<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HI08 kevät 2026</title>
<id>https://peda.net/id/225c04cc071</id>
<updated>2026-02-11T09:27:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/225c04cc071:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kurssin HI08 viimeiset oppitunnit</title>
<id>https://peda.net/id/18d4efd22c0</id>
<updated>2026-03-30T10:57:28+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/kurssin-hi08-viimeiset-oppitunnit#top" />
<content type="html">Kurssin viimeiset oppitunnit ovat:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;7.4. klo 12.25-14.00&lt;br/&gt;&#10;8.4. klo 8.10 - 11.30&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Näillä oppitunneilla tehdään kurssin kuuluvaa parityötä. Sovitaan parityön viimeinen palautuspäivä keskiviikkona 8.4.</content>
<published>2026-03-30T10:57:28+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista</title>
<id>https://peda.net/id/5e6b3cc025d</id>
<updated>2026-03-23T10:40:05+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/tehtava-suomeen-kohdistuvista-turvallisuusuhkista#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;b&gt;Suomeen kohdistuvia mahdollisia turvallisuusuhkia:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt; * informaatiovaikuttaminen&lt;/div&gt;&#10; * poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&lt;!--filtered attribute: data-init=&quot;done&quot;--&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;sotilaallisen voiman käyttö&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;laajamittainen maahantulo ja painostaminen maahantulijoita ohjaamalla&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;yhteiskunnan rakenteisiin tai laajoihin ihmisjoukkoihin tehty terroristinen isku tai muu väkivaltainen isku&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;isojen väkijoukkojen, ryhmien tai yhteisöjen väkivaltainen liikehdintä tai yhteiskuntajärjestystä vaarantava toiminta&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;julkisen talouden häiriö&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;rahoitusjärjestelmän häiriö&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;sähkön saannin suurhäiriö&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;polttoaineiden saannin vakavat häiriöt&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;tieto- ja viestintäverkkojen ja palveluiden häiriöt&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;kuljetusten jatkuvuuden häiriöt&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;mikrobilääkeresistenssi&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;pandemia tai muu vastaava laajalle levinnyt epidemia&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;eläintautiepidemiat&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;elintarvikehuollon häiriöt ja ruoka- ja ravintoturvan heikkeneminen&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;vesihuollon häiriöt&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;merellinen monialaonnettomuus&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;vakava ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai Suomen lähialueilla&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;useampi yhtäaikainen laaja maastopalo&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;Turvallisuusuhat olen ottanut YH03 oppikirjan luvun 15. tietolaatikosta&lt;b&gt; &lt;em&gt;Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia.&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1. Valitse neljä tietolaatikossa esitetyistä turvallisuusuhista. Etsi jokaisesta uhasta yksi sitä koskeva uutinen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;2. Tiivistä uutisten sisällöt.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;3. Arvioi uutisissa ilmenneiden uhkien merkitystä ja todennäköisyyttä. Kuinka uhka toteutuessaan vaikuttaisi esimerkiksi seuraaviin asioihin?&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;sinä ja lähipiirisi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;yhteiskunta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;talous&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ympäristö&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;globaali turvallisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;arvot ja asenteet&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;kansainväliset suhteet&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2026-03-22T12:32:04+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>16. Suomen turvallisuuspolitiikka</title>
<id>https://peda.net/id/27680af4222</id>
<updated>2026-03-22T11:38:15+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/16.-suomen-turvallisuuspolitiikka#top" />
<content type="html">Lue YH03 kurssin kirjan kappale 16. ja vastaa kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mistä osa-alueista Suomen turvallisuuspolitiikka koostuu ja mitkä ovat sen keskeiset periaaatteet?&lt;br/&gt;&#10;2. Mitkä valtion toimielimet päättävät Suomen turvallisuuspolitiikasta?&lt;br/&gt;&#10;3. Kuvaile Suomen tie Natoon kohta kohdalta.&lt;br/&gt;&#10;4. Pohdi Nato-jäsenyyden&lt;br/&gt;&#10;a) etuja&lt;br/&gt;&#10;b) haittoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lue lisäksi Helsingin sanomien pääkirjoitus 17.3. 2026 &amp;quot;Eurooppa sanoo Trumpille ei ja ottaa riskin&amp;quot;, ja vastaa kysymyksiin &lt;a href=&quot;https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011885043.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011885043.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Millä perusteella muilla Naton jäsenmailla ei ole juridista velvoillisuutta auttaa Yhdysvaltoja Hormuzin salmen avaamisessa?&lt;br/&gt;&#10;2. Millä perusteella Trump sitä vaatii?&lt;br/&gt;&#10;3. Miksi muiden Nato-maiden on vaikea kieltäytyä auttamasta, vaikka sille olisi hyvät perusteet?&lt;br/&gt;&#10;4. Mitkä sotilaallisen liittoutumisen huonot puolet tässä tapauksessa tulevat esille?</content>
<published>2026-03-17T19:53:07+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ukrainan sodan vaiheet</title>
<id>https://peda.net/id/316030dc211</id>
<updated>2026-03-16T11:41:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/ukrainan-sodan-vaiheet#top" />
<content type="html">Tässä linkki Turpopankki sivustolle, joissa esitellään Ukrainan sodan keskeiset vaiheet &lt;a href=&quot;https://turpopankki.fi/konfliktialueita/ukraina/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://turpopankki.fi/konfliktialueita/ukraina/&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-03-16T10:57:42+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Venäjä</title>
<id>https://peda.net/id/ac226c10207</id>
<updated>2026-03-15T15:41:30+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/venaja#top" />
<content type="html">Lue HI02 kurssin oppikirja kpl. 17. ja tee kappaleen tehtävät 2,3 ja 4.</content>
<published>2026-03-15T15:41:30+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>HS:n artikkeli Kiinasta &quot;Hädässä ystävä tunnetaan&quot;</title>
<id>https://peda.net/id/970defea1ca</id>
<updated>2026-03-10T19:07:16+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/hs-n-artikkeli-kiinasta-hadassa-ystava-tunnetaan#top" />
<content type="html">Lue Helsingin Sanomien artikkeli &amp;quot;Hädässä ystävä tunnetaan&amp;quot; 7.3.2026 &lt;a href=&quot;https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011851677.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011851677.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tiivistä muistiinpanoihisi artikkelin keskeiset asiat.</content>
<published>2026-03-10T19:07:16+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vertaa yhdysvaltojen ja Kiinan vahvuuksia ja asemaa maailmanpolitiikassa</title>
<id>https://peda.net/id/692b45c21d1</id>
<updated>2026-03-11T09:32:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/vertaa-yhdysvaltojen-ja-kiinan-vahvuuksia-ja-asemaa-maailman#top" />
<content type="html">- Yhdysvallat on perinteinen talousmahti ja maailman vaurain maa. kiina on maailman toiseksi suurin kansantalous ja sen talous kasvaa nopeasti.&lt;br/&gt;&#10;- Yhdysvallat on ollut maailman johtava sotilasmahti. Se on ollut kylmän sodan jälkeen ainoa supervalta ja on voinut tehdä päätöksiä yksinään koska sille ei ole ollut vastavoimaa.&lt;br/&gt;&#10;- Kiinan talouskasvu on kuitenkin lisännyt sen vaikutusvalta ja se haastaa Yhdysvaltoja sekä taloudessa että politiikassa. Kiinan investoinnit muihin maihin ja esimerkiksi Uusi silkkitie - hanke lisää sen painoarvoa maailmassa. Kiina on aasian mahtivaltio ja se on kasvattanut voimakkaasti armeijaansa.&lt;br/&gt;&#10;- Kiinan aseman vahvistuminen huolehtuttaa Yhdysvaltoja ja se on keskittynyt ulkopolitiikassaan enemmän aasiaan.&lt;br/&gt;&#10;- Yhdysvalloilla on ollut paljon liittolaisia erilaisten liittojen, kuten Naton kautta.&lt;br/&gt;&#10;- Yhdysvalloilla on laaja sotilastukikohtien verkosto. &lt;br/&gt;&#10;- Kiinalla ei ole perinteisiä liittoumia, vaan strategisia suhteita Venäjään, Pakistaniin ja Koreaan. Kiina kasvattaa vaikutusvaltaansa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.</content>
<published>2026-03-11T09:32:08+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kiina</title>
<id>https://peda.net/id/bd38013a1b9</id>
<updated>2026-03-09T10:41:17+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/kiina#top" />
<content type="html">Lue HI02 oppikirjan kappale 16. ja tee kappaleen tehtävät 3,5,6 ja 7.</content>
<published>2026-03-09T10:41:17+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Pilakuvatehtäviä Trumpiiin liittyvistä pilakuvista</title>
<id>https://peda.net/id/92263432172</id>
<updated>2026-03-08T17:28:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/pilakuvatehtavia#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;i18n-post-media-img preview-img non-lightboxed-content media-lightbox-img max-h-[100vw] h-full w-full&amp;#10;      object-contain relative&quot; src=&quot;https://preview.redd.it/nrc-cartoon-over-trump-poetin-v0-ggx7tr51q6jf1.jpeg?width=640&amp;amp;crop=smart&amp;amp;auto=webp&amp;amp;s=b97d031e36846c01db774c4c00f53a3a8d1874cd&quot; alt=&quot;r/nederlands - NRC:n pilakuva Trumpista ja Putinista&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;post-image&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;Hän soittaa häntä kuin selloa. NRC:n pilakuva n. 7kk sitten.&lt;br/&gt;&#10;Kuvan tulkintaa:&lt;br/&gt;&#10;Kuvan taustalla on huhu, että Putinilla olisi Trumpista jotain raskauttavaa materiaalia, jolla hän voisi kiristää Trumpia. Materiaali olisi kuvattu Moskovassa 2013. Trump on harjoittanut aika venäjämielistä politiikkaa, ja pohditaan, mistä se johtuu.&lt;br/&gt;&#10;Kuvassa pelottavan ja sadistisen näköinen Putin soittaa Trumpia kuin selloa. Trump näyttää suorastaan pelosta jäykistyneeltä. Purinin sormet ovat Trumpin kurkulla. Trump itse on sanonut, että väitteet materiaalin olemassaolosta ja kiristyksestä ovat täyttä roskaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;x15mokao x1ga7v0g x16uus16 xbiv7yw x1ey2m1c x5yr21d xtijo5x x1o0tod x10l6tqk x13vifvy xh8yej3 xl1xv1r&quot; src=&quot;https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t51.75761-15/487169417_18470261005069194_3947452151280138406_n.webp?stp=dst-jpg_p180x540_tt6&amp;amp;_nc_cat=101&amp;amp;ccb=1-7&amp;amp;_nc_sid=13d280&amp;amp;_nc_ohc=Xl6BeVvtCfIQ7kNvwFL9J59&amp;amp;_nc_oc=AdnBGqfTJrOFXY5egU-pbvDkzEUeB-AT5U91sfErqBsGxTThN7OR7dFJog_VAUyXiPM&amp;amp;_nc_zt=23&amp;amp;_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&amp;amp;_nc_gid=7Lx2rm2RSkNe9q5X7bLXWg&amp;amp;_nc_ss=8&amp;amp;oh=00_Afx9rpNrhTJcKyvcrSJTLwFewQRyZ393DyUUfTVpHjTbVw&amp;amp;oe=69ACDB03&quot; alt=&quot;Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-imgperflogname=&quot;feedImage&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;Julk. 26.3. 2025&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuva liittyy Mynchenin turvallisuuskonferenssin helmik. 2025 jälkeiseen aikaan. Tuolloin konferenssiin saapunut varapresidentti Vance kritisoi Eurooppaa jyrkin sanoin mm. sananvapauden rajoittamisesta, liian liberaaleista arvoista, kyvyttömyydestä hillitä maahanmuuttoa. Euroopassa tulkittiin asia niin että Yhdysvallat haluaa eroon eurooppalaisista arvoista. Arveltiin myös, että USA ei ole enää niin sitoutunut Natoon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suomi on sitonut turvallisuutensa Natoon ja Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen politiikan muutoksesta huolimatta Suomi on pyrkinyt presidentti Stubbin johdolla pitämään hyvät välit Yhdysvaltoihin, kun taitaa olla pakko tehdä niin. Suomi on myös tilannut 64 Lockheed Martin F-35A hävittäjää Yhdysvalloista. Venäjän politiikka on yhä agressivisempaa. Stubbin mieluilu tuottikin tulosta, sillä lokakuussa 2025 Yhdysvallat osti Suomesta 11 jäänmurtajaa arktisen turvallisuuden varmistamiseksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuvan tulkintaa: &lt;br/&gt;&#10;- Trump on isokokoisena kuvan tärkein hahmo. Koska hän pyrkii kaikessa taloudelliseen hyötyyn, myös kaverikuva on maksullinen.&lt;br/&gt;&#10;- Trump vetää solmiosta pelokasta Stubbia eli pienen maan presidenttiä&lt;br/&gt;&#10;- Trumpin apuna Stubbin kiusaamisessa ovat puolustusministeri Hegseth ja varapresidentti Vance&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;Tee kuvista kuva-analyysi: Mihin kuva liittyy? Mikä kuvan näkökulma/kannanotto asiaan on? Mitä tehokeinoja kuvassa käytetään? Esimerkkejä tehokeinoista:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;visuaalisesti karrikoidut hahmot (esim. liioitellaan jotain ominaisuutta)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;symbolien käyttö, tunnetut henkilöt&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;analogiat, vertailu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kärjistykset, yleistykset, liioittelu, vähättely, totuuden värittäminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;viholliskuvanmaalailu, tunteisiin ja arvoihin vetoaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;visuaaliset keinot: värit, kontrastit, asettelu, teksti ja typografia&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2026-03-03T19:36:54+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Yhdysvallat maailmanpolitiikassa</title>
<id>https://peda.net/id/0002d72e1af</id>
<updated>2026-03-08T17:34:25+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/yhdysvallat-maailmanpolitiikassa#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;textLayer&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-main-rotation=&quot;0&quot;--&gt;&lt;b&gt;Vastaukset HI02 kirjan kpl. 15 tehtäviin&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;1&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Mitkä asiat tekevät Yhdysvalloista maailman johtavan suurvallan?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhdysvallat on maailman suurin talous.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Se on maailman voimakkain sotilasmahti ja sillä on kyky käyttää sotilaallista voimaansa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;(lentotukialukset, kauko&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ohjatut lennokit, sotilastukikohdat).&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Se käyttää paljon rahaa aseisiin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhdysvallat on tieteellisen tutkimuksen johtava maa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;2&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Miten Yhdysv&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;altojen ulkopolitiikkaan vaikuttivat&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;)&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;kylmän sodan päättyminen&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;NL:n hajoamisen jälkeen USA oli maailman johtava maa. Se saattoi harjoittaa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;yksipuolista päätöksentekoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;b&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;)&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;WTC&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;isku?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;USA aloitti ”terrorismin vastaisen sodan”. Se hyökkäsi Afganistaniin ja I&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;rakiin ja juuttui&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vaikeasti voitettaviin sotiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;3&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Anna esimerkkejä Yhdysvaltain haukkamaisesta ja kyyhkymäisestä ulkopolitiikasta.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;haukkamaisesta&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;sotiminen Irakia vastaan vuonna 1991&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;hyökkäys Afganistaniin loppuvuodesta 2001&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;hyökkäys Irakiin vuonna 20&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;03&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ohjuspuolustusjärjestelmän rakentaminen Eurooppaan&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Donald Trumpin ja Joe Bidenin jyrkkä suhtautuminen Kiinaan&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yksittäiset tappoiskut terroristijohtajia vastaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;kyyhkymäisestä ulkopolitiikasta.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Suhteiden parantaminen Kuubaan Barack Obaman presidenttika&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;udella&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhdysvaltain rauhanvälitysyritykset Israelin ja Palestiinan välillä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Joe Bidenin pyrkimys palauttaa hyvät suhteet liittolaisiin Trumpin kauden jälkeen&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;4&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Millä perusteilla Barack Obamaa voidaan pitää idealistina ja Donald Trumpia realistina?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Barack Obama uskoi sopimuksiin perustuvaan maailmanjärjestykseen ja puhui&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;voimapolitiikkaa vastaan. Hän paransi Yhdysvaltojen suhteita Irakiin ja Kuubaan ja esim.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;l&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;iitti USA:n Pariisin ilmastosopimukseen. Toisaalta hänen kaudellaan moni asia ei&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;muuttunut ja USA oli jumissa vanhoissa kriiseissään mm. Afganistanissa ja Irakissa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Donald Trump ei kunnioita kansainvälistä sopimusjärjestelmää, vaan ajaa oman&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;maansa etu&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a. Trumpin ulkopolitiikka on vaikeasti ennustettavaa ja häikäilemätöntä ja&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;hän rikkoo maansa välejä myös vanhoihin liittolaisiin, kuten Nato&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;maihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2026-03-08T16:49:24+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kotitehtävät keskiviikoksi 4.3.</title>
<id>https://peda.net/id/b55f42c2161</id>
<updated>2026-03-02T11:25:09+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/kotitehtavat-keskiviikoksi-4.3#top" />
<content type="html">Tee loppuun lehtiartikkelitehtävä Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikasta, jos jäi tunnilla kesken.&lt;br/&gt;&#10;Lue Otavan HI02 kurssin kappale 15. Yhdysvalloista ja tee kappaleen tehtävät 1-4.</content>
<published>2026-03-02T11:25:09+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Uutistehtävä Yhdysvalloista</title>
<id>https://peda.net/id/2a536b06154</id>
<updated>2026-03-01T11:15:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/uutistehtava-pareittain#top" />
<content type="html">Tutkikaa parin kanssa uusimpia uutisia Yhdysvaltain politiikasta (esim. YLE tai Helsingin Sanomat).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Valitse muutama uutinen, joka liittyy&lt;br/&gt;&#10;a) Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan&lt;br/&gt;&#10;b) Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitä uutiset kertovat Yhdysvalloista ja sen roolista maailmassa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Palauttakaa lyhyt katsauksenne palautuskansioon.</content>
<published>2026-03-01T11:15:18+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Transatlanttiset suhteet tällä hetkellä</title>
<id>https://peda.net/id/5d2d1b3a0b6</id>
<updated>2026-03-02T10:36:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi08-kevat-2026/kiinnostavia-artikkeleita#top" />
<content type="html">Mynchenin turvallisuuskonferenssi järjestettiin 13. - 15.2. 2026. Sinne kokoontui Euroopan valtionpäämiehiä keskustelemaan mm. Euroopan turvallisuudesta ja transatlanttisista suhteista. Kokoukseen otti osaa myös Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio. Lue oheinen Hesarin artikkeli ja vastaa kysymyksiin.&#10;&lt;h1&gt;&lt;span&gt;Yhdysvallat sovitteli ja Eurooppa kiitteli Münchenissä. 14.2.2026 &lt;a href=&quot;https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011818873.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011818873.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävät:&lt;br/&gt;&#10;1. Miksi Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion puhetta odotettiin jännityksellä turvallisuuskonferenssissa?&lt;br/&gt;&#10;2. Mikä oli puheen keskeinen sisältö?&lt;br/&gt;&#10;3. Miten puhetta arvioivat&lt;br/&gt;&#10;a) Suomen ulkoministeri Elina Valtonen?&lt;br/&gt;&#10;b) Euroopan unionin puheenjohtaja Ursula von der Leyen?&lt;br/&gt;&#10;c) Tanskan pääministeri Mette Frederiksen?&lt;br/&gt;&#10;4. Millainen viesti Ukrainan presidentillä Vladimir Zelenskyllä oli kokoukselle?&lt;br/&gt;&#10;5. Artikkelissa presidentti Stubb sanoi, että Euroopan on ymmärrettävä, että Yhdysvaltain linja on muuttunut. Miten se on muuttunut Trumpin toisen kauden aikana?&lt;br/&gt;&#10;- yleinen luottamus sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen on heikentynyt&lt;br/&gt;&#10;- Trump ajaa voimakasta vaatimusta siitä, että Euroopan on kannettava päävastuu omasta puolustuksesta ja Ukrainan tukemisesta. Turvallisuustakuita käytetään painostuskeinona.&lt;br/&gt;&#10;- Trumpin vaatimus Grönlannin saamisesta on aiheuttanut vakavan kriisin Naton sisällä&lt;br/&gt;&#10;- Trumpin hallinto on suosinut kahdenvälisiä suhteita Euroopan unionin sijaan ja vahvistanut siteitä Euroopan populistisesti hallittuihin maihin, esim. Unkariin ja Slovakiaan. Euroopan unionin valtavirran politiikka on Yhdysvaltain nykyhallinnon mukaan suoranainen uhka.&lt;br/&gt;&#10;- Euroopan valtiot ovat joutuneet lisäämään puolustusmenojaan ennätystahtia ja vähentämään riippuvuutta Yhdysvalloista.&lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;h1&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;</content>
<published>2026-02-16T20:14:41+02:00</published>
</entry>


</feed>