YH03 3A syksy 2025

Vastaus jakson 6. taitotehtävään

2025-11-01T10:22:57+02:00

Lue katkelma tasavallan presidentti Sauli Niinistön 1.1.2022 pitämästä uudenvuodenpuheesta.
a) Määrittele tekstissä esiintyvät käsitteet itsemääräämisoikeus, kansainvälinen turvallisuus ja
avoimien ovien politiikka. (6 p.)
● Itsemääräämisoikeus: Itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää omista asioistaan, ja tämä
oikeus on koskematon.
● Kansainvälinen turvallisuus: Valtioiden välinen turvallisuus ja ajatus siitä, että yksikään
valtio ei voi saavuttaa turvallisuutta yksin, vaan kaikki ovat toisistaan riippuvaisia.
● Avoimien ovien politiikka: Tarkoittaa yleisesti tilannetta, jossa jollakin valtiolla on
mahdollisuus liittyä johonkin järjestöön ilman ehtoja.

b) Mitä Niinistö toteaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja miksi hän nostaa aiheen esille
uudenvuodenpuheessaan? (6 p.)
● Niinistön mielestä Suomen linja on vakaa ja rakennettu kestämään vaikeita aikoja.
● Suomen on seurattava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainvälisiä tapahtumia, jotka
voivat olla nopeita.
● Suomen täytyy pitää kiinni itsenäisen valtion oikeuksista päättää itse omista asioistaan.
● Jos Suomi niin päättää, se voi liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.
● Tammikuussa 2022 oli odotettavissa suurvaltojen välisiä keskusteluja. Venäjä oli vuoden
2021 aikana usean kerran todennut, että se ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä.
● Uudenvuodenpuhe on ollut perinteisesti presidentille tilaisuus tuoda esille politiikan
kehityslinjoja.

c) Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan? (8 p.)
● Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan
ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.
● Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) valmistelee
turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen
muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.
Presidentti osallistuu TP-UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa
linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.
● Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.
● Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.
● Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusministerin johtama
puolustusministeriö.
● Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten
kansainväliset sopimukset.

Vastausehdotus jakson 4. taitoaukeamatehtävään

2025-11-01T10:06:31+02:00

Lue kaksi dokumenttia Euroopan unionin elpymispaketista.
a) Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin? (6 p.)
● Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan
elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Autto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n
perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)
pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan
perustuvia paketteja tulee jatkossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.
● Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote, joka suhtautuu elpymispakettiin
positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uudistaa unionia ja lisää sen
kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan
esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään
uhkaavan unionin olemassaoloa.

b) Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja. (6 p.)
● Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa
elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon, ja sen väitettiin olevan
ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti
pitkään, onko ristiriitaa olemassa.
● Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että
Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis
arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen hyväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.
● VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen
ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.
● VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että hallitus ja sen valtiovarainministeri
olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla.

c) Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talouteen? (8 p.)
● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä
talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä
aikavälillä kahdessa prosentissa per vuosi.
● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely, sillä ohjauskoron avulla se
pystyy vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta
inflaatio ei kiihtyisi liikaa, ja laskusuhdanteessa korkoa vuorostaan lasketaan talouden
elvyttämiseksi.
● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden
ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.
● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai
myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa.

Vastausehdotus jakson 2. taitoaukeamatehtävään

2025-11-01T10:00:12+02:00

Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.
a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin. (6 p.)
● Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa
kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä
syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.
● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja
maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,
ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä
oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.
● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.
● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,
ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.
● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.
● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman
köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.

b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja. (6 p.)
● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio
nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan
se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat
ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.
● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on
kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat
keskimääräistä tärkeämpiä.
● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia
ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on
4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.

c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus
jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin. (8 p.)
● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.
● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille
nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.
● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan
demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.
● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se
kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.
● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo
yhtenäisyydestä.
● Kuviossa Suomea verrataan koko unioniin. On selvää, että usean maan mielipiteet joissain
kohdissa voivat olla hyvin erilaisia. Sitä tämä kuvio ei kerro

Matti Posio: Näitä syytöksiä lännelle Putin jauhaa

2025-10-23T18:28:46+03:00

Lue Ilkka-Pohjalaisen artikkeli 18.10.2025 ja vastaa kysymyksiin.

1. Millä eri argumenteilla Putin perustelee sotaa Ukrainaa vastaan?
2. Mistä asioista Putin syyttää Euroopan valtioita?
3. Millä tavoin Venäjä haluaa heikentää Euroopan unionia?
4. Millaisen Venäjän Putin haluaa luoda tulevaisuudessa?
5. Millaisen arvion kirjoittaja antaa Venäjän ja Putinin mahdollisuuksista saavuttaa tavoitteensa?

18. Maailma Euroopan ympärillä

2025-10-24T08:34:57+03:00

Laatikaa ryhmätyönä diaesitys Euroopan unionin suhteista seuraaviin valtioihin ja alueisiin:

Yhdysvallat: Aaron ja Samuel

Venäjä: Marie, Elia ja Samu

Kiina: Annika, Juno ja Senni

Afrikka: Fanny, Daniela ja Emilia

Turkki: Anniina ja Milla

Materiaalina oppikirjan kappale 18. omat nettihaut ja open antama lisäteksti. Laatikaa esitys PowerPointtina ja palauttakaa kansioon. Ryhmä myös esittää työnsä muulle luokalle.

17. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?

2025-10-21T19:43:50+03:00

Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.
perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. "Googlettamalla" löytyy hyvin.

a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita

17. Vastausehdotukset kpl. 17. tehtäviin

2025-10-21T19:40:53+03:00

1. Miksi Euroopan unioni pyrkii yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?
● Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.
● Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.
● Yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten
rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä.

2. Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
● Unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.
● Eurooppa-neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto
määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.
● Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.
● Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat
estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.
● Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.
● Päätöstä vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse
estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.
● EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita
voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit.

3. Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta.
a) Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?
● Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.
● Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.
● Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa
(Nato, YK, Etyj jne.).
b) Mitä eroa niillä on?
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia
tai eri alojen asiantuntijoita.
c) Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?
● Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin
myötä.
● Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.
● Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.
● Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.

● Kokonaisvaltainen kriisinhallinta: Sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja käytetään
kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Tämän uskotaan olevan nopein ja
tehokkain keino auttaa vaikeuksiin joutunutta aluetta tai valtiota

5. Puolusta ja kritisoi väitettä: Lissabonin sopimus lisää Suomen turvallisuutta.
Puolesta:
● Sopimus vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Sopimukseen sisältyvä avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan.
Vastaan:
● Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei toimi kovin hyvin käytännössä.
● Avunantolauseke on epämääräinen eikä määrittele tarkemmin, minkälaista apua toiselle
jäsenmaalle täytyy antaa.
● EU ei ole sotilasliitto.
● Suomi kuuluu Natoon, johon kuuluvat myös lähes kaikki muut EU-maat. Lissabonin
sopimuksen turvallisuuslauseke ei siis ole enää niin merkittävä Suomelle

16. Video asepalveluksesta Suomessa

2025-10-20T11:34:34+03:00

Video asepalveluksesta https://www.youtube.com/watch?v=HowCsaqqhvg

1. Millaisiin jaksoihin varusmiespalvelu jakautuu?
2. Mitä kukin jakso sisältää?
3. Millä tavoin varusmiesten jaksamista tuetaan?

Lue kotona luku Intti kutsuu? ja kokoa muistiinpanoihisi keskeiset asiat.

16. Suomen turvallisuuspolitiikka

2025-10-20T10:40:28+03:00

Lue kpl. 16. ja tee tehtävät 1,3,5 ja 7.

Vastausmalli turvallisuuspolitiikan tiedonhakutehtävään

2025-10-10T11:24:49+03:00

Peilaa omia vastauksia linkin takaa löytyvään mallivastaukseen. Myös muut perustellut näkökulmat ovat sallittuja ja toivottuja!

Turvallisuuspolitiikan tiedonhakutehtävän mallivastaus

Hyvää syyslomaa ja kiitoksia kuluneesta viikosta!
~ Olivia Niukkanen

Perjantain 10.10. oppituntien sisältö

2025-10-10T08:40:51+03:00

Ensimmäisellä tunnilla kävimme läpi kappaleen 14 ja teimme digikirjasta siihen liittyvät tehtävät 1-3.
Toisella tunnilla kävimme läpi kappaleen 15 Turvallisuus on perustarve ja teimme seuraavan tehtävän:

Kerää tietoa oppikirjasta, turvallisuuspolitiikan tietopankista ja internetistä ja vastaa keräämäsi tiedon perusteella seuraaviin kysymyksiin:

Mitä tarkoittaa kokonaisturvallisuus? Ketkä siinä ovat osallisena ja millaisia rooleja heillä on?
Miten yhteiskunnan kriisinkestävyyttä luodaan? Ketkä ovat siinä osallisena?
Etsi uutinen, jossa annetaan esimerkki a) talouden tai kuljetusten häiriöstä b) sähkön, veden tai ruoan saannin häiriöstä c) hybridisodankäynnistä d) kyberuhkasta tai tietoverkkohäiriöstä

Miten uutisten kuvaamat tilanteet vaikuttivat suomalaiseen yhteiskuntaan?

Palautuskansio Pedanetissä!
Tehkää tehtävä kotona loppuun, mikäli ette tunnilla ehtineet.

Tunnin dioihin voi palata linkistä, joka löytyy maanantain oppitunnin kuvauksesta.

Keskiviikon 8.10. oppituntien sisältö

2025-10-08T09:58:51+03:00

Tunnilla tarkistettiin kappaleesta 12 tehtävät 6 ja 7. Teimme myös taitoaukeaman tehtävän ja kävimme sen läpi yhdessä. Käsittelimme kappaleen 13 ja aloitimme tekemään digikirjasta tehtävät 1-5.

Tunnin dioihin voi palata linkistä, joka löytyy edellisen tunnin kuvauksesta. Ohessa vielä turvallisuuspolitiikan tietopankin linkki erikseen. Sitä kannattaa hyödyntää, jos tarvitsee nopeasti taustatietoa vaikkapa jostakin konfliktista tai kansainvälisestä yhteistyöelimestä. Myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa se on korvaamaton.
https://turpopankki.fi/

Kotitehtävä: lue kappale 13 vielä ajatuksella läpi.

Maanantain 6.10. oppituntien sisältö ja kotitehtävät

2025-10-06T11:33:46+03:00

Tunnilla käytiin läpi kappaleiden 10-12 sisältö ja tarkistettiin seuraavat tehtävät:
- kappaleesta 10 tehtävät 1 ja 2
- kappaleesta 11 tehtävät 1, 2 ja 3

Tunnilla aloitettiin tekemään kappaleesta 12 tehtäviä 1-5.
Kotitehtävä: valitse digikirjasta joko tehtävä 6 tai 7 ja tee se. Tarkistetaan molemmat tehtävät ensi tunnin alussa.

Tunnin dioihin voi palata tästä:
Tunnin diat

Tehtävät perjantaiksi 3.10.

2025-10-02T19:48:13+03:00

1. tunti.

Lue kappale 10. ja tee kappaleen tehtävät 1- 6.

Linkkejä Euroopan unionin toimielinten kotisivuille

Eurooppa-neuvosto: https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto): https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/
Euroopan komissio: https://commission.europa.eu/index_fi
Euroopan unionin parlamentti: https://www.europarl.europa.eu/portal/fi
Euroopan unionin tuomioistuin https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/
Suomalaiset europarlamentaarikot https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/

2. tunti

Lue kappale 11. ja tee teht. 1-5.

6. Euroopan monet kasvot 7. Mikä meitä yhdistää? Tehtävät maanantaiksi 29.9.

2025-09-29T09:20:04+03:00

Lue oppik.s. 45-60 ja vastaaa seuraaviin tehtäviin. Palauta tehtävät oheiseen palautuskansioon.

1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 6)

2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 7.)

3. Tarkastele luvun 6. karttoja ja kuvioita (s. 47,48,51,52 ja 53) unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voit tehdä aineistosta?

4. Teee vielä kappaleen 7. tehtävät 4 ja 5.

Tehtävät perjantain tunnille!

2025-09-25T17:04:49+03:00

Lue oppikirjan kappale 4. ja tutustu diasarjaan Monnet`n suunnitelma ja Schumannin julistus. Tee kappaleen tehtävät 1 - 4.

Vastaa kpl. 4. pilakuvatehtävään. Samainen pilakuva yo-tehtävän materiaalina https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/historia_s11.pdf

Lue oppikirjan kapple 5. ja tutustu diasarjoihin Euroopan integraatio ja itälaajentuminen. Tee kappaleen tehtävät 1-7.

3. Maailmantalous ja sen pelisäännöt

2025-09-24T09:27:33+03:00

Lue kpl. 3. ja tee teht. 3,4 ja 5.

2. Talous on globalisoitunut

2025-09-22T10:32:52+03:00

Lue kpl. 2 ja tee kappaleen tehtävät 1-4 ja 8.

1. Globalisaatio ja verkottuminen

2025-09-19T09:31:35+03:00

Lue kpl. 1. ja tee teht. 1,3,4 ja 5.

Itämeren katkenneet kaapelit ja kaasuputket

2025-09-18T17:58:01+03:00

Tässä linkki Iltasanomien juttuun, jossa kootaan yhteen Itämerellä katkenneet kaapelit ja kaasuputket https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010992992.html

1. Keiden uskotaan olevan kaapeli- ja putkirikkojen takana?
2. Mihin toiminnalla pyritään?
3. Nykytermein tällaista toimintaa kutsutaan hybridisodankäynniksi. Selvitä, mitä termi tarkoittaa.

1. Globalisaatio ja verkottuminen

2025-09-18T17:15:56+03:00

Katso video ja vastaa kysymyksiin.

a)Miten elämämme ja yhteiskuntamme olisivat erilaisia, jos kirjeposti olisi ainoa kommunikaatiotapa kaukaisten alueiden välillä?

b)Miten video liittyy globalisaatioon?

c)Valitse videolta mielestäsi tärkeä ja mielenkiintoinen fakta.

d)Oletko huomannut uutisia merikaapeleista tai globaalista tiedonsiirrosta viime aikoina? Missä yhteydessä?

Linkki videoon:

https://www.youtube.com/watch?v=nV0Wc9Y33so