu tai varsinkin kirkkomusiikissa yleiset urut. Tämän lisäksi siihen kuului joukko bassorekisterissä soivia<span> </span>soittimia<span> </span>kuten selloja, viola da gamboja tai fagotteja.</span></span></div> </div> <span><br/> <span class="editor underline">Kappaleet</span><br/> </span>Cembalon soittoa 3/5<br/> vivaldi:neljä vuodenaikaa 2/5<br/> Bach toccata ja fuuga 1/5<br/> <span class="editor underline"><br/> <b>Klassismi</b></span><br/> Klassiselle<span> musiikille ovat tyypillisiä laulavat, jaksottuvat melodiat, joita säestetään kevyillä harmonioilla. </span>Klassismin<span> aikana sävellysmuodoista saivat nykyisen muotonsa muun muassa sonaatti, sinfonia ja jousikvartetto.</span><br/> Klassismin<span> </span>loppupuolella musiikkielämän keskus siirtyi Wieniin, jossa ainakin uransa loppupuolella asuivat kaikki kolme merkittävintä aikakauden<span> </span>säveltäjää: Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludwig van Beethoven.<br/> <br/> <span class="editor underline">Kappaleet</span><br/> <span><span>Mozart: -Taikahuilu-ooppera ja Requiem 1/5<br/> </span></span><span>Beethoven: 9.sinfonia 1/5</span><br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Romantiikka</b></span><br/> Romantiikan<span><span> tunnuspiirteitä ovat haaveellisuus, tunteellisuus, mielikuvituksekkuus ja luonnonhurmio. Merkittävimpiä kansallisromantiikan säveltäjiä olivat Venäjällä Pjotr Tšaikovski, Modest Musorgski ja Nikolai Rimski-Korsakov, Suomessa Jean Sibelius, Norjassa Edvard Grieg ja Tšekissä Bedřich Smetana sekä Antonín Dvořák. Romantiikan musiikki on länsimaisessa taidemusiikissa aikakausi ja tyylisuunta, joka kehittyi klassismin musiikista 1810-luvulla ja päättyi vaiheittain 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä modernismin tullessa vallitsevaksi tyylisuunnaksi.<br/> <br/> <span class="editor underline">Kappaleet</span></span></span> 2021-05-20T11:44:02+03:00