<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>10. Vesi</title>
<id>https://peda.net/id/23cc678417f</id>
<updated>2022-08-09T18:52:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/23cc678417f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>1. Virittäytyminen – Onko hanavesi puhdasta ainetta?</title>
<id>https://peda.net/id/23d30c4a17f</id>
<updated>2018-01-14T19:44:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vovpa#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Pohdi, onko hanavesi puhdasta ainetta? &lt;/p&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vovpa/c#top&quot; title=&quot;concept-cartoon-luku3.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vovpa/c:file/photo/613eed0af151200b186b780a751853db17f31fee/concept-cartoon-luku3.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Virittäytyminen – Onko hanavesi puhdasta ainetta?&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Vesi</title>
<id>https://peda.net/id/23d55ee817f</id>
<updated>2017-06-20T09:28:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vesi#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Vesi on kaikille tuttu aine. Jokainen ihminen tarvitsee vettä joka päivä. Ihminen juo vettä vuodessa noin 1000 litraa. Aikuinen ihminen tarvitsee sitä päivittäin 2&lt;span&gt;–3 litraa. Määrästä noin litra tulee ruoasta ja loput nautitaan nesteenä. Osa vedestä juodaan sekoittuneena muihin nesteisiin, kuten maitoon ja piimään. Janojuomaksi suositellaan pelkästään vettä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vesi/a-and-i-jpg#top&quot; title=&quot;A.-and-I.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vesi/a-and-i-jpg:file/photo/d94fc6774ec6a9a4e3091f1cb7bc6e7d590e840d/A.-and-I.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Osa vedestä juodaan sekoittuneena muihin nesteisiin, kuten maitoon ja piimään. Janojuomaksi suositellään pelkästään vettä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Veden kiertokulku</title>
<id>https://peda.net/id/23f0387017f</id>
<updated>2018-01-15T21:40:59+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/veden-kiertokulku#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Vesi kiertää luonnossa jatkuvasti olomuodosta toiseen. Jokaisella muutoksella on oma nimensä. Vesistöistä neste &lt;b&gt;höyrystyy&lt;/b&gt; kaasuksi. Ilmassa vesihöyry &lt;b&gt;tiivistyy&lt;/b&gt; nesteeksi, jolloin se sataa maahan nesteenä. Jos on tarpeeksi kylmä, niin neste voi myös &lt;b&gt;jähmettyä&lt;/b&gt; kiinteäksi ja se sataa alas lumena. Jäätiköt ovat vettä kiinteässä muodossa. Jää ja lumi muuttuvat nesteeksi &lt;b&gt;sulamisen&lt;/b&gt; myötä. Kiertokulkua ylläpitää aurinko.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/veden-kiertokulku/v#top&quot; title=&quot;veden-kiertokulku.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/veden-kiertokulku/v:file/photo/913d437534327058e453e5e09b3719785f162fab/veden-kiertokulku.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vesi kiertää luonnossa jatkuvasti olomuodosta toiseen.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Veden ominaisuuksia</title>
<id>https://peda.net/id/23f4809617f</id>
<updated>2018-01-15T21:46:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/7voa#top" />
<content type="html">Veden &lt;b&gt;kiehumispiste&lt;/b&gt; on &lt;b&gt;100 &lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;sulamispiste &lt;span&gt;0 &lt;/span&gt;&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;C&lt;/b&gt;. Useimmat aineet ovat kiinteänä tiheämpia kuin nesteenä, joten kiinteä aine uppoaa. Vesi on kuitekin &lt;b&gt;tiheintä +4 &lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;C&lt;/b&gt;. Jää siis kelluu veden pinnalla. Vesi myös &lt;b&gt;laajenee jäätyessään&lt;/b&gt; ja tämä voi aiheuttaa vesiputkien rikkoutumisen talvella.&lt;br/&gt;&#10;Vedellä on &lt;b&gt;suuri ominaislämpökapasiteett&lt;/b&gt;i se tarkoittaa, että että vesi lämpenee ja jäähtyy hitaasti. Tämän voit huomata siitä, että syksyllä uimavedet ovat lämpimämpiä kuin ilma. Vetysidokset pitävat vesimolekyylejä yhdessä. Sidosten takia vesipisaran pinta pyrkii pisaran muotoon. Veden kykyä venyä kutsutaan &lt;b&gt;pintajännitykseks&lt;/b&gt;i. Veden pinta nousee korkealle ohuessa putkessa. Tätä ilmiötä sanotaan &lt;b&gt;kapillaari-ilmiöksi.&lt;/b&gt; Vesi on erinomainen &lt;b&gt;liuotin&lt;/b&gt;. Tämä ominaisuus johtuu vesimolekyylin rakenteesta. Puhtaan eli tislatun veden &lt;b&gt;pH on 7&lt;/b&gt; eli neutraali.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Juomavesi on seos</title>
<id>https://peda.net/id/23f5ee2f17f</id>
<updated>2018-01-15T21:41:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/juomavesi-on-seos#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/juomavesi-on-seos/water-png#top&quot; title=&quot;water.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/juomavesi-on-seos/water-png:file/photo/d1cbe4cb2ddc98c863a0136676376f75b453b63e/water.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vesimolekyyli rakentuu hapesta ja vedystä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Puhdas vesi koostuu vain vesimolekyyleistä. Se vesi, mitä juomme ja käytämme talousvetenä, ei ole kemiallisesta näkökulmasta katsottuna &lt;b&gt;puhdasta&lt;/b&gt; &lt;b&gt;ainetta&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vesijohtovesi on &lt;b&gt;seos&lt;/b&gt;, johon on&lt;span&gt; vesilaitoksella lisätty monia aineita muun muassa veden happamuuden säätämiseksi. Siihen on myös liuennut pintamateriaalia kaikista veden keräämiseen, säilyttämiseen ja kuljettamiseen liittyvistä välineistä, astioista ja putkistoista. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Välineistä, astioista ja putkistoista veteen liuenneiden aineiden määrät ovat mitätöntä vähäisempiä, eikä niillä ole terveydellistä merkitystä, mutta ne voivat häiritä laboratorioiden tarkkoja kemiallisia reaktioita ja mittauksia. Tästä syystä laboratoriossa käytetään &lt;b&gt;tislattua vettä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/juomavesi-on-seos/v#top&quot; title=&quot;vesijohtovesi-tislattu-vesi-taitto.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/juomavesi-on-seos/v:file/photo/3ade7a934b94d640d17d2175b94c2d52f8c9c170/vesijohtovesi-tislattu-vesi-taitto.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Juomavesi on monien aineiden seos.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Veden olomuodot</title>
<id>https://peda.net/id/23f7a90c17f</id>
<updated>2018-01-15T21:42:56+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/aem#top" />
<content type="html">&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Veden kolme olomuotoa ovat kiinteä jää, nestemäinen vesi ja vesihöyry, joka on kaasu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/aem/olomuodot-jpg#top&quot; title=&quot;olomuodot.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/aem/olomuodot-jpg:file/photo/5e877e8493d1dd68cd8cfb6b6155fac4767826b2/olomuodot.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vedellä on kolme olomuotoa, jotka voat kiinteä, neste ja kaasu.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Huomaa, että vaikka veden olomuoto muuttuu, niin sen rakenneosat pysyvät samanlaisina. Siis vesi on vettä, olipa se sitten jäätä, vettä tai vesihöyryä. Katso eri olomuodoista video. Kiinnitä videon katselussa huomiota yllä lueteltuihin eri olomuotojen ominaisuuksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/sRM3kS375LA?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11. Vedenpuhdistus</title>
<id>https://peda.net/id/23f8d2a217f</id>
<updated>2017-05-17T10:27:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vedenpuhdistus#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Vesihanasta tuleva vesi on puhdistettua pohja- tai pintavettä. Vesi puhdistetaan &lt;b&gt;vesilaitoksella&lt;/b&gt; ennen kuin se lasketaan vesijohtoverkostoon. Puhdistuksessa vedestä erotetaan haitalliset aineet, säädetään happamuus sopivaksi ja poistetaan mikrobit desinfioinnilla. Vettä &lt;span&gt;puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mekaanisessa&lt;/b&gt; puhdistuksessa vedestä ensin &lt;b&gt;seulotaan&lt;/b&gt; isoimmat kiinteät hiukkaset pois, jonka jälkeen vesi &lt;b&gt;suodatetaan &lt;/b&gt;tiheämmällä suodattimella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Kemiallisessa&lt;/b&gt; puhdistuksessa veteen lisätään kemikaaleja, jotka muuttavat nestemäisiä haitta-aineita kiinteiksi. Menetelmää kutsutaan &lt;b&gt;saostamiseksi&lt;/b&gt;. Saostaminen on liukenemisen vastakohta. Kemiallisella puhdistuksella voidaan tuhota myös pieneliöitä. Esimerkiksi uima-altaaseen lisätään klooria, joka tappaa bakteereja ja leviä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Biologisessa&lt;/b&gt; puhdistusvaiheessa veteen liuenneet ravinteet hapetetaan tai kulutetaan muuten biologisesti bakteerien avulla. Bakteerien avulla vedestä voidaan myös saostaa rautaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vedenpuhdistus/tabletti-jpg#top&quot; title=&quot;tabletti.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vedenpuhdistus/tabletti-jpg:file/photo/ad9d0e5d5de430c6bcebfdfe463794948801fd9d/tabletti.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kemiallisessa puhdistamisessa veteen lisätään kemikaaleja, joiden tehtävänä on saostaa haitta-aineita.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Kemiallista vedenpuhdistusta. Vasemmalla on kuva ison mittakaavan puhdistamisesta. Oikealla on retkeilykäyttöön valmistettuja vedenpuhdistustabletteja. Tabletti lisätään vesipulloon ja annetaan vaikuttaa noin puoli tuntia. Puolen tunnin päästä pieneliöt ovat kuolleita ja vesi juomakelpoista.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;Jätevedet&lt;/h3&gt;&#10;Myös jätevedet täytyy puhdistaa ennen kuin vesi lasketaan takaisin luontoon. Suomalaisesta syntyy päivittäin noin 200 litraa jätevettä. Määrä on aika suuri, ja siksi jokaisen kannattaa pohtia, voiko omassa elämässä säästää vedenkulutusta. Esimerkiksi kylvyt voi vaihtaa lyhyeen suihkuun, ja rikkinäiset hanat pitää korjata. Samalla on syytä muistaa, että vesijohtovettä pitää käyttää. Putkistossa seisova vesi pilaantuu, jos se seisoo paikallaan liian pitkään.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vedenpuhdistus/a#top&quot; title=&quot;Andres_Barrero_shutterstock_18709819_jateveden-puhdistaminen-taitto.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/joniniemi/arkisto/yleinen-kemia22/2/vedenpuhdistus/a:file/photo/9f2fbf176999d788d51f9d16c9012b8e5f8ccc66/Andres_Barrero_shutterstock_18709819_jateveden-puhdistaminen-taitto.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Esimerkki jäteveden puhdistusprosessista.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Muista, että viemäriin ei saa kaataa mitään ylimääräistä. Ylimääräiset aineet (esim. ruoka) ja esineet (esim. pumpulipuikot) haittaavat jäteveden puhdistamista. &lt;/em&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>


</feed>