3. Alkaanit

Tärkeät sisällöt

2018-08-13T10:37:09+03:00

Alkaanit muodostuvat hiilestä ja vedystä.

Alkaanit sisältävät vain yksinkertaisia sidoksia.

Rakenteessa vedyn määrä on suurempi kuin hiilen määrä.

Käytetään polttoaineina ja muovien raaka-aineina.

1. Alkaanibongaus – mihin alkaaneja käytetään?

2017-07-03T11:36:20+03:00

Samalla kun opiskelette alkaaneista, niin bongatkaa, missä kaikkialla niitä hyödynnetään. Kirjoittakaa löytönne kommenttikenttään.

2. Alkaanit

2018-08-13T10:37:09+03:00

Alkaani on hiilivety, joka rakentuu vain hiilestä ja vedystä. Hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia sidoksia. Tällainen yhdiste on tyydyttynyt. Alkaanit voivat olla suoraketjuisia, haaroittuneita ja rengasrakenteisia. Alkaaneja, kuten muitakin orgaanisia yhdeisteitä, voidaan kuvata molekyylikaavalla tai rakennekaavalla. Molekyylikaava kertoo atominen määrät. Rakennekaava kertoo atomien tarkat paikat. Rakennekaava on molekyylikaava tarkempi.

Alkaani nimetään hiilirungon peruseella. Nimen etuliite muodostetaan hiiliatomien lukumäärän mukaan ja nimen loppuosa on -aani. Esimerkiksi propaanissa etuliite prop- tarkoittaa, että hiilirunko on kolmen hiilen pituinen ja nimen pääte -aani sitä, että hiilten välillä on vain yksinkertaisia sidoksia. Hiiliketjun päässä olevat hiiliatomit muodostavat yhden yksinkertaisen sidoksen naapurihiilen kanssa ja kolme yksinkertaista sidosta vetyjen kanssa. Keskimmäiset hiiliatomit muodostavat kaksi hiiliatomien välistä sidosta ja kaksi sidosta vetyatomien kanssa.

Oheiseen taulukkoon on koottu kuuden keveimmän alkaanin rakenteet eri tavoin mallinnettuina. Taulukon viimeisessä sarakkeessa on olomuoto huoneenlämpötilassa 25 °C.

Alkaaneja
Yhdiste (molekyylikaava)	Rakennekaava	Molekyylimalli	Olomuoto (25 °C)
Metaani CH₄			kaasu
Etaani C₂H₆			kaasu
Propaani C₃H₈			kaasu
Butaani C₄H₁₀			kaasu
Pentaani C₅H₁₂			neste
Heksaani C₆H₁₄			neste

3. Metaani

2017-08-05T16:08:30+03:00

Metaani CH₄ on hiilivetymolekyyleistä pienin. Metaani on väritön ja lähes hajuton kaasu. Se on hyvä polttoaine, jota on maakaasussa. Metaania esiintyy myös ikiroudassa ja merten pohjassa metaanijäänä eli metaaniklatraattina. Siinä metaanimolekyylit ovat sulkeutuneet huokoisen jään sisään. Bakteerit tuottavat metaania hapettomassa tilassa kasvijätteiden hajotessa soilla ja kaatopaikoilla (biokaasu tai suokaasu). Samalla syntyy pahanhajuisia typpi- ja rikkiyhdisteitä.

Metaani

Metaani on noin 25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, joten sen pääsemistä ilmakehään tulee kaikin keinoin välttää. Esimerkiksi kaatopaikoilla muodostuva metaani kerätään talteen ja käytetään hyödyksi lämmön- ja sähköntuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena. Yksi varteenotettava metaanin päästölähde on nautakarja, koska nautaeläinten ruoansulatus tuottaa sitä. Karjan metaanipäästöjä voidaan vähentää sopivalla ruokinnalla.

4. Etaani

2017-08-05T16:08:53+03:00

Etaani rakentuu kahdesta hiiliatomista ja kuudesta vetyatomista. Etaanin kaava on C₂H_6, mutta se voidaan kirjoittaa myös muodossa CH₃CH₃ tai CH₃–CH₃. Ne korostavat etaanimolekyylin rakentuvan kahdesta samanlaisesta CH₃-osasta. Jälkimmäisessä on merkittynä näkyviin hiiliatomien välinen yksinkertainen sidos. Sen avulla yhdisteen voi helpommin tunnistaa tyydyttyneeksi yhdisteeksi.

Etaani

Tiivistelmä

2017-04-20T19:07:09+03:00

Alkaani on hiilivety, joka rakentuu vain hiilestä ja vedystä.
Hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia sidoksia. Tällainen yhdiste on tyydyttynyt.
Alkaanit voivat olla suoraketjuisia, haaroittuneita ja rengasrakenteisia.
Tuttuja alkaaneja ovat metaani ja etaani. Metaani on kasvihuonekaasu.