https://peda.net/id/20b87cf94cb 2020-02-11T11:23:11+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/20b8da244cb 2025-05-20T12:25:39+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3>Tavoitteena on, että opiskelija</h3> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><br/> Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perimän merkitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kypsyminen ja oppiminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->herkkyyskaudet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->plastisuuden merkitys kehityksessä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->temperamentti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->minuus ja minäkäsitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kieli ja ajattelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->toiminnanohjaus</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->henkilökohtainen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sosiaalinen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kaksos- ja adoptiotutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->pitkittäis- ja poikittaistutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista</li> </ul> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> <strong>Hyvinvointiosaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen. Hyvinvointiosaamista vahvistetaan esimerkiksi tarkastelemalla minuutta ja minäkäsitystä. Hyvinvointiosaamista, itsensä ja muiden ymmärtämistä moduulissa tukee myös esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden tarkastelu.</p> <strong>Yhteiskunnallinen osaaminen</strong><br/> <p>Opiskelija perehtyy vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitykseen ihmisen kehityksessä, mikä tukee yhteiskunnallista osaamista. Tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä yksilöllisen kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta osana kehitystä.</p> <strong>Globaali- ja kulttuuriosaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija osaa ymmärtää sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksia ihmisen kehitykseen. Globaalia- ja kulttuuriosaamista vahvistetaan tarkastelemalla ympäristön, kulttuurin ja kasvuympäristön merkitystä ihmisen yksilölliselle kehitykselle henkilökohtaisen identiteetin, sosiaalisen identiteetin, kulttuuri-identiteetin sekä etnisen identiteetin teemojen avulla.</p> <strong>Monitieteinen ja luova osaaminen </strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta. Monitieteistä ja luovaa osaamista edistää esimerkiksi ihmisen hermostolliseen kehitykseen tutustuminen, erilaisten kehityspolkujen hahmottaminen varhaislapsuudesta aikuisuuteen sekä varhaisen vuorovaikutuksen, kiintymyssuhteiden ja temperamentin käsitteiden tarkastelu. Kehityspsykologiseen tutkimukseen tutustuminen tukee monitieteistä tieteellistä ymmärrystä kehityspsykologisen tiedon taustalla.<br/> <br/> </p> <p><strong>Arviointi</strong></p> <p>Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.</p> <p> </p> </div> </div> </div> </div> 2020-02-11T11:23:11+02:00 https://peda.net/id/20b9365c4cb 2025-05-20T12:28:43+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3>Tavoitteena on, että opiskelija</h3> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><br/> Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Havaitseminen ja tarkkaavaisuus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sisäiset mallit ja havaintokehä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Muisti</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->työmuistin ja säilömuistin toiminta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa muistin hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kieli</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Päätöksenteko</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->nopea ja hidas ajattelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hermoston ja aivojen päärakenteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hermosolun ja synapsin toiminta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tiedon kulku hermoverkoissa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->plastisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kokeellisen tutkimuksen periaatteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä tapaustutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kokeellisen tutkimuksen suunnittelu</li> </ul> <br/> <span>Laaja-alainen osaaminen</span><br/> <br/> <strong>Vuorovaikutusosaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle. Vuorovaikutusosaamisen kannalta keskeisimpiä ovat kieleen liittyvät sisällöt, kuten kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä ja esimerkit aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä.</p> <strong>Monitieteinen ja luova osaaminen </strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla sitä aivoperustaa, joka on kognitiivisten toimintojen, tarkkaavaisuuden, muistin ja kielellisten toimintojen taustalla. Tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksiin ymmärtäminen tukee opiskelijan kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Kokeellisen psykologisen tutkimuksen suunnittelu, esittely ja arviointi tukevat monitieteistä ja luovaa osaamista.</p> <strong>Yhteiskunnallinen osaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa. Yhteiskunnallisen osaamisen osalta keskeisimpinä ilmiöinä ovat nopean- ja hitaan ajattelun eron ymmärtäminen sekä kognitiivisiin vinoumiin tutustuminen.</p> <strong>Eettisyys- ja ympäristöosaaminen</strong><br/> <p>Opiskelijan suunnitellessa, esitellessä ja arvioidessa kokeellista tutkimusta tutkimuksen eettiset periaatteet tulee ottaa huomioon, mikä tukee eettisen osaamisen kehitystä.<br/> <br/> </p> <p><strong>Arviointi</strong></p> <p>Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.</p> </div> </div> </div> </div> 2020-02-11T11:23:11+02:00 https://peda.net/id/20b991f74cb 2025-05-20T12:30:23+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3>Tavoitteena on, että opiskelija</h3> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><br/> Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tunteiden psykologia</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hallintakeinojen ja defenssien merkitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->resilienssin merkitys hyvinvoinnille</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Mielenterveys</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mielenterveys käsitteenä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista</li> </ul> <br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> <strong>Hyvinvointiosaaminen</strong><br/> <p>Opiskelijan tavoitteena on tutustua mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin tekijöihin ja soveltaa niitä oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointiosaamista tukee esimerkiksi ymmärrys resilienssistä, tunteiden säätelystä sekä kriisien ja niistä selviytymisen käsittelystä. Yleisimipien mielenterveyden häiriöiden, niiden oireiden ja hoitomenetelmien tarkastelu edistää hyvinvointiosaamisen tavoitteita lisäämällä tietoisuutta aiheesta.</p> <strong>Vuorovaikutusosaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä. Tunteiden syntymisen, tunnistamisen ja säätelyn tarkasteleminen edistävät vuorovaikutusosaaamista.</p> <strong>Yhteiskunnallinen osaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Mielenterveys-käsitteen pohdinta sekä mielenterveyshäiriöihin liittyvän yhteiskunnalliseen keskustelun tarkastelu tukevat opiskelijan yhteiskunnallista osaamista.</p> <strong>Globaali- ja kulttuuriosaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta. Osaamista kehitetään tarkastelemalla esimerkiksi tunteiden universaaliutta ja kulttuurisidonnaisuutta sekä tunteiden merkitystä kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä. Mielenterveyden häiriöiden käsittelyn osalta globaali- ja kulttuurisidonnainen osaaminen linkittyy mielenterveyden häiriöiden kulttuurisidonnaisten taustatekijöiden tarkasteluun.<br/> <br/> </p> <p><strong>Arviointi</strong></p> <p>Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.</p> </div> </div> </div> </div> 2020-02-11T11:23:11+02:00 https://peda.net/id/20b9eb9e4cb 2025-05-20T12:32:05+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3>Tavoitteena on, että opiskelija</h3> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><br/> Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Perimän, kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön merkitys persoonallisuuden kehittymiseen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa käyttäytymisgenetiikasta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Persoonallisuuden tarkastelu eri näkökulmista</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->temperamentti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->piirreteoreettinen näkökulma</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->motivaatio</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Älykkyys ja luovuus osana ihmisen toimintaa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->älykkyyden määritelmiä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kulttuurien eri ulottuvuuksia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yksilöllisten erojen tutkiminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->reliabiliteetti ja validiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista</li> </ul> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> <strong>Monitieteinen ja luova osaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla yksilöllisisä eroja älykkyydessä, luovuudessa, yksilöllisissä ominaisuuksissa sekä tarkastella näiden geneettistä perustaa. Monitieteisen ja luovan osaamisen tavoitteita voidaan tukea tarkasteltaessa älykkyyteen ja luovuuteen vaikuttavia yksilöllisiä eroja esimerkiksi persoonallisuuden pysyvyyden ja muuttuvuuden sekä käyttäytymisgenetiikan perustiedon avulla. Luovuuden määritelmien ja luovuuteen liittyvien tekijöiden käsitteleminen syventää opiskelijan käsitystä luovuudesta.</p> <strong>Vuorovaikutus </strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vuorovaikutusosaamista voidaan tukea tarkasteltaessa esimerkiksi sosiaalipsykologian tutkimusesimerkkejä sekä esimerkkejä, jotka liittyvät kulttuurien vaikutukseen ajatteluun ja käyttäytymiseen.</p> <strong>Yhteiskunnallinen osaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä. Yhteiskunnallisen osaamisen kehittämiseen liittyvät esimerkiksi persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmiin tutustuminen sekä esimerkit tutkimuksista, joissa hyödynnetään kyselyjä, haastatteluja ja testejä.</p> <strong>Globaali- ja kulttuuriosaaminen</strong><br/> <p>Tavoitteena on, että opiskelija osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan. Globaalin- ja kulttuuriosaamista vahvistetaan käsittelemällä stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostumista.</p> <p><strong>Arviointi</strong></p> <p>Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.</p> <p> </p> </div> </div> </div> </div> 2020-02-11T11:23:11+02:00