https://peda.net/id/2113c47c51d 2018-05-07T12:43:42+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/873361cc51d 2018-05-07T13:00:24+03:00 Kun aurinko lämmittää maapalloa, vettä haihtuu taivaalle vesistöistä, maaperästä ja kasveista. Tuulet kuljettavat vesihöyryä mantereiden päälle, vesihöyry tiivistyy, muuttuvat vesipisaroiksi ja niistä muodostuu pilviä. Pilvessä olevat sadepisarat törmäilevät toisiinsa ja muuttuvat lopulta niin raskaiksi, että ne tippuvat alas vesisateena.<br/> <br/> Sateet voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin: Konvektiosade, rintamasade ja orografinen sade.<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Konvektiosade<br/> </b></span>Aurinko lämmittää maan tai meren pintaa ja ilmaa niiden yläpuolella. Ympäröivää ilmaa lämpimämpi ilma kohoaa ylöspäin, kosteus tiivistyy ja sataa alas. Konvektiosateita esiintyy yleensä trooppisilla alueilla, mutta myös Suomessa kesällä.<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Rintamasade<br/> </b></span>Kuumilta alueilta tuleva lämmin ja kostea ilma törmää napa-alueilta tulevaan kylmään ja kuivaan ilmaan. Törmätessään kylmä ilmamassa pakottaa lämpimän ilmamassan kohoamaan ylöspäin. Rintamasateet ovat Suomen yleisin sadetyyppi.<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Orografinen sade<br/> </b></span>Lämmin ja kostea ilma törmää vuoristoon ja joutuu kohoamaan ylöspäin päästäkseen vuoriston yli. Ilmassa oleva kosteus sataa alas tuulen ja meren puoleisilla rinteillä. <br/> 2018-05-07T12:46:34+03:00