<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tartuntataudit</title>
<id>https://peda.net/id/23f4bb1c0c1</id>
<updated>2021-09-02T20:13:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/23f4bb1c0c1:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/iitti/lukio/oppiaineet/terveystieto/terveystieto-4/kertauskurssi-2021/tartuntataudit#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Terveystiedon koe 20.3.2015 Hyvän vastauksen piirteitä</title>
<id>https://peda.net/id/fa54983c0c1</id>
<updated>2021-09-02T20:41:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/iitti/lukio/oppiaineet/terveystieto/terveystieto-4/kertauskurssi-2021/tartuntataudit/terveystiedon-koe-20.3.2015-hyvan-vastau#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä 1&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yksilötasolla&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt; rokottaminen aiheuttaa muutoksia elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yleisimmin rokote annetaan pistoksena, mutta se voidaan antaa myös esimerkiksi liuoksena &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;tai kapselina suun kautta tai sumutteena limakalvoille. Rokotuksessa annetaan pieni määrä &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;tautia aiheuttavaa virusta tai bakteeria tai sen osaa. Heikennetyt mikrobit eivät aiheuta ih-&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;miselle tautia, mutta käynnistävät elimistössä suojautumisreaktion. Reaktiossa veren val-&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;kosolut (T- ja B-solut) aktivoituvat ja alkavat muodostaa vasta-aineita, jotka pystyvät eli-&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;minoimaan &lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;taudinaiheuttajan. &lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Kun &lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;sama &lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;taudinaiheuttaja &lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;iskee &lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;seuraavan &lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;kerran, &lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;im-&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;muunijärjestelmä muistaa mikrobin ja osaa puolustautua sitä vastaan. Ns. muistisolujen &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vuoksi immuniteetti tiettyä taudinaiheuttajaa kohtaan voi kestää vuosia tai jopa koko ihmi-&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;sen elinajan. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Väestötasolla&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt; rokottaminen ehkäisee tautien tarttumista ihmisestä toiseen, jos riittävän &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;suuri osa väestöstä on rokotettu kyseistä taudinaiheuttajaa vastaan. Riittävä rokotuskatta-&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vuus synnyttää laumaimmuniteetin, ja tämä suojaa myös rokottamattomia ihmisiä tautien &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;leviämiseltä. Laumaimmuniteetin ansiosta epidemioiden riski pienenee merkittävästi. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;3 pistettä &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vastauksessa on selitetty rokottamisen tauteja ehkäisevä biologinen mekanismi (rokotteen &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;anto, suojautumisreaktio, muistijälki) ihmisen elimistössä pääosin oikein. &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;5 pistettä &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vastauksessa on selitetty rokottamisen yksilötason biologinen mekanismi asianmukaisesti ja &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;huomioitu laumaimmuniteetin merkitys tautien leviämisen ehkäisyssä.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-09-02T20:41:18+03:00</published>
</entry>


</feed>