https://peda.net/id/26df17f29 2020-02-26T19:10:17+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/1560515651a 2020-02-27T19:53:27+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-537b3a1e-51a0-11ea-903c-509a4c623146"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-537b3a1e-51a0-11ea-903c-509a4c623146 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="537b3a1e-51a0-11ea-903c-509a4c623146"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=pwymX2LxnQs" title="https://www.youtube.com/watch?v=pwymX2LxnQs (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Travel deep inside a leaf</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-23d49d50-51a0-11ea-9924-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-23d49d50-51a0-11ea-9924-509a4c62f362 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="23d49d50-51a0-11ea-9924-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=aH5ST8gmSCU" title="https://www.youtube.com/watch?v=aH5ST8gmSCU (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">The six kingdoms of classification</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2020-02-17T18:10:58+02:00 https://peda.net/id/dc91df684c0 2020-09-23T11:50:49+03:00 <span><b>Biologia on elämää tutkiva tiede. Tähän mennessä kerätty valtava määrä biologista tietoa on hankittu tekemällä tieteellistä tutkimusta. Luonnontieteellisen tutkimuksen vaiheet ovat:<br/> </b></span> <ol> <li>Havaintojen teko tutkimuksen kohteesta. Näiden havaintojen pohjalta luodaan<b> tutkimuskysymys.</b></li> <li>Aihepiiristä jo olemassaolevaan tutkimustietoon perehtyminen.</li> <li>Aikaisempien tutkimusten ja toisaalta omien havaintojen perusteella <b>luodaan ennakko-oletus eli hypoteesi,</b> mikä voisi olla vastaus tutkimuskysymykseen.</li> <li><b>Tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen</b> tarkasti menetelmät ylös kirjaten.</li> <li>Tulosten kerääminen aineistoksi, jonka dataa käsitellään yleensä tilastollisesti.</li> <li>Tutkimuksen pohjalta saatujen tuloksista tehdään<b> johtopäätöksiä</b> mm. hypoteesin paikkansa pitävyydestä.</li> <li><b>Tutkimustulokset julkaistaan</b> muiden tutkijoiden arvioitaviksi.</li> </ol> <span><b><br/> Eliöt luokitellaan tieteellisesti sukulaisuussuhteiden ja ominaispiirteiden mukaan hierarkkisiin ryhmiin eli taksoneihin. Tämä ryhmittely auttaa hahmottamaan maapallon valtavaa elämänmuotojen moninaisuutta kokonaisuutena. </b></span><strong>Kaikki eliöt voidaan jakaa <strong class="editor red">kahteen pääryhmään</strong> solurakenteensa perusteella: esitumaisiin (prokaryootteihin) ja aitotumaisiin (eukaryootteihin) eliöihin. Ryhmien kehityshistorian perusteella eliöt voidaan jakaa<strong class="editor red"> kolmeen superkuntaan eli domeeniin</strong>: bakteereihin, arkkeoneihin (arkit) ja aitotumaisiin.<span class="editor underline"><br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/nimet%C3%B6n-dc91/adomeenit-png#top" title="adomeenit.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/nimet%C3%B6n-dc91/adomeenit-png:file/photo/4efc2b9e83ec79062ff30c7c5945fda58a7666a1/adomeenit.PNG" alt="" title="adomeenit.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </span></strong><em>wikimedia commons</em><strong><br/> <br/> Ehkä yleisin jakotapa on jakaa eliöt <strong class="editor red">kuuteen ryhmään</strong>. Tässä jaossa bakteerien ja arkeonien domeenit ja kunnista alkueliöt, sienet, kasvit ja eläimet.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/nimet%C3%B6n-dc91/akingdoms-png#top" title="akingdoms.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bi6/eli%C3%B6kunnat/nimet%C3%B6n-dc91/akingdoms-png:file/photo/c86d32a45e9e75fffd9e51afa466a04de2a69056/akingdoms.PNG" alt="" title="akingdoms.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </strong><em>wikimedia commons </em><em><br/> <br/> </em><b>Sol</b><strong>u- ja molekyylibiologisen tutkimuksen edistyessä muitakin jakotapoja on esitetty: Esimerkiksi jakoa seitsemään eri kuntaan, jossa alkueliöistä erotetaan omaan kuntaansa fotosynteesiin kykenevät eliöt.<br/> <br/> Kaikille eliöille yhteisiä piirteitä ovat:</strong><br/> <ol> <li><b>Solurakenne ja koostuminen samankaltaisista orgaanisista molekyyleistä</b></li> <li><b>Perinnöllinen informaatio, joka on tallentuneena dna-molekyylin emäsjärjestykseen </b></li> <li><b>Aineenvaihdunta</b></li> <li><b>Lisääntyminen</b></li> <li><b>Elämänkaari: synty, kasvu ja kuolema</b></li> <li><b>Itsesäätelykyky ja toisaalta reagointi ympäristön ärsykkeisiin</b></li> <li><b>Evoluutio</b></li> </ol> <strong>Vaikka <strong class="editor red">virukset eivät ole varsinaisia eliötä</strong> ja ne eivät kuulu mihinkään kuudesta kunnasta. Ne on silti hyvä muistaa mainita ryhmänä eliökunnista kysyttäessä. <b>Virukset</b><span> ovat hyvin pieniä biologisia järjestelmiä, jotka tarvitsevat isäntäsolun lisääntyäkseen. Viruksilla ei ole omaa solurakennetta tai aineenvaihduntaa</span><span>. Niillä </span><span>on kuitenkin omaa </span>perimää<span> sekä omia proteiineja</span><span>. Virukset ovat yksi mikrobiryhmä.</span><br/> </strong> 2020-02-10T14:42:56+02:00