Sadutus digitaaliseen muotoon

Digityökaluja sadutukseen

2021-07-01T10:23:07+03:00

Papuri-verkkokirjatyökalu on Papunetistä löytyvä ilmainen työkalu, jolla voi tehdä verkkokirjoja. Papuri toimii niin tietokoneessa kuin tablet-laitteissa. Papuriin tulee kirjautua, jotta kirja tallentuu omalle käyttäjätilille ja sen muokkaaminen myöhemmin on mahdollista. Kirjaan voi kirjoittaa tekstiä ja liittää kuvia sekä ääntä. Kirjaan voi käyttää Papunetin kuvapankkikuvia tai omalla koneella olevia kuvia, lyhyitä videoita ja äänitiedostoja. Sivun muodon voi valita neljästä eri vaihtoehdosta, elementtejä on mahdollista asetella vapaasti myös itse. Valmiin verkkokirjan voi jakaa esimerkiksi sähköpostilla tai omilla verkkosivuillasi, kirjan voi lisäksi tallentaa PDF-muodossa, lukemista ja tulostamista varten. Lähde: Papuri-verkkokirjatyökalu | Papunet

Bookcreator. Tällä ohjelmalla ja sovelluksella teet itse kirjoja, jaat, tulostat ja esität niitä. Bookcreator on saatavilla ilmaisversiona niin iPadille kuin tietokoneellekin. iPadilla on mahdollisuus tehdä kahta kirjaa kerrallaan. Bookcreatorin tietokoneversioon kirjaudutaan joko Microsoftin tai googlen tunnuksilla. Opettajalle tulee tietokoneen ilmaisversiossa varhaiskasvatukseen 40 kirjaa. Sivustolla laajat ja monipuoliset vaihtoehdot kirjan tekemiseen sekä esittämiseen ja julkistettujen kirjojen lukemiseen.

Word, sanele toiminto. Word-asiakirjaa voi kirjoittaa sanelemalla tekstiä, jolloin kone muuttaa puheen tekstiksi asiakirjalle. Toiminto löytyy wordin asiakirjan valintanauhasta, aloitus välilehdeltä, sanele.

PowerPointin äänen tallennus. Diaesitykseen on mahdollista tallentaa ääntä tai kuvaa valitsemalla ylhäältä valintanauhasta Tallenna ja sieltä Tallenna diaesitys. Lapsen kanssa on siis mahdollista tehdä esitys esimerkiksi omasta tarinasta PowerPointilla, lisäämällä esitykseen kuvia ja nauhoittamalla lapsen kertomus esitykseen.

Sway. Microsoftin esitystyökalu. Swayn avulla voit tehdä esityksiä joissa on kuvia (joko omia tai kuvapankeista otettuja), tekstiä sekä videoita. Mukava ja helppokäyttöinen esimerkiksi projektin, tarinan tai teeman esittämiseen. Tutustu tarkemmin Sway-esitystyökaluun ohjeissa.

Ideoita kokeiluun, muunnelmia sadutuksesta

2021-07-01T10:21:31+03:00

Kirjoitettuun satuun lisätään yhdessä lapsen kanssa kuvia. Hyödynnä ilmaisten kuvapankkien cc-merkityt kuvat,

listan kuvapankeista löydät täältä ilmaiset kuvapankit.

Kuva, josta sadutus alkaa. Valitaan esimerkiksi toiminassa olevan teeman mukainen valokuva, piirroskuva, luontokuva, mahdollisuuksia kuvavalintaan on paljon. Annetaan lapsen valita muutamista kuvista.

Kuvasadutus. Tulostetaan valmiiksi erilaisia kuvakortteja. Voit hyödyntää tässä Papunetin kuvapankkia sekä kuvatyökalua tai valita kuvia ilmaisista CC-merkityistä kuvapankeista. Lapsi tai lapset valitsevat omaan tarinaansa sopivat kuvat. Tarina voidaan tehdä kuva kerrallaan, jolloin ensin valitaan aloituskuva, josta satu alkaa. Tämän jälkeen tarina etenee ja kehittyy kuva kerrallaan. Valmiista kuvatarinasta voidaan ottaa kuva, siihen voi liittää myös lapsen kertomuksen kirjallisena tai QR-koodina (chirp.qr-sovellusta apuna käyttäen).

Satupussi tai -laatikko, jossa esineitä. Lapsi kertoo tarinan pussista nostamastaan esineestä. Vaihdetaan välillä pussin tai laatikon sisältöä.

Tehdään animaatio tai videoesitys lapsen tarinasta. Animaatiossa voi käyttää valmiita tai askarreltuja hahmoja.

Nauhoitetaan sadutus, sanelimella (iPad), puheentallennuksella (Windows) tai vaikka QR-koodiksi (Chirp.qr-sovellus).

Sadutus digitaaliseen muotoon

2021-04-15T14:47:51+03:00

"Kerro satu(tai tarina), sellainen kuin itse haluat. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat."

Sadutusmenetelmä on Suomessa kehitetty menetelmä, jonka tavoitteena on edistää osallisuutta sekä vuorovaikutusta aikuisten ja lasten välillä. Menetelmää on hyödynnetty lisäksi monikulttuuristen lasten ja nuorten parissa. Sadutus on yksi tapa luoda tilaa lasten ja nuorten ajatuksille sekä mielipiteille.

Saduttaja kirjaa tarinan juuri niin kuin lapsi tai lapsiryhmä tarinan kertoo. Saduttaja keskittyy kuuntelemaan kertomusta, puuttumatta tarinan sisältöön kysyen tai johdatellen. Lopuksi saduttaja lukee tarinan kertojalle, joka voi halutessaan muokata jotakin tarinasta. Sadutuksessa syntyvä tarina tai juttu on kertojan oma.

Sadutuksessa tarinasta tulee elävä ja yhteinen asia. Tarina syntyy kertomalla, se vahvistuu kirjoittamalla ja vaikuttaa uudelleen lukemalla. Sadutuksessa kertojalla säilyy päätäntävalta omasta tarinasta ja sen jakamisesta. Henkilökohtaisesta sadusta tulee yhteinen ja yhteisöllinen kokemus, kun "minun ääneni kuuluu osana yhteisöä".

Lähteet:
Karlson, L. 2014. Sadutus. Avain osallisuuden toimintakulttuuriin. PS-Kustannus. Juva.

Taksvärkki ry. 2007. Sinun, minun, meidän mango. Sadutusta yli kulttuurirajojen. Kokemuksia sadutuksesta kehitysyhteistyössä ja kansainvälisyyskasvatuksessa. Multiprint.
Kannet5.indd (taksvarkki.fi) 22.3.2021

Sadutus pähkinänkuoressa

2021-06-29T15:49:18+03:00

Sadutuksessa kuunnellaan ja arvostetaan lasta,

nuorta tai aikuista.Sadutus kutsuu kertomaan ja kohtaamaan.
Sadutus kietoo sekä kertojan että kuuntelijan
läheisyydenja turvallisuuden tunteeseen,
jolloin on helppo kertoa.
Olemme tässä ja nyt, yhdessä.

Sadutuksessa:

Kertoja haluaa kertoa ajatuksistaan.
Saduttaja haluaa kuunnella kertojan näkökulmista
ja ajatuksista.
Arvostetaan toisen ajatuksia.
Jaetaan iloa, ihmettelyä ja pohdintaa.
Pysähdytään yhteiseen hetkeen, ollaan läsnä.
Tutustutaan toiseen erilaisella tavalla.
Nautitaan yhdessäolosta.
Ollaan vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa.
Kirjataan kertojan tarina.
Luetaan ääneen kerrottu satu ja säilytetään se.
Muodostetaan uutta kertomakulttuuria ja toimintatapaa

Lähde: Lapset kertovat ja toimivat. 2021. Lapset kertovat ja toimivat. Lapset kertovat ja toimivat. 2019. Lapset kertovat ja toimivat ry (helsinki.fi)

Kuvat: Pixabay.com

2021-07-01T10:22:28+03:00