31 Euroopassa on viisi kasvillisuusaluettahttps://peda.net/id/2687f6b637a2020-01-23T10:40:15+02:00https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla ympäristöopin vihkoosi. Älä kiirehdi!https://peda.net/id/1ded9b0437a2020-01-16T09:29:25+02:00<strong class="editor red"><b>Tavoitteet</b><b> ja keskeiset sisällöt: </b></strong><b><br/>
</b>
<p><span><b>Oppilas</b></span></p>
<table border="1">
<tbody>
<tr>
<td>
<ul>
<li><span>tutkii <a href="https://www.google.fi/maps/place/Eurooppa/@43.7898588,-13.2258631,6617557m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x46ed8886cfadda85:0x72ef99e6b3fcf079!8m2!3d54.5259614!4d15.2551187?hl=fi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>Euroopan</b></a> <a href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3eovk/ek" rel="noopener" target="_blank">kasvillisuuskarttaa</a></span></li>
</ul>
</td>
</tr>
<tr>
<td>
<ul>
<li>
<p><span>tutustuu eläimiin eri kasvillisuus-</span><span>alueilla</span></p>
</li>
</ul>
</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<br/>
<div class="page">
<div class="layoutArea">
<div class="column"><span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3eovk/kmskyv-k/ek#top" title="Euroopan kasvillisuus.png"><img src="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3eovk/kmskyv-k/ek:file/photo/ab008594208bd615f88b851f671f41194efc90b3/Euroopan%20kasvillisuus.png" alt="" title="Euroopan kasvillisuus.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/>
<div><b>Ilmasto</b> selittää alueen kasvillisuutta. <a href="https://www.google.fi/maps/place/Pohjoinen+j%C3%A4%C3%A4meri/@65.2070302,-66.8180897,705918m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x4e818ae7b7b9dc55:0x73f923b8957d071e!8m2!3d65.2481624!4d-60.4620977?hl=fi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Jäämeren</a> rannikon kylmässä ilmastossa puut eivät voi kasvaa, sillä maa on jäässä lähes ympäri vuoden. Jäämeren rannalla onkin<span> </span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=RT6x5GVPFG8" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><strong>tundraa</strong></a>, jossa kasvaa vain heiniä, varpuja, jäkäliä ja sammalia.</div>
<div> </div>
<div>Suomen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=d63D2-aiVq0" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">pohjoisimmassa Lapissa voi nähdä tundraa</a>. Suurin osa Suomesta on<span> </span><strong>havumetsää</strong>. Mänty ja kuusi ovat havumetsän yleisimmät puulajit. Ne kestävät kylmän ja pimeän talven. Koska neulaset ovat jo oksissa valmiina, havupuut voivat alkaa tuottaa itselleen ravintoa yhteyttämällä heti kun kevätaurinko vähänkin lämmittää niitä.</div>
<div> </div>
<div><b>Havumetsävyöhyke</b> jatkuu Pohjoismaista itään Venäjälle. Keski- ja Länsi-Eurooppa kuuluvat<span> </span><strong>lehtimetsien alueeseen</strong>. Tosin suurin osa lehtimetsistä on muutettu pelloiksi. Itä-Euroopan mannerilmaston alueella on lämmin, vähäsateinen kesä. Puita ei kasva kuivuuden takia, joten kasvillisuus on pääosin heinää. Tätä kasvillisuutta kutsutaan<span> </span><strong>aroksi</strong>. Lehtimetsien tavoin arot on muokattu pelloiksi.</div>
<div> </div>
<div>Välimeren kuuma kesä vaatii kasveilta paksuja tai neulasmaisia lehtiä, jotka estävät veden haihtumisen. Välimerellä viihtyvätkin vain tietynlaiset kasvit. Kasvillisuusaluetta kutsutaan<span> </span><a href="https://www.google.com/search?q=v%C3%A4limeren+kasvillisuus&tbm=isch&source=lnms&sa=X&ved=0ahUKEwiT3Yacj4bnAhXGwsQBHYFXDJQQ_AUICigB&biw=1280&bih=689&dpr=2&safe=active&ssui=on" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><strong>välimerenkasvillisuudeksi</strong></a>. Tyypillisiä kasveja ovat pinjamänty, katajaa muistuttava sypressi ja oliivipuu.</div>
</div>
</div>
</div>
<br/>
<span><b>Käsitteet käyttöön:</b><br/>
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8179170" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>Tundra </b></a>on kylmyyden takia puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke. Siellä kasvaa lähinnä sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta matalaa kasvillisuutta. Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun. Mahdolliset puut kasvavat harvassa tai kitukasvuisesti.<br/>
<b>Aroilla</b> kasvaa heinää, ruohoa ja joskus myös pensaita. <br/>
<a href="https://www.google.com/search?q=havumets%C3%A4vy%C3%B6hyke&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwj-nKvZj4bnAhVBr4sKHW2eDZcQ_AUoAXoECBMQAw&cshid=1579109090322116&biw=1280&bih=689&safe=active&ssui=on" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>Boreaalinen vyöhyke</b> eli pohjoinen </a></span><a href="https://www.google.com/search?q=havumets%C3%A4vy%C3%B6hyke&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwj-nKvZj4bnAhVBr4sKHW2eDZcQ_AUoAXoECBMQAw&cshid=1579109090322116&biw=1280&bih=689&safe=active&ssui=on" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>havumetsävyöhyke</b></a><span><a href="https://www.google.com/search?q=havumets%C3%A4vy%C3%B6hyke&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwj-nKvZj4bnAhVBr4sKHW2eDZcQ_AUoAXoECBMQAw&cshid=1579109090322116&biw=1280&bih=689&safe=active&ssui=on" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"> eli<b> taiga</b> </a>on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva <b>yhtenäinen havumetsäalue</b>. </span><br/>
<span><b>Väli-ilmasto</b> on manner- ja meri-ilmaston välimuoto. Suomessa on väli-ilmasto.<br/>
<b>Välimerenkasvillisuutta</b> eli <b>nahkealehtistä kasvillisuutta</b> on <a href="https://www.google.fi/maps/place/V%C3%A4limeri/@41.8604778,13.2200435,4640068m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x131421b81c473c9f:0x2e93598afeccf840!8m2!3d34.5531284!4d18.0480105?hl=fi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Välimeren ympäristössä.</a> Näillä alueilla kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet leutoja ja sateisia. Tästä syystä välimerenkasvillisuuden aluetta kutsutaan myös <b>talvisateiden ilmastoksi</b>. Tämä alueen kasveilla on nahkeat lehdet, joista haihtuu kuumassa vähemmän kosteutta.<br/>
</span><br/>
<b><strong class="editor red">Kirjoita kommenttiin linkki omille sivuillesi, kun olet kirjoittanut muistiinpanot vihkoosi ja kopioinut ne Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistoosi.<span> </span><span class="editor underline">Muistithan katsoa ja lukea sivun linkit</span>.</strong></b><br/>
<p><span><b>Malli: </b><br/>
<strong class="editor red">Olen kirjoittanut kappaleen muistiinpanot vihkooni ja kopioinut sivut Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistooni. Linkki sivuilleni on tässä.</strong></span></p>
2020-01-15T17:17:17+02:00