16.4.8 KEMIA

Opetuksen hyvät käytännöt

2015-02-24T14:31:01+02:00

7. lk

2017-02-23T11:27:55+02:00

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9	Tavoitteet

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen	Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä
Sisällöt S1 - S6 ja kuntakohtaiset menetelmät eli työtavat ja laaja-alainen osaaminen	Tavoitteet T1 -T15
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Monilukutaito (L4) Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa. Opitaan sopivien ja turvallisten menetelmien, välineiden ja aineiden valinta. Perehdytään luonnontieteelliseen tutkimustapaan: tutkimusongelma, hypoteesi, koejärjestelyt, havainnot, tulokset, tulosten esittäminen ja tulkinta. Opitaan tekemään luonnontieteellinen tutkimus annetun ohjeen mukaan sekä suunnittelemaan yksinkertaisia kokeita. Opitaan sopimaan työnjaosta ja tehtävistä yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Harjoitellaan yksinkertaisen työselosteen tekoa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opitaan tilanteeseen sopivien, käytössä olevien suojavarusteiden luonteva käyttö. Opitaan kaasupolttimen turvallinen käyttö.	Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. (T2) Oppilas on harjoitellut kysymysten muodostamista tarkasteltavasta ilmiöstä. (T5) Oppilas osaa työskennellä kokeellisissa tutkimuksissa turvallisesti yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa. (T6) Oppilas osaa toteuttaa yksinkertaisen tutkimuksen annettujen ohjeiden mukaan. (T6) Oppilas on harjoitellut yksinkertaisen avoimen tutkimuksen tekemistä. (T6) Oppilas osaa kirjata ja esittää tutkimuksensa tulokset. (T7) Oppilas on harjoitellut arvioimaan tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä koko tutkimusprosessin toimivuutta. (T7) Oppilas on harjoitellut tutkimustulosten esittämistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. (T9) Oppilas hahmottaa, että kemia on kokeellinen luonnontiede ja ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. (T13) Oppilas osaa kaasupolttimen turvallisen käytön. (T6)

S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia. Tutustutaan tuoteseloselosteeseen, käyttöturvallisuustiedotteeseen ja varoitusmerkkeihin. Perehdytään kotitalouden vaarallisiin aineisiin, niiden säilytkseen ja hävittämiseen. Esim. konetiskiaine, tärpätti, lääkkeet, nestekaasu. Perehdytään aineiden paloherkkyyteen, palamisen edellytyksiin (palava aine, happi, riittävä lämpötila), paloturvallisuuteen ja tulipalon sammuttamiseen. Tutkitaan lähiympäristöä kemian näkökulmasta keskittyen veteen, ilmaan ja maaperään. Kerrataan aineen olomuodot ja olomuodonmuutokset. Tutustutaan sulamis- sekä kiehumispisteen käsitteisiin.	Oppilas osaa käyttää kemian tietojaan kotitalouden vaarallisten aineiden tunnistamiseen. (T3) Oppilas osaa asian mukaisesti säilyttää, käyttää ja hävittää kotitalouden ongelmajätteitä. (T3, T4) Oppilas tuntee palamisen edellytykset ja palon sammuttamisen periaatteet. (T10, T11) Oppilas ymmärtää veden ominaisuuksia, ilman koostumuksen ja tuntee maaperän yleisimmät alkuaineet. (T10, T11) Oppilas tuntee aineen olomuodot, olomuodonmuutokset sekä sulamis- ja kiehumispisteet. (T10, T11) Oppilaalla on valmiudet soveltaa palamisreaktion, veden, ilman ja maaperän tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa. (T15)

S3 Kemia yhteiskunnassa:  Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä  luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu  on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin  koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. Opitaan lajittelemaan luokassa syntyvät jätteet. Opitaan kierrättämään kotitalouden jätteitä kuten paperi, pahvi, lasi, metalli ja elektroniikka.	Oppilas osaa lajitella tunneilla syntyvät jätteet ohjeiden mukaisesti. (T2) Oppilas tietää, miten kotitalousjätteet lajitellaan. (T3) Oppilas ymmärtää oman toiminnan merkityksen tehdessään valintoja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta. (T4)

S4 Kemia maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen. Tutustutaan kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa. Harjoitellaan tietolähteen luotettavuuden arviointia.	Oppilas osaa etsiä tietoa kemian uutisista ja nykypäivän tutkimuksesta käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa. (T9) Oppilas ymmärtää, että kaikki tietolähteet eivät ole yhtä luotettavia. (T12)

S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne: Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään. Opitaan puhtaan aineen käsite ja sen mahdolliset rakenneosat (alkuaine tai yhdiste). Opitaan homogeenisen ja heterogeenisen seoksen käsitteet. Tutustutaan liuokseen ja kylläiseen liuokseen. Tutkitaan liukoisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja opitaan, mihin niiden vaikutus perustuu. Opitaan kuvaamaan puhtaan aineen ja seoksen rakenneosia konkreettisilla malleilla. Opitaan kemian tunneilla ja arkipäivän elämässä tarvittavien alkuaineiden kemialliset merkit.	Oppilas ymmärtää puhtaan aineen käsitteen merkityseron kemiassa ja arkielämässä. (T10, T14) Oppilas ymmärtää alkuaineen ja seoksen käsitteet ja osaa kuvata niitä mallin avulla. (T10, T11, T14) Oppilas tuntee homo- ja heterogeenisen seoksen eron ja osaa kuvata sitä mallin avulla. (T10, T11, T14) Oppilas osaa nimetä liuoksen homogeeniseksi seokseksi ja osaa valmistaa sellaisen. (T10, T13, T14) Oppilas osaa selittää kylläisen liuoksen käsitteen ja osaa valmistaa sellaisen. (T10, T13, T14) Oppilas osaa nimetä liukoisuuteen vaikuttavat tekijät, ymmärtää niiden kemiallisen perustan ja osaa käyttää niitä arkielämässä hyödykseen. (T3, T10, T11, T14) Oppilas tuntee kemian tunneilla ja arkipäivän elämässä tarvittavat kemialliset merkit. (T10) Oppilas osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan puhtaista aineista ja seoksista monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. (T15)

S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset: Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista. Tutustutaan kemiallisiin reaktioihin kuten palamiseen. Havainnoidaan reaktionopeutta, opitaan nimeämään siihen vaikuttavia tekijöitä ja kemiaa niiden takana. Tutustutaan reaktioyhtälöön ja eri tapoihin kuvata sitä mallilla ja opitaan, että aine säilyy reaktiossa. Opitaan, että kemiallinen reaktio sitoo tai vapauttaa energiaa.	Oppilas tuntee palamisreaktion ja tunnistaa sen reaktioyhtälön. (T3, T10, T11, T14) Oppilas osaa nimetä useita kemiallisia reaktioita ympäriltään. (T3, T10, T14) Oppilas osaa nimetä ja osoittaa reaktionopeuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimuksin ja ymmärtää niiden kemialliset perusteet. (T6, T10, T11, T13, T14 ) Oppilas tunnistaa erilaisia tapoja kuvata reaktioyhtälöä ja osaa nimetä niistä lähtöaineet ja tuotteet sekä ymmärtää aineen häviämättömyyden. (T10, T11, T14) Oppilas tietää, että kemiallinen reaktio vapauttaa tai sitoo energiaa. (T10, T14) Oppilas osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan kemiallisesesta reaktiosta monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. (T15)

8. lk

2017-01-04T10:15:44+02:00

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9	Tavoitteet

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen

Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Monilukutaito (L4)

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

S1 Luonnontieteellinen tutkimus:
Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

Vahvistetaan sopivien ja turvallisten menetelmien, välineiden ja aineiden valinnan osaamista.
Kerrataan luonnontieteellinen tutkimustapa: tutkimusongelma, hypoteesi, koejärjestelyt, havainnot, tulokset, tulosten esittäminen ja tulkinta.
Tehdään luonnontieteellisiä tutkimuksia annetun ohjeen mukaan.
Opetellaan suunnittelemaan yksinkertaisia kokeita.
Osataan sopia työnjaosta ja tehtävistä yhdessä muiden oppilaiden kanssa.
Harjoitellaan työselosteen tekoa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. (T2)

Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. (T5)

Oppilas osaa työskennellä kokeellisissa tutkimuksissa turvallisesti yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa. (T6)

Oppilas osaa toteuttaa yksinkertaisen avoimen tutkimuksen. (T6)

Oppilas osaa kirjata ja esittää tutkimuksensa tulokset työselostuksen muodossa. (T7)

Oppilas arvioi tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä koko tutkimusprosessin toimivuutta. (T7)

Oppilas esittää tutkimustuloksia myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. (T9)

Oppilas tietää, että kemia on kokeellinen luonnontiede ja ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. (T13)

S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä:
Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia.

Opitaan sopivien suojavarusteiden oikeaoppinen käyttö.

Opitaan toimimaan ohjeiden mukaisesti luokassa.

Opitaan toimimaan ympäristöä suojelevasti.

Oppilas osaa käyttää sopivia suojavarusteita työskennellessään. (T6)

Oppilas osaa käyttäytyä asianmukaisesti tutkimusten aikana vaaraa aiheuttamatta. (T6)

Oppilas osaa hävittää syntyvät jätteet ohjeiden mukaan. (T6)

S3 Kemia yhteiskunnassa:
Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

Tutustutaan käsitteisiin kestävä kehitys, ekologinen jalanjälki ja tuotteen elinkaari.

Voidaan esimerkiksi tehdä vierailu kierrätyskeskukseen, vedenpuhditamoon tai muuhun vastaavaan paikkaan.

Tutustutaan metallien ominaisuuksiin.

Perehdytään korroosion kemiaan ja sen torjuntaan.

Tutustutaan hapettumis-pelkistymisreaktioihin, sähkökemialliseen jännitesarjaan ja pariin sekä elektrolyysiin.

Oppilas ymmärtää kemian merkityksen kestävän kehityksen edistämisessä. (T3)

Oppilas osaa soveltaa kemian osaamista arkielämän tilanteissa, kuten korroosion torjunta. (T8)

Oppilas tuntee korroosion estämismenetelmät ja niiden kemiallisen perustan. (T11, T14)

Oppilas osaa käyttää metallien sähkökemiallista jännitesarjaa selittämään metallien reaktiivisuutta. (T11, T14)

Oppilas osaa tulkita hapettumis-pelkistymisreaktioita. (T11, T14)

Oppilas tuntee sähkökemiallisen parin, elektrolyysin, pariston ja akun toimintaperiaatteet. (T11, T14)

S4 Kemia maailmankuvan rakentajana:
Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

Tutustutaan kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa.

Arvioidaan tietolähteiden luotettavuutta.

Harjoitellaan puhumaan kemian aiheista käyttäen kemian termejä täsmällisesti.

Oppilas ymmärtää kemian sovellusten merkityksen arkielämässä. (T3)

Oppilas tunnistaa kemian sovelluksista kertovia uutisia. (T5)

Oppilas osaa etsiä tietoa kemian uutisista ja nykypäivän tutkimuksesta käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa. (T9)

Oppilas osaa esittää etsimiään tietoja käyttäen apuna käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa. (T9)

Oppilas pyrkii käyttämään kemian termejä. (T10)

Oppilas osaa arvioida tietolähteen luotettavuutta. (T12)

S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne:
Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään.

Tutustutaan metalleihin ja epämetalleihin sekä niiden ominaisuuksiin.

Tutustutaan jaksolliseen järjestelmään ja opitaan käyttämään sitä ioni- ja molekyyliyhdisteiden muodostumisen selittämisessä.

Opitaan käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja.

Oppilas osaa nimetä ja tunnistaa eri metalleja ja epämetalleja sekä tietää tärkeimpien metallien ja epämetallien ominaisuuksista laajemmin. (T10, T14)

Oppilas tuntee jaksollisen järjestelmän ja osaa sen avulla selittää alkuaineiden muodostamia sidoksia. (T10, T11)

Oppilas tuntee erilaisia tapoja kuvata aineen rakennetta ja sidoksia. (T11, T14)

S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset:
Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

Tutustutaan arkisten esimerkkien, kuten ruuanlaiton ja siivouksen, avulla happoihin, emäksiin ja pH-asteikkoon.

Tutustutaan happamuuden ja emäksisyyden aiheuttajiin.

Opitaan ymmärtämään neutraloitumisreaktio.

Oppilas tunnistaa joitain yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, kuten palamis-, neutraloitumisreaktion sekä metallin ja hapon väliset reaktiot.

Oppilas ymmärtää aineen häviämättömyyden lain.

Oppilas ymmärtää happo-emäskemian merkityksen arkielämässä. (T3)

Oppilas osaa käyttää happo-emäskemiaan liittyviä käsitteitä arjessa. (T10)

Oppilas osaa käyttää pH-asteikkoa happamuuden kuvaamisessa. (T11)

Oppilas osaa nimetä joitakin happoja ja emäksiä sekä kertoa niiden käytöstä. (T14)

Oppilas tietää happamuuden ja emäksisyyden aiheuttajat sekä osaa selittää niiden osuuden neutraaliin liuokseen. (T11, T14)

Oppilas tunnistaa neutraloitumisreaktion kuvattuina erilaisilla malleilla. (T11)

Oppilas tunnistaa joitakin reaktioyhtälöitä ja ymmärtää aineen häviämättömyyden lain. (T11, T14)

9. lk

2017-01-04T10:16:25+02:00

Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9	Tavoitteet

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen

Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Monilukutaito (L4)

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

Osataan sopivien ja turvallisten menetelmien ja välineiden käyttö sekä aineiden valinta.

Käytetään luonnontieteellistä tutkimustapaa: tutkimusongelma, hypoteesi, koejärjestelyt, havainnot, tulokset, tulosten esittäminen ja tulkinta.

Oppilas osaa tehdä jatkokysymyksiä saaduista tuloksista ja käyttää niitä pohjana uuden tutkimuksen suunnittelussa.

Osataan tehdä suljettuja ja avoimia luonnontieteellisiä tutkimuksia.

Osataan sopia työnjaosta ja tehtävistä yhdessä muiden oppilaiden kanssa.

Osataan tehdä työseloste tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Tehdään laajempi tutkimusprojekti tieto- ja viestintäteknologiaa apuna käyttäen.

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. (T2)

Oppilas osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. (T5)

Oppilas osaa työskennellä kokeellisissa tutkimuksissa turvallisesti yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa. (T6)

Oppilas osaa toteuttaa avoimen tutkimuksen. (T6)

Oppilas osaa kirjata ja esittää tutkimuksensa tulokset työselostuksen muodossa. (T7)

Oppilas arvioi tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä koko tutkimusprosessin toimivuutta. (T7)

Oppilas esittää tutkimustuloksia myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. (T9)

Oppilas ymmärtää, että kemia on kokeellinen luonnontiede ja ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. (T13)

S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia.

Tutustutaan ravintoaineiden (rasvat, hiilihydraatit ja proteiinit) rakenteeseen, kemiaan ja merkitykseen ravitsemuksessa.

Tutustutaan joihinkin kemianteollisuuden tuotteisiin, kuten lääkkeet, pesuaineet, kosmetiikka, paperi, keramiikka, lasi, tekstiilit ja muovit.

Oppilas työskentelee osana ryhmää, joka suunnittelee tutkimuksen kemian teknologiasta käyttäen pohjana aiempien tutkimusten tietoja.

Toteutetaan suunniteltu tutkimus ja raportoidaan tuloksista tvt-tä apuna käyttäen.

Oppilas tuntee ravintoaineiden ominaisuuksia, rakenteen ja merkityksen omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. (T3, T14)

Oppilas ymmärtää kemianteollisuuden tuotteiden merkityksen arkielämässä. (T3)

Oppilas osaa arvioida eri materiaalien käytön vaikutuksia luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta. (T4)

Oppilas osaa muodostaa jatkokysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä ja kehittää niistä tutkielman. (T5)

Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä turvallisesti ja tavoitteellisesti. (T6)

Oppilas osaa arvioida tutkimuksen lähteiden luotettavuutta. (T7, T12)

Oppilas osaa osana ryhmää käyttää aiempien tutkimusten tuloksia pohjana jatkotutkimukseen kemian teknologiasta. (T8, T9)

Oppilas osaa käyttää täsmällistä terminologiaa puhuessaan ja kirjoittaessaan kemiasta. (T10)

Oppilas osaa käyttää ja selittää mallien avulla tutkimaansa kohdetta. (T11)

Oppilas ymmärtää tieteellisen tiedon kehittymisen tavan. (T13)

S3 Kemia yhteiskunnassa: Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin
liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin
ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä
luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu
on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin
koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

Tutustutaan kemianteollisuuden keksintöihin etenkin ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmasta.

Tutustutaan kemianteollisuuden ammatteihin ja niiden vaatimaan koulutukseen.

Tutustutaan paikallisiin kemianteollisuuden yrityksiin.

Oppilas ymmärtää kemianteollisuuden tarjoamat työmahdollisuudet oman ja yhteiskunnan kannalta. (T3)

Oppilas osaa etsiä tietoa kemianalan ammateista ja työnantajista. (T9)

S4 Kemia maailmankuvan rakentajana:Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

Tutustutaan kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin
ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa.

Arvioidaan tietolähteiden luotettavuutta.

Keskutellaan kemian aiheista käyttäen kemian termejä täsmällisesti.

Oppilas ymmärtää kemian sovellusten merkityksen arkielämässä. (T3)

Oppilas tunnistaa kemian sovelluksista kertovia uutisia. (T5)

Oppilas osaa etsiä tietoa kemian uutisista ja nykypäivän tutkimuksesta käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa. (T9)

Oppilas osaa esittää etsimiään tietoja käyttäen apuna käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa. (T9)

Oppilas pyrkii käyttämään kemian termejä täsmällisesti. (T10)

Oppilas osaa arvioida tietolähteen luotettavuutta. (T12)

S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne:Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään.

Tutustutaan hiileen ja sen orgaanisiin yhdisteisiin (hiilivedyt).

Opitaan nimeämään orgaanisia yhdisteitä sekä piirtämään niiden rakennekaavoja.

Tutustutaan johonkin hiilivetyjohdannaiseen, kuten alkoholit, karboksyylihapot tai esterit.

Oppilas osaa selittää hiiliatomin rakenteen ja sen muodostamat sidokset. (T10, T11, T14)

Oppilas osaa nimetä orgaanisia yhdisteitä ja piirtää niiden rakennekaavoja. (T10 ,T11, T14)

Oppilas ymmärtää hiiliketjun olevan perusta orgaanisille yhdisteille. (T10, T11, T14)

Oppilas osaa kertoa jonkin hiilivetyjohdannaisen ominaisuuksista esim. rakenteesta ja käytöstä. (T3, T10, T11, T14)

S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset:Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

Opitaan, mikä merkitys hiilellä on elävälle luonnolle.

Tutustutaan hiilen kiertokulkuun.

Opitaan hiilen palamisreaktion ja yhteyttämisen osuus hiilen kiertoon.

Oppilas ymmärtää hiilen merkityksen elolliselle luonnolle. (T3, T10)

Oppilas ymmärtää hiilivety-yhdisteiden käytön vaikutuksen ilmastoon. (T4)

Oppilas osaa selittää hiilen kiertokulun. (T10, T11, T14)

Oppilas osaa kertoa, miten hiilen palaminen ja yhteyttäminen ovat osa hiilen kiertoa. (T10, T11 ja T14)