Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

Sininen planeetta (GE2) 2 op

2025-04-27T16:51:44+03:00

Opintojaksolla tarkastellaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä.

Tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ja paikannimistöä
osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomedian avulla
osaa selittää Maan planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä ja perustella ilmiöiden vaikutuksia luonnon järjestelmiin
osaa kuvata ja analysoida elottoman ja elollisen luonnon alueellisuutta maapallolla
osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä sekä selittää perustellen, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat
osaa analysoida luonnonriskien syitä ja arvioida luonnonriskien seurauksia eri alueilla
osaa selittää ja vertailla esimerkkien avulla, miten luonnonriskien seurauksia voidaan ennakoida tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.

Keskeiset sisällöt

Luonnonmaantieteellinen ajattelu

luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
luonnonmaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä ja vesikehä

ilmakehän rakenne ja tuulet, muutokset otsonikerroksessa
veden kiertokulku, sateet ja meriveden liikkeet, ENSO ja NAO
sää ja sen ennustaminen
ilmastoalueet

Kivikehä

maapallon rakenne ja kiviaineksen kierto
endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
endogeeniset ja eksogeeniset ilmiöt riskeinä, keskeiset riskialueet, ennakointi ja niihin varautuminen

Maannokset ja kasvillisuusalueet

Laaja-alainen osaaminen

Opintojaksolla tarkastellaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennytään luonnonmaantieteelliseen ajatteluun. Opintojaksolla hyödynnetään maantieteelle ominaisia työskentelytapoja opiskelijalähtöisesti ja vuorovaikutteisesti vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa korostuvat erityisesti sosiaaliset ja yhteistyötaidot sekä vastuunotto omasta ja muiden työskentelystä. Geomediataidot vahvistavat opiskelijan monilukutaitoa. Opintojaksolla on ominaista tarkastella ajankohtaisia maailmanlaajuisia ilmiöitä ja niiden vuorovaikutussuhteita ja opetuksessa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa, sen sisältöjä ja tavoitteita. Keskeisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä luonnonmaantieteestä tarkastellen rakennetta, toimintaa ja ilmiöitä ilma-, vesi- ja kivikehässä.

Arviointi

Opintojaksolla arvostellaan numerolla (4-10). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota jatkuvaan näyttöön tunnilla. Opintojaksolla on joko kaksi välikoetta tai yksi ns. päättökoe sekä opintojakson aikana mahdollisia muita arvioitavia töitä, kuten esimerkiksi aluetyö, pienryhmätöitä, vierailuja sekä jatkuvaa oman oppimisen arviointia.

Yhteinen maailma (GE3) 2 op

2025-04-27T16:52:55+03:00

Opintojaksolla tarkastellaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta ja vuorovaikutusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta sekä ihmistoiminnan vastuullisuus ja ympäristön hyvinvointi. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä.

Tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti ihmismaantieteen käsitteitä ja paikannimistöä
tunnistaa kulttuurisia piirteitä ja niiden eroja, arvostaa niiden moninaisuutta sekä ottaa toiminnassaan huomioon ihmisoikeudet
osaa hankkia, analysoida, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa geomedian avulla
osaa kuvata ja analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä sekä ihmisen ja luonnon välisiä riippuvuussuhteita eri aluetasoilla
osaa analysoida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan sekä vertailla eri alueita
osaa analysoida esimerkkien avulla ihmiskunnan riskien ja ympäristöriskien syitä ja arvioida niiden seurauksia sekä tunnistaa keinoja, miten riskien seurauksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa, ihmisten arkielämässä ja omassa toiminnassaan.

Keskeiset sisällöt

Ihmismaantieteellinen ajattelu

ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
ihmismaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät
paikkojen kokeminen ja miellekartat

Väestö, asutus ja kulttuurit

väestörakenne ja väestönmuutokset
asutuksen sijoittuminen, muuttoliikkeet
kulttuurien moninaisuus, alueellinen identiteetti ja ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten alkuperäiskansojen asema

Kaupungit ja kaupungistuminen

maankäyttö ja rakennettu ympäristö
kaupunkiympäristön muutokset ja ekokaupungit

Tuotannon alueelliset piirteet ja luonnonvarojen kestävä käyttö

maa-, metsä- ja kalatalous
kaivannaiset, energialähteet
teollisuus
kiertotalous

Liikkuminen, palvelut ja vuorovaikutus

saavutettavuus, liikenneverkot ja matkailu
globalisaatio
innovaatioiden alueellinen leviäminen

Laaja-alainen osaaminen

Maantieteen opetukselle ominaiset työskentelytavat ovat opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Geomediataidot vahvistavat opiskelijan monilukutaitoa. Opintojaksolla opetus motivoi opiskelijaa luonnontieteelliseen ja humanistis-yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, tiedonhankintaan sekä tietojen kriittiseen analyysiin. Opetus edistää opiskelijan ymmärrystä kestävän kehityksen merkityksestä aluesuunnittelun lähtökohtana ja antaa opiskelijalle valmiuksia osallistuvaan suunnitteluun. Opetus ohjaa opiskelijaa kestävään tulevaisuuteen ja globaalin vastuun ymmärtämiseen aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä, mikä vahvistaa yhteiskunnallista osaamista. Opetus lisää ymmärrystä kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja luonnonympäristön merkityksestä.

Arviointi

Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4) 2 op

2025-04-27T16:54:19+03:00

Opintojakso perehdyttää aiemmilla opintojaksoilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia opintojaksolla ovat aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet sekä geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Tavoitteena on, että opiskelija

osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja toteuttaa tutkimuksen tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus
ymmärtää ja osaa selittää, miten geomediaa sovelletaan maantieteellisessä tutkimuksessa, omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla
osaa hyödyntää paikkatietosovelluksia ja tietää niiden toimintaperiaatteita
osaa havainnoida arkiympäristöjä, tulkita maisemaa ja karttoja sekä kuvata ja selittää luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiötä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita
tuntee ja osaa kuvata aluesuunnittelun tavoitteet ja eri tasot sekä kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen.

Keskeiset sisällöt

Maantieteellinen tutkimus

geomedian käyttö tutkimuksessa; kartografian ja paikkatiedon perusteet, kuvat, videot, diagrammit ja taulukot sekä muut alueellisen tiedon lähteet
ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen
luonnon- ja kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla
geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän tulevaisuuden edistämisessä

Aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

kaavoitus eri aluetasoilla
osallistumisen keinot

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti (opiskelijan valinnan mukaan)

näkökulma voi olla aluemaantieteellinen tai ilmiöpohjainen, keskeistä aiheen käsittelyssä on alueellisuus sekä ymmärrys ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta
tutkielma tai muu projekti laaditaan yksin tai ryhmässä

Laaja-alainen osaaminen

Opintojaksolla perehdyttää aiemmilla opintojaksoilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Opintojaksolla korostuvat erityisesti sosiaaliset ja yhteistyötaidot sekä vastuunotto omasta ja muiden työskentelystä. Opiskelija saa ohjausta omien tavoitteiden asettamisessa sekä tukea ja kannustusta oppimisprosessin eri vaiheissa, mikä vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja pitkäjänteisyyttä. Opintojakson opetus harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuksellisuuteen sekä monitieteelliseen ja luovaan työskentelyyn. Geomediataidot vahvistavat opiskelijan monilukutaitoa. Keskeisiä näkökulmia opintojaksolla ovat aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet sekä geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Arviointi

Opintojaksolla arvostellaan numerolla (4-10). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota jatkuvaan näyttöön tunnilla. Opintojaksolla on kaksi välikoetta tai yksi ns. päättökoe sekä opintojakson aikana mahdollisia pienryhmätöitä, vierailuja sekä jatkuvaa oman oppimisen arviointia. Arvioinnissa otetaan huomioon maantieteellisen tutkielman tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin (opiskelijan valinnan mukaan) suunnittelu ja toteutus. Tutkielma tai muu projekti laaditaan yksin tai ryhmässä.