Särkiniemen koulun blogit

Terve elämä

2019-10-11T12:54:47+03:00

Tällä viikolla koulussamme vietettiin MOK-viikkoa, jonka aiheena oli Terve elämä. Aihe oli koko kaupungin yhteinen. Oppilaat jaettiin sekaryhmiin: Jumppakärpäset, Nukkumatit, Sydänystävät, Taitelijat ja Kokit. Oppilaat opiskelivat ryhmissä neljänä päivänä viikon aikana. Työskentely tapahtui pajoissa, joiden aiheet olivat liikunta, ravinto, uni, tunteet ja luovuus. Ennen viikkoa oppilaat tekivät omissa luokissa aiheesta käsitekartat, joiden perusteella opettajat nimesivät pajat. Pajoista otetut kuvat ovat oppilaiden ottamia paitsi luovuuspaja

Liikunta- pajassa pohdittiin, mitä liikunta on ja miksi se on tärkeää ihmiselle. Pohdintojen tuloksena oppilaat tekivät käsitekarttoja Popplet-ohjelmalla. Sitten päästiin itse asiaan - liikkumaan. Nostettiin sykettä juoksemalla ja viemällä hernepusseja omiin pesiin, testattiin ketteryyttä ja vahvistettiin lihaskuntoa painin alkeilla.

Ravinto- pajassa selvitettiin, mitä on terveellinen ja monipuolinen ravinto. Tehtiin lautasmalli ja tutustuttiin ruokapyramiidiin.

Uni- pajassa keskusteltiin unen merkityksestä ja illan rutiineista, millaisia rutiineja oppilailla on? Opeteltiin ja laulettiin Sininen uni- laulu. Piirrettiin oma unilelu. Lopuksi rentouduttiin kuuntelemalla unimusiikkia.

Tunne- pajassa käytiin tunneasioita läpi lasten piirretyn elokuvan kautta.

Luovuus - pajassa puhuttiin, mitä luovuus on, ja harjoiteltiin luovuutta ilmaisun avulla. Lopuksi piirrettiin oma mielenmaisema, miltä minusta tuntuu. Mielenmaisema tehtiin tussilla zentangel- tekniikalla. Näistä koottiin koko koulun mielenmaisemateos koulun seinälle.

Tiistaina koko koulu meni teatteriin katsomaan näytelmää Tatu ja Patu syömään! Näytelmä sopi hienosti Terve elämä- teemaan. Se kertoi ravinnon merkityksestä, ruuansulatuksesta ja - valmistuksesta sekä pöytätavoista. Tatu ja Patu paljastivat kaiken olennaisen kaikille olennaisesta toiminnasta – syömisestä. Lisäksi kaikki tämä oli höystetty huumorilla.

Kaveriluokka C kirjoitti omia mielipiteitä ja ajatuksia näytelmästä:

"Tatun ja Patun asut olivat hienot. Hienot lavasteet. Käsinukkekohtaus oli hyvä. Tykkäsin katsoa esitystä ja esitys oli hyvä."

"Tatussa ja Patusssa oli kivaa, kun ne hölmöilivät ja olivat hauskoja. Tatu ja Patu rakensivat robotin. Siitä kuului outuja ääniä. Se oli jännittävää. Pojat olivat ninjoja ja taistelivat sössöhampurilaista vastaan. Hampurilainen voitti, koska toinen pojista söi sen. Esityksessä harjoiteltiin omenansyönnintekniikkaa."

"Minä tykkäsin olla esityksessä. Esitys oli kiinnostava ja hauska. Tykkäsin lauluesityksistä. Tykkäsin, kun ruokia esiteltiin. Esitys oli aika pitkä. Esitys ei ollut tylsä."

"Esityksessä oli hauskaa, kun Tatu oli lintuasussa ja pojat heittelivät omenoita seinän yli. Tylsää oli musiikin soitto koko ajan. Näyttelijät olivat hyviä. Hauskaa oli nurinkuriset ruokailusäännöt."

"Tatu suihkutti vettä. Haarukka oli hauska. Patu maistoi luistinta. Esitys oli liian lyhyt. Tatu yritti syödä omenaa pureskelematta. Hyvä musiikki."

"Esityksessä oli kivaa Tatun ja Patun asennot. Hauskaa oli, kun Tatu ja Patu pukeutuivat kokkininjoiksi. Kivana kohtana esityksestä jäi mieleen kohtaus, jossa he esittelivät keittiötä. Oli hassua, kun keittiö oli niin minikokoinen. Yritin miettiä, oliko esityksessä jotain muuta tylsää, mutta en keksinyt. Kivaa oli myös se kohtaus, jossa Tatu ja Patu esittivät käsinukeilla soluja. Nauratti, kun toinen soluista esitteli mitä soluihin kuuluu ja esimerkiksi luetteli vitamiineja."

"Tykkäsin Tatun ja Patun näyttelijöistä. Esityksen ruuan nimet olivat hauskoja. Tatun ja Patun esityksessä sai nauraa paljon."

"Teatterissa kaikki oli hauskaa. Kaikkein hauskin oli kakkajuttu. Teatterissa musiikki oli hyvä. Näyttelijät olivat hauskoja. Teatterissa oli ikävää, kun joku potki. Oli kivaa, kun yksi näyttelijöistä vilkutti. Oli kivaa mennä teatteriin."

Pajojen jälkeen teemaa jatkettiin omissa luokissa. Oppilaat saivat mm. itse suunnitella taito- ja taideaineiden tunteja. Luokissa luettiin satuja, maalattiin musiikin luomilla mielikuvilla ja tehtiin pieniä tutkielmia aiheesta Word-ohjelmalla. Tunnetaitoja harjoiteltiin tekemällä kehukortteja kaverille. Kolmos-neloset tutustuivat myös Teams-ohjelmaan. Oppilaat tekivät oman tutkielman aiheesta ja palauttivat tehtävän Teams:ssä opettajalle.

Viikon aikana opittiin paljon. Oppilaat esittelivät työnsä omissa luokissa ja arvioivat omaa oppimistaan ja toisten töitä.

Tämän aherruksen jälkeen on hyvä jäädä syyslomalle ja ladata akkuja. Hyvää syyslomaa kaikki Särkiniemen koululaiset!

0 kommenttia

Puutarhan satoa - kaveriluokat

2019-10-11T12:19:34+03:00

Syyskuussa kaveriluokat opiskelivat ympäristöopissa aihetta Puutarhan satoa. Oppilaat tutustuivat kasviksiin ja luokittelivat kasvikset vihanneksiin, hedelmiin, marjoihin, perunoihin ja sieniin.

Lisäksi pelattiin mm. Kim-leikkiä, Porkkana-hippaa ja muistipelejä sekä laulettiin aiheeseen sopivia lauluja ja runoiltiin. Kuvataiteessa tehtiin monenlaisia töitä: painettiin omenoita, valmistettiin "hilloa", muotoiltiin sieniä metsään.

Viikot huipentuivat Sadonkorjuujuhliin, jossa maisteltiin puutarhan satoa, kisattiin Kahoot- visassa, tanssittiin ja painettiin kortteja kasviksilla sekä runoiltiin.

0 kommenttia

Se on kesä

2019-05-29T08:54:03+03:00

Mikä se on, kun kiireen häivään ja koulupäivään matkaa on?
Kun kukan taittaa ja hiuksiin laittaa,
on olo sulla huoleton.
Se kesä on, ihana kesä, kun nukkuu pommiin,
se naurattaa.
Se kesä on, ihana kesä, voi rannekellonkin unhoittaa.

Suvi Cederberg

Ihanaa lomaa ja kepeää kesää kaikille!

Särkiniemen väki

0 kommenttia

Vesi ja ilma

2019-05-13T21:51:11+03:00

Koulukohtaisena monialaisena oppimiskokonaisuutena keväällä 2019 oli Vesi ja ilma. Koulun oppilaat (1.-4. luokkalaiset) oli jaettu kuuteen eri ryhmään, joille oli annettu nimet aiheen mukaisesti: Hiutaleet, Kiteet, Pisarat, Tuiskut, Puhurit ja Usvat

TOTEUTUS

Oppilailta kysyttiin ennen MOK-viikkoa ennakkokäsityksiä, mikä kiinnostaa, mitä haluat oppia ja mitä tiedät aiheesta. Näiden perusteella opettaja ideoi ja muokkasi oman ryhmänsä sisältöä. Sekaryhmissä työskenneltiin kolmena päivänä aina kaksi tuntia kerrallaan MOK-viikon aikana. Oppilaat työskentelivät yhdessä pisteessä 45 minuutin ajan, jonka jälkeen he vaihtoivat pistettä.

Oppilaat keräsivät tutkimuksen dokumentit MOK- kansioon tai vihkoon. Jokaisessa ryhmässä oli kaksi oppilasreportteria, jotka kuvasivat kokeita ryhmissä. Neljännen luokan oppilaat kokosivat näistä kuvista ja omista dokumenteistaan seuraavassa esitetyt ryhmien eri työt:

1. Lumi ja lumen ominaisuudet, lumen likaisuus

Aiheenamme oli lumi. Teimme ryhmän kanssa kokeen, joka liittyi lumeen. Kokeessa testattiin, kuinka kylmää lumi on. Me laitettiin lämpömittari lumeen ja katsottiin, kuinka kylmää se on. Kokeessa kävi ilmi, että lumi on lämpimämpää kuin ilma. Ilman lämpötila oli +3°C, mutta pinnalta lumi oli +6°C ja syvemmältä +13°C, mutta eri kohdissa se oli kylmempää. Teimme myös toisen testin. Kokeessa katsottiin lunta luupilla ja se näytti todella kauniilta. Jotkin eläimet piiloutuvat lumen alle, koska ne tietävät, että siellä on lämpimämpää. Aina kun kosket lumeen, älä koskaan syö sitä. Kun lumi sulaa, siitä tulee vettä. Lunta sataa yleensä vain talvella. Lumi tuntuu kylmältä, mutta se on oikeasti lämpimämpää miltä se tuntuu.

Miten lumi tulee?

Kun lämpötila on nollassa asteessa tai kylmempänä vesi kerääntyy pilviin. Se sataa maahan lumihiutaleina. Kun lämpötila on pakkasen puolella tai ainakin nollassa asteessa.

Tässä on kuva yhdestä mittauksesta, jossa mitattiin lumen lämpötilaa

Lumi säteilee

Kun aurinko osuu lumeen, lumi alkaa säteillä. Erityisesti keväällä, kun lumi on tosi puhdasta niin säteily tuplaantuu.

By: Nelli.K ja Osku 4A

2. Jää

Jääryhmässä me tutkimme jään olomuotoja, miten ne vaihtuvat ja teimme kokeen, jossa laitoimme vesiastiaan jäätä. Laitoimme jään päälle suolaa, jotta pintajää sulaisi. Sitten tulitikkuja päälle, jotta tulitikut jäätyvät kiinni jäähän.

Kun teimme testin, se onnistui ja tulitikku jäätyi kiinni, koska jää ensin suli, jäätyi ja jäädytti tikun.

Tekijät: Peetu ja Kaapo 4A 🙂

3. Vesi: sen olomuodot ja veden kiertäminen

Veden olomuodot

Aiheemme oli vesi. Testasimme, miten vesi toimii. Tarvitsimme vettä ja lasin. Lasin päällä oli jäätä. Se alkoi sulamaan, koska huoneessa oli niin lämmintä. Lasiin tuli enemmän vettä. Saimme sieltä monisteen. Opettaja kertoi vedestä. Veden olomuodot ovat jää, neste ja kaasu. Vesi muuttuu kaasuksi, kun on yli 100°C, kun on alle 0°C astetta niin vesi jäätyy.

Tuossa on vettä. Vettä tulee pilvistä. Vesi kiertää. Vedessä asuu monia eläimiä. Vettä voi juoda. Vedessä on kasveja. Kuuma vesi nousee ylöspäin. Vettä käytetään tosi paljon päivittäin. Merissä on suolaista vettä. Järvissä on makeaa vettä. Itämeressä ei ole haikaloja.

Tekijät: Api ja Nelli 4A.

Kaveriluokka C harjoitteli iMovie-ohjelman käyttöä ja teki omat videot sateen tekemisestä.
Blogin lopussa liitteissä on kaksi videota Veden olomuodot ja Sateen tekeminen. Loput videot löytyvät Kaveriluokka C:n sivuilta.

4. Ilma

Koe 1:

Teimme kokeen, jolla osoitimme, että kuuma ilma tarvitsee enemmän tilaa kuin kylmä ilma. Näin me teimme sen:

Vaihe 1: Laita pullo, jonka korkin paikalle on laitettu ilmapallo hellan päälle ja käynnistä se.

Vaihe 2: Odota. Huomaatko, että pallo suurenee. Se johtuu siitä, että kun hella on päällä, pullossa oleva ilma lämpenee. Koska lämmin ilma tarvitsee tilaa, pallo laajenee.

Vaihe 3: Laita pullo seuraavaksi jäillä täytettyyn astiaan tai lumi hankeen. Nyt pallossa oleva ilma kylmenee eli jäähtyy ja tarvitsee vähemmän tilaa ja pallo pienenee.

Näin todistimme, että lämmin ilma tarvitsee enemmän tilaa kuin kylmä ilma.

Koe 2

Seuraavassa kokeessa todistimme, että ilma painaa.

Vaihe 1: Laitamme pöydälle 2 pahvilaatikkoa ja niiden päälle tikun. Seuraavaksi teippaamme tikun päähän pienen ilmapallon. Nyt keppi kallistuu hieman.

Vaihe 2: Nyt laitamme kepin toiseen päähän vähän isomman ilmapallon. Jos ilma painaa keppi kallistuu.

Ja niin kävi! Eli ilma painaa.

Tekijät: Aaro, Miro ja Lauri 4A

5. Sää ja tuuli

Tuulen synty

Lämmin ilma pyrkii menemään ylös ja kylmä ilma alas.

Ilma rupeaa pyörimään ja silloin syntyy tuuli. Me katsoimme Kaapoa Ja Latea, joka on ohjelma, jossa on erilaisia testejä.

Testasimme mitä tapahtuu, jos laittaa tyhjään pullon suuaukolle ilmapallon ja pyörittää sitä ensin kuumassa vedessä ja sitten kylmässä vedessä. Totesimme että kuumassa vedessä ilmapallo nousi pystyyn ja kylmässä vedessä se laski alas.

Tässä kuvassa ilmapallo nousi pystyyn, koska se oli kuumassa vedessä.

Tässä kuvassa ilmapallo laski takaisin alas, koska se on kylmässä vedessä.

Tekijät: Emilja, Miikka, 4A

6. Vesi arjessa ja piilossa

Ensimmäisenä me kuuntelimme, miten vettä ei pitäisi käyttää ja kuinka se tuhlaantuu. Sen jälkeen me puhuimme vesijalanjäljestä. Me piirsimme kuvia tilanteista, joissa käytetään vettä ja kirjoitimme keltaiseen lappuun tapoja, jolla voi vähentää veden käyttöä.

Tässä esimerkkejä piirustuksista. Kuvissa on tilanteita kuten hampaiden pesu, vessassa käynti, ruuanlaitto, juominen, pyykinpesu, käsienpesu ja suihkussa käynti.

Aatu ja Veeti 4A

Jokainen luokka seurasi viikon tai pidemmän ajan säätä, vuorokauden lämpötiloja tai sademääriä. Näistä tehtiin säähavaintotaulukko omaan vihkoon tai kansioon. Luokissa oli päivän säätaulu, jossa säämerkit ja sääsanat olivat suomeksi ja englanniksi.

MOK-viikon päätteeksi katsoimme yhdessä koko koulu Järven tarina - elokuvan. Viikon aikana ja sen jälkeen luokissa on tehty myös kuvataiteen töitä sekä laulettu ja musisoitu teemaan liittyen.

ARVIOINTI

Oppilaat arvoivat MOK-viikkoa seuraavien kysymysten avulla:

Mitä opin? Mikä oli mielenkiintoista? Mitä ilmiöitä haluan tutkia?

Tässä kaveriluokkien oppilaiden ajatuksia ja arvioita kuluneesta viikosta:

"Opin miten tuuli syntyi. Ja että lämmin vesi on painavampaa kuin kylmä vesi on kevyempää. Kiinnostavinta oli tietää miten tuuli syntyy. Haluaisin tutkia miten maa syntyi."

"Teimme erilaisia kokeita joissa testasimme kaikenlaisia asioita. Opin miten tuuli syntyy ja miten vesi tuli maahan. Oli kiinnostavaa tehdä kokeita. Haluaisin oppia miten maa syntyi. Kumpa näitä viikkoja tulisi lisää."

"Tutkin lunta vettä säätä ilmaa tuulta vedenolomuotoja ja vesijalanjälkeä. Minä opin kaikkea kivaa vaikka mistä tuuli syntyy. Tykkäsin kokeista. Niitä oli erilaisia vaikka miten tulitikku jäädytetään jääpalikkaan kiinni. Haluaisin tutkia mereneläviä."

"Minä tein kokeita. Tein jäästä kokeita ja tein vesisadetta. Opin miten tuuli syntyy. Minusta oli kivaa jää. Minä haluaisin tutkia maapalloa."

”Tutkin vettä ja ilmaa. Minä opin, että jos ilmapallon pistää saunaan se räjähtää. Kivaa oli, että sai käydä kaikissa luokissa. Haluan tutkia elektroniikkaa.”

”Me tutkittiin, että miten voidaan vähentää vettä. Ei lutrata suihkussa ja ei jätetä hanaa auki. Haluan tutkia jäätä.”

”Tutkin vettä ja ilmaa. Opin tekemään kokeita. Kokeet olivat mielenkiintoisia. Haluan tutkia timantteja, rautaa, kultaa ja smaragdeja.”

”Tutkin vettä ja ilmaa ja niiden eri olomuotoja. Opin, että ilma painaa ja miten tuuli syntyy. Mielenkiintoista oli kokeiden tekeminen ja kivaa oli oppia uusia asioita. Haluan tutkia seuraavana vuonna enemmän jäästä ja lumesta.”

Arvioinnit viikosta kirjoitettiin tietokoneella ja samalla harjoiteltiin Word-ohjelman käyttöä.

Yläpuolella on kolmas- ja neljäsluokkalaisten kuvataidetöitä aiheeseen liittyen. Työssä opittiin monenlaisia asioita: perspektiiviä lähellä kaukana, repimistekniikkaa, tussin käyttöä.

1 kommenttia

Maailma 2030

2019-02-08T15:41:25+02:00

Kuntakohtaisena monialaisena oppimiskokonaisuutena syksyllä 2018 oli Maailma 2030. Koulumme esi- ja alkuopetuksen oppilaat käsittelivät aihetta teemalla Minä unelmakaupungissani 2030 ja kolmas- ja neljäsluokkalaiset Unelmakaupunki 2030. Itä-Suomen yliopiston professori Pekka Toivanen johdatteli meidät aiheeseen kertomalla tekoälystä. Tämä oli mielenkiintoista ja jännää.

3.-4. LUOKKALAISET

Oppilaille annettiin ryhmätöihin aihe ja johdateltiin aiheen sisältöihin. Heillä oli vapaat kädet ideoida ryhmätyön kirjallinen toteutustapa aikaisemmin opitun perusteella. Ryhmätyöt esiteltiin suullisesti muille. Lisäksi aiheesta tehtiin kirjoitelma, jossa kerrottiin itsestä vuonna 2030.

Työskentelyä arvioitiin jatkuvasti työskentelyvaiheessa. Ryhmätyöt arvioitiin opettajajohtoisesti vertaisarviointina. Jakson päätteeksi tehtiin itse- ja vertaisarviointi.

VÄRIPIIRIT

Aiheeseen virittäydyttiin etsimällä lehdistä aiheeseen liittyviä uutisia.

Unelmakaupunki vuonna 2030

Yksi väripiireistä sadutti tarinan aikuisen avustuksella ja se meni näin:

"Asterix tulevaisuuden maailmassa 2030"

"Asterix heräsi puhuvassa aikakapselissa. Aikakapseli sanoi: - Herätys Asterix! Kello on 7.45 ja on aika pukeutua ja laittaa aamiaiskone päälle.

Asterix asui kennotornitalossa Kuopiossa. Liikenne oli vilkasta. Sähköautoja, junia ajeli omalla radallaan. Raketeilla pääsee kuudessa sekunnissa eri maihin.

Asterix kuunteli säätiedotusrobotin uutiset. Uutisissa luvattiin tekopilviä, koska oli ollut helle kauan aikaa. Asterix puki älysadetakin päälle ja lähti kouluun.

Asterixin koulun piha oli täynnä erilaisia pelikenttiä ja laitteita niin kuin huvipuistossa. Välitunnilla oli robottivalvoja. Tunteja piti robottiopettaja. Kotona Asterixia oli odottamassa robotti, koska hän oli allerginen eläimille"

Leikkipuistoja vuonna 2030

2A-luokkalaiset kirjoittivat tarinoita aiheesta Minä vuonna 2030.

"Olen 20 vuotias mies. Olen rakennusalalla. Asun Tampereella. Asun Topiaksen kanssa. Harrastan sählyä. Asun lähellä Tampere-taloa. Minulla on kultakala. On kivaa asua Tampereella koska siellä on muumimuseo. Meillä on Audi. Sitten on meillä mopo. Isänpäivänä me teemme toisillemme aamupalat sekä menen äidin luo. Minä rakennan taloja koko päivän."

"Olen 20-vuotias tyttö. Asun äitini ja isäni kanssa Turussa ja Tampereeella. Opiskelen näyttelijäksi ja muusikoksi. Harrastan erilaisien asioiden haaveilemisesta. Myös tanssin paljon. Käyn usein katsomassa sukulaisiani. Tykään koirista, suklaasta ja kaikista eläimistä. Vihaan eläinrääkkääjiä. Elän iloista ja leppoisaa elämää. Ajan aina polkupyörällä töihin ja kotiin. Asun Lillin ja Niinan naapurissa. Työtäni auttaa robotti. Robotti on aivan koiran muotoinen. Sen nimi on : Wiwi."

"Olen 20-vuotias nuori mies. Minä olen opiskelija. Minä opiskelen ylioppilaaksi. Minä asun Helsingissä kolmikerroksisessa kerrostalossa. Perheeseeni kuuluu minä ja koirani. Minä harrastan salibandya. Minä haaveilen että minusta tulisi hyvä sählypelaaja. Elämässäni on kaikki hyvin koska minulla on koti. Minun lemmikkini on koira. Koirani on rodultaan cockerspanieli."

Väripiireissä oppimiskokonaisuutta arvioitiin VTS-menetelmällä eli aktiivinen kuvan tarkastelu ohjaajan johdolla.

KAVERILUOKAT B JA C

Kaveriluokkalaiset tekivät valitsemistaan aiheista pienet esitelmät ja konkreettisen työn. Samalla harjoiteltiin tekstinkäsittelyä, valokuvan ottamista omasta työstä ja sen liittämistä tekstiin.

Monialaisten opintojen lopuksi teimme itse- ja vertaisarvioinnit. Itsearvioinneissa pohdimme: missä onnistuin, mitä tekisin toisin ja mitä opin.

Mitä opimme?

"Opin kirjoitamaan tietokoneella paremmin."
"Opin tietokoneen käyttämistä."
"Opin tekemään ryhmätöitä."
"Opin kierrättämään."
"Opin ipadin käyttöä."
"Opin tekemään minecraft-ukkoja."
"Opin käyttämään paremmin wordia."

0 kommenttia