https://peda.net/id/26242ec84 2015-08-30T16:22:23+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/cfda0afe4 2015-09-01T16:18:04+03:00 Tärkeimpiä aihekokonaisuuksia, joita tällä kurssilla käsitellään, ovat: <span class="editor underline">solut, solujen toiminta (kemialliset reaktiot), geenit solujen toiminnassa, proteiinisynteesi, entsyymien toiminta, lisääntyminen ja perinnöllisyys.</span><br/> Tärkeimmät asiat on alleviivattu. Tärkeimmät kappaleet on kirjoitettu punaisella.<br/> <br/> <b>1. Eliöt rakentuvat soluista<br/> </b>- solujen koko, elinikä ja muoto vaihtelevat<br/> <span class="editor underline">- eläinsolu</span><br/> <span class="editor underline">- kasvisolu</span><br/> - solun toiminnan kemialliset reaktiot (aineiden rakentaminen, hajottaminen, kuljettaminen/kulkeutuminen)<br/> <span class="editor underline">- yksi- ja monisoluiset eliöt</span><br/> <span class="editor underline">- esi- ja autotumalliset eliöt</span><br/> - monisoluisten eliöiden solut erilaistuneet eri tehtäviin<b><br/> <br/> </b><b><strong class="editor red">2. Solun toiminta tarvitsee energiaa !</strong><br/> </b><span class="editor underline">- soluhengitys (ATP)</span><br/> <span class="editor underline">- fotosynteesi (yhteyttäminen): valo- ja pimeäreaktiot</span><br/> - kemosynteesi<br/> <span class="editor underline">- energianlähteet: hiilihydraatit</span><br/> - hapettomat olosuhteet: maitohappokäyminen, alkoholikäymine<b>n<br/> <br/> 3. Solu ottaa ja poistaa aineita<br/> </b>- solukalvon toiminta: tuki ja suoja, valikoi otettavat ja poistettavat aineet, liitokset solujen välillä, solujen välinen viestintä, kemiallisten reaktioiden tapahtumapinta<br/> - solukalvon kaksikerroksinen rakenne (hydrofobiset ja hydrofiiliset päät)<br/> <span class="editor underline">- passiivinen kulkeutuminen, osmoosi</span><br/> <span class="editor underline">- avustettu diffuusio (kuljettaproteiinit)</span><br/> - endo- ja eksosytoosi<br/> <b><br/> <strong class="editor red">4. Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista !</strong><br/> </b><span class="editor underline">- proteiinit rakentuvat aminohapoista</span><br/> <span class="editor underline">- ei-välttämättömät aminohapot (solut pystyvät tuottamaan itse), välttämättömät aminohapot (saatava ravinnosta)</span><br/> <span class="editor underline">- proteiineja: entsyymit, varasto-, kuljetus-, supistuvat ja suojaproteiinit, hormonit, rakenne- ja reseptoriproteiinit</span><br/> - proteiinin rakennusohjeet tumassa (nukleiinihapot: <span class="editor underline">DNA eli deoksiribonukleiinihappo ja RNA eli ribonukleiinihappo</span>)<br/> <span class="editor underline">- DNA 1) sisältää informaatiota, 2) pystyy tekemään kopioita itsestään ja 3) informaatio voi muuttua</span><br/> <span class="editor underline">- geeni on jakso DNA:ta</span><br/> <span class="editor underline">- proteiinisynteesi: transkriptio tumassa </span>(DNA mallijuosteen rinnalle lähetti-RNA-juoste),<span class="editor underline"> translaatio solulimassa </span>(l-RNA tumasta solulimaan, ribosomiin kiinnittyminen, siirtäjä-RNA tuovat aminohapot paikalla, aminohappojärjestys määräytyy l-RNA:n kodonien ja s-RNA:n antikodonien perusteella, aminohappoketju laskostetaan proteiiniksi solulimakalvostossa ja Golgin laitteessa)<span class="editor underline"><b><br/> </b></span><b><br/> </b><b><strong class="editor red">5. Entsyymit pilkkovat ja rakentavat molekyylejä !</strong><br/> </b><span class="editor underline">- anabolinen aineenvaihdunta rakentaa</span> (esim. tärkkelyksen tekeminen glukoosimolekyyleistä)<br/> <span class="editor underline">- katabolinen aineenvaihdunta hajottaa</span> (esim. soluhengitys)<br/> - nopeuttavat solujen kemiallisisa reaktioita<br/> <span class="editor underline">- entsyymit reaktiokohtaisia katalyyttejä</span><br/> <span class="editor underline">- pysyvät muuttumattomina</span><br/> - osa entsyymeistä tarvitsee toimiakseen <span class="editor underline">kofaktori</span>n (metalli-ionin tai orgaanisen molekyylin)<br/> - entsyymi virheellinen tai puuttuu kokonaan laktoosi-intoleranssissa<br/> <span class="editor underline">- toimintaan vaikuttavat lämpötila, pH, inhibiittorit</span><b><br/> <br/> 6. Solut ovat toimivia kokonaisuuksia<br/> </b><span class="editor underline">- eläin- ja kasvisolujen rakenteet ja niiden toiminta</span><br/> <span class="editor underline">- mitokondrio</span><br/> <span class="editor underline">- viherhiukkanen (klorofylli)</span><br/> - sienisolu<br/> - esitumallinen solu<b><br/> <br/> 7. Solut lisääntyvät jakautumalla<br/> </b>- solun elämänkierrossa 2 vaihdetta: välivaihe (kasvu, aktiivinen toiminta ja valmistautuminen jakautumiseen) sekä jakautumisvaihe<br/> <span class="editor underline">- DNA:n kahdentumisen aikana tulevat virheet pyritään korjaamaan, jotta ne eivät siirry tytärsolujen perimään</span><br/> - DNA:n kahdentuminen välivaiheessa<br/> - mitoottinen vaihe: tuman jakautuminen (mitoosi) ja soluliman jakautuminen<br/> - mitoosissa esivaihe, keskivaihe, jälkivaihe ja loppuvaihe<br/> <span class="editor underline">- mitoosi tuottaa emosolun kaltaisia tytärsoluja (kromosomimäärä pysyy samana: kaksinkertaisena eli diploidisena)</span><b><br/> <br/> 8. Geenit siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille<br/> </b>- sukusolut syntyvät meioosissa (kromosomiluku puolittuu)<br/> - meioosissa on välivaihe (DNA:n kandentuminen), vähennysjakso (meioosi I) ja tasausjakso (meioosi II)<br/> <span class="editor underline">- meioosin lopputuloksena on neljä kromosomiluvultaan yksinkertaista eli haploidista sukusolua</span><br/> <span class="editor underline">- meioosissa perintötekijät järjestyvät uudelleen -&gt; syntyy erilaisia sukusoluja</span><br/> - kiasma eli vastinkromosomin osat vaihtavat paikkoja<br/> <span class="editor underline">- häiriöt voivat johtaa kromosomistomutaatioon</span> (esim. Downin syndrooma, jossa kromosomia 21 3 kpl)<b><br/> <br/> <strong class="editor red">9. Geeni vaikuttaa ominaisuuksiin eri tavoin !</strong><br/> </b><span class="editor underline">- geenit kromosomeissa (lokus = geenin paikka kromosomissa)</span><br/> <span class="editor underline">- alleeli = samanpaikkaisia vastingeenejä (erimuotoja samasta geenistä)</span><br/> - perimä säilyy lähes muuttumattomana yksilön elinajan<br/> - fenotyyppi voi muuttua ympäristötekijöiden muuttuessa (<span class="editor underline">=muovautumismuuntelu</span>), tapahtuu geenien asettamissa rajoissa<br/> <span class="editor underline">- samasta geenistä voi olla monta eri muotoa</span><br/> <span class="editor underline">- dominoiva alleeli peittää resessiivisen alleelin vaikutuksen</span><br/> <span class="editor underline">- välimuotoisessa periytymisessä saman geenin kahden eri allellin vaikutus ilmenee yksilössä samanaikaisesti</span><br/> <span class="editor underline">- yhteisvallitsevassa periytymisessä kumpikin alleeli vaikuttaa ominaisuuteen itsenäisesti (esim. AB-veri)</span><br/> - letaalialleelit<br/> <span class="editor underline">- autosomaalinen periytyminen</span> = periytyvä ominaisuus ei sijaitse sukupuolikromosomissa, vaan jossakin muussa (1-22)<br/> <b><br/> <strong class="editor red">10. Sukupuoli vaikuttaa joidenkin ominaisuuksien periytymiseen !</strong><br/> </b>- sukupuoli määräytyy sukupuolikromosomissa olevien geenien, kromosomiluvun tai ympäristötekijöiden vaikutuksesta<br/> <span class="editor underline">- ihmisillä: nainen XX, mies XY</span><br/> - linnuilla, joillakin kaloilla ja perhosilla: naaras XY, koiras XX<br/> - hyönteisillä: naaraat XX, koiraat X0 (puuttuu toinen sukupuolikromosomi)<br/> <span class="editor underline">- pistiäisillä: naaraat diploidisia, koiraat haploidisia</span><br/> - x-kromosomin geenit: periytyviä resessiivisiä (ja dominoivia) ominaisuuksia ja tauteja (esim. punavihersokeus, lihasrappeumatauti)<br/> <span class="editor underline">- sukupuun avulla voidaan selvittää ominaisuuden periytyminen: resessiivisesti/dominoivasti, autosomissa/X-kromosomissa tai Y-kromosomiss</span>a<b><br/> <br/> <strong class="editor red">11. Yksilö kehittyy geenien yhteistyön ja ympäristön vaikutuksen tuloksena !</strong><br/> </b><span class="editor underline">- risteytyskaaviot (ja takaisinristeytykset)! Mendel<br/> </span>- kahden ominaisuuden periytymisen seuraaminen dihybridiristeytyksillä<br/> - rekombinaatio = alleelien sattumanvarainen järjestäytyminen suvullisessa lisääntymisessä -&gt; yhdistelmiä, joita vanhemmilla ei esiinny (mendelistinen rekombinaatio ja tekijäinvaihdunta)<br/> <span class="editor underline">- geneettinen rekombinaatio tärkeää evoluutiolle</span><br/> - määrällisiin ominaisuuksiin (kuten silmien ja ihon väri) vaikuttaa monta geeniä<br/> - ympäristö säätelee monien geenien toimintaa<br/> - suurin osa sairauksista perintö- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta (esim. verenpainetauti, aikuisiän diabetes<br/> <span class="editor underline">- Darwinin evoluutioteoria -&gt; periytymismekanismien ymmärtäminen lisännyt evoluution ymmärrystä (systemaattinen evoluutioteoria)</span><br/> - mikro- ja makroevoluutio 2015-08-30T17:10:04+03:00