<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>17. Ilmakehä</title>
<id>https://peda.net/id/23GQFT</id>
<updated>2013-08-19T16:08:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/23GQFT:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Hyvän osaamisen kuvaus</title>
<id>https://peda.net/id/HmQRFT</id>
<updated>2013-01-07T18:52:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/hok#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Oppilas ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä.&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Miksi Kuussa ei voi hengittää?</title>
<id>https://peda.net/id/HtjGGT</id>
<updated>2013-06-09T08:26:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/mkevh#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/17/ipvvokjosvmnokvip3#top&quot; title=&quot;omena-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/17/ipvvokjosvmnokvip3:file/photo/5156437f58d0056658c72088f5c4ad37caa1c71f/omena-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ilmakehän paksuutta voidaan verrata omenan kuoreen. Jos omenan sisus vastaa maapalloa, niin omenan kuori vastaa ilmakehän paksuutta.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Kuussa ei ole ilmakehää, joten ihminen tarvitsee siellä hengityslaitteet. Ihminen ei nimittäin pysy hengissä ilman happea. Ilmassa sitä on runsaasti. Happea tuottivat maapallolle alun perin bakteerit. Nykyisin sitä tuottavat eniten levät ja kasvit. Maan ilmakehää pitää paikoillaan Maan vetovoima. Jos se lakkaisi, karkaisivat kaasutkin avaruuteen. Myös muilla planeetoilla on kaasukehiä, mutta niiden kaasu ei ole ilmaa, vaan aivan toisenlainen seos.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ilmakehän paksuutta voidaan verrata omenan kuoreen. Jos omenan sisus vastaisi maapalloa, niin omenan kuori vastaisi suunnilleen ilmakehän paksuutta.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mihin ilmakehä loppuu?</title>
<id>https://peda.net/id/3MRGGT</id>
<updated>2013-06-09T08:29:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/mil#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/17/iveekihypmhkljtreo#top&quot; title=&quot;ilmakehan_kerrokset.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/17/iveekihypmhkljtreo:file/photo/3b277b563d4e5b20b0e1150eb4aca0558aa75084/ilmakehan_kerrokset.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ilmakehässä voidaan erottaa erilaisia kerroksia. Ilma harvenee ylös päin mentäessä hiljalleen kuin liukuväri, joten tarkkoja rajoja ei ole.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Ilmakehällä ei ole tarkkaa ylärajaa. Ilma harvenee koko ajan ylöspäin mentäessä hiljalleen kuin liukuväri. On sovittu, että ilmakehässä voidaan erottaa erilaisia kerroksia, mutta niilläkään ei ole näkyvää rajaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Joidenkin mielestä ilmakehä loppuu noin sadan  kilometrin korkeudessa, koska silloin taivaan väri muuttuu sinisestä mustaksi. Monelle se on merkki avaruuden alkamisesta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Oheisessa kuvassa ilmakehä ajatellaan kuitenkin sata kertaa paksummaksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Miksi Kuussa ei sada?</title>
<id>https://peda.net/id/R2rHGT</id>
<updated>2013-04-27T20:38:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/mkes#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Auringon ja ilmakehän ansiosta vesi kiertää koko ajan maapallolla. Ellei ilmakehää olisi, ei olisi vesisadettakaan. Auringon säteilemä lämpö saa veden haihtumaan ja nousemaan näkymättömänä kaasuna taivaalle.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ilmakehän lämpötila kylmenee, mitä korkeammalle noustaan. Kylmässä näkymätön vesihöyry tiivistyy ensin pieniksi pilvipisaroiksi ja putoaa sitten lopulta alas sadepisaroina. Kuussa ei ole ilmakehää, joten siellä pärjää hyvin ilman sateenvarjoa.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuinka kumpupilvi syntyy?</title>
<id>https://peda.net/id/ht3HGT</id>
<updated>2013-04-27T20:39:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kks#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/17/csalmjliliijnktykksv2#top&quot; title=&quot;kumpupilvensynty.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/17/csalmjliliijnktykksv2:file/photo/95739e2aa9d55c240a2205763f24a139fcda6f29/kumpupilvensynty.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Cumuluspilven syntyminen: Aurinko lämmittää maata, joka lämmittää ilmaa. Lämmennyt ilma irtoaa ja nousee kuplana taivaalle. Ylhäällä kylmässä kuplan sisältämä vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi ja kumpupilvi tulee näkyviin.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Aurinko lämmittää maata.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Maa lämmittää ilmaa.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Lämmennyt ilma irtoaa näkymättömänä kuplana, jolloin syntyy tuulenpuuska.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Lämmin näkymätön ilmakupla nousee yhä ylemmäs ja suurenee samalla.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Ylhäällä kylmässä kuplan sisältämä vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi ja kumpupilvi tulee näkyviin.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Samasta kohdasta syntyneistä kumpupilvistä muodostuu taivaalle jono.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuinka sadepisara syntyy?</title>
<id>https://peda.net/id/3RGLGT</id>
<updated>2013-04-27T20:39:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kss#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/17/sadepisaran-synty2#top&quot; title=&quot;sadepisaransynty.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/17/sadepisaran-synty2:file/photo/2ab2d097c9e92f26978ff10eef0ac58df7ea32cf/sadepisaransynty.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sadepisaran synty&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Ilmassa on näkymätöntä vesihöyryä.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Sateen syntyyn tarvitaan pölyhiukkasia.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Kylmässä vesimolekyylit tiivistyvät pölyhiukkasiin vedeksi.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Lopulta muodostuu näkyviä pilvipisaroita, joista pilvet koostuvat.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Kevyet pilvipisarat leijuvat ilmassa ja yhdistyvät yhä suuremmiksi pilvipisaroiksi.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Kun pisara kasvaa riittävän suureksi, se ei enää pysy ilmassa, vaan putoaa sämpylän muotoisena sadepisarana alas maahan.&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Miksi maapallolla tarkenee yölläkin?</title>
<id>https://peda.net/id/hhdMGT</id>
<updated>2013-04-27T20:39:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/mmty#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Ilmakehä on kuin läpinäkyvä peitto maapallon yllä. Se päästää Auringon lämpösäteilyn lävitseen, mutta rajoittaa lämmön karkaamista avaruuteen. Siksi maapallon lämpötila ei yölläkään laske äärimmäisen kylmäksi. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Se on meille elintärkeä. Jos kasvihuoneilmiö on kuitenkin liian tehokas, saattaa ilmasto lämmetä ihmisen kannalta liikaa.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Miten ilmakehä suojelee eliöitä Auringolta?</title>
<id>https://peda.net/id/QLMGT</id>
<updated>2013-04-27T20:40:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/i#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Auringon säteilystä valo ja lämpö ovat meille hyödyllisiä. Osa Auringon säteilystä on kuitenkin vaarallista. Avaruuslentäjien onkin ilmakehän ulkopuolella suojauduttava tarkkaan Auringon säteilyltä. Esimerkiksi liiallinen ultraviolettisäteily on vahingollista. Ihmiselle se aiheuttaa helposti ihovaurioita. Ilmakehän otsonikerros suojelee maapallon eliöstöä liialliselta ultraviolettisäteilyltä.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuvagalleria</title>
<id>https://peda.net/id/TjjNGT</id>
<updated>2013-08-19T16:08:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/ajiasvkkamdotjsvksn#top&quot; title=&quot;veden_kierto.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/ajiasvkkamdotjsvksn:file/thumbnail/2a1a0b0515588644b323521933a6d1de4baebed2/veden_kierto.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Auringon ja ilmakehän ansioista sama vesi kiertää koko ajan maapallolla. Dinosaurukset ovat todennäköisesti juoneet samoja vesimolekyylejä kuin sinäkin nyt.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Auringon ja ilmakehän ansioista sama vesi kiertää koko ajan maapallolla. Dinosaurukset ovat todennäköisesti juoneet samoja vesimolekyylejä kuin sinäkin nyt.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/mpnojnv2#top&quot; title=&quot;marsin_joet-NASA.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/mpnojnv2:file/thumbnail/13aab451c0b432c3fc040e34699a74340daf4472/marsin_joet-NASA.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Marsin pinnalla näyttäisi olevan jälkiä nesteen virtauksesta.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Marsin pinnalla näyttäisi olevan jälkiä nesteen virtauksesta.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/kvkappalpllsmeeujlak#top&quot; title=&quot;kasvihuone_ja_maapallo-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/kvkappalpllsmeeujlak:file/thumbnail/65ded5b37c7cae9771bff400733bcd2bf315d546/kasvihuone_ja_maapallo-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvihuoneilmiön voi kokea aurinkoisena päivänä pysäköidyssä autossa. Lämpö pääsee lasien läpi sisään, mutta ei enää ulos, jolloin lämpötila autossa kohoaa nopeasti.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kasvihuoneilmiön voi kokea aurinkoisena päivänä pysäköidyssä autossa. Lämpö pääsee lasien läpi sisään, mutta ei enää ulos, jolloin lämpötila autossa kohoaa nopeasti.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/tmvkork#top&quot; title=&quot;venus.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/tmvkork:file/thumbnail/1b42661445c5a493325f4ab894c432607e7407ee/venus.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tutkijoiden mielestä Venuksella kasvihuoneilmiö on riistäytynyt äärimmäisen kuumaksi.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Tutkijoiden mielestä Venuksella kasvihuoneilmiö on riistäytynyt äärimmäisen kuumaksi.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/itsauvtaepltsslvjoss#top&quot; title=&quot;aurinkorasva.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/itsauvtaepltsslvjoss:file/thumbnail/098a18a80c6ce6c8708b866c7bf4e48c4672c34d/aurinkorasva.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Iho tulee suojata Auringon ultraviolettisäteiltä vaatetuksella tai aurinkovoiteella. Erityisesti pienet lapset tulee suojata säteilyltä. Levitä voidetta, jossa on suuri suojakerroin, noin ruokalusikallisen verran useita kertoja päivässä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Iho tulee suojata Auringon ultraviolettisäteiltä vaatetuksella tai aurinkovoiteella. Erityisesti pienet lapset tulee suojata säteilyltä. Levitä voidetta, jossa on suuri suojakerroin, noin ruokalusikallisen verran useita kertoja päivässä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/kvsaas#top&quot; title=&quot;astronautin_kultainen_visiiri.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/17/kuvagalleria/kvsaas:file/thumbnail/b36b969f92f1ca605a3a3ce602fc213bbebb7794/astronautin_kultainen_visiiri.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kultainen visiiri suojelee astronauttia Auringon säteilyltä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kultainen visiiri suojelee astronauttia Auringon säteilyltä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-19T16:08:26+03:00</published>
</entry>


</feed>