Kasvillisuus, linnusto ja eläimistö

Video ja Riistakoulu

2017-05-08T11:58:18+03:00

Katso Ylen video Pohjanmaan peltolakeuksien nisäkkäistä ja linnuista

Riistakoulu

Alla olevasta linkistä pääset riistakouluun, jossa on runsaasti tietoa ja tehtäviä riistalinnuista ja -eläimistä. Sivut on suunniteltu erityisesti 5. ja 6. luokkalaisille.

http://www.riistakoulu.com/

Joen varren kasveja

2017-05-06T19:32:33+03:00

Metsäkurjenpolvi kasvaa niityillä, lehdoissa ja pientareilla. Jokimäenkylässä ja Korhoskylässä metsäkurjenpolvea ja huopaohdaketta voi löytää joen varresta.

Niittynätkelmä kasvaa rantapensaikkojen lisäksi niityillä, pelloilla, pientareilla ja metsänreunoissa.

Elinympäristöjä monille lajeille

2017-04-19T15:31:31+03:00

Hyypänjokilaaksossa on sekä kulttuurimaisemaan että metsäluontoon kuuluvia lajeja. Peltojen ja joen lisäksi alueella on paljon metsäsaarekkeita, puroja ja Kauhajärvi, mikä luo elinympäristöjä monille lajeille. Myös korkeuserot vaikuttavat kasvillisuuteen. Kaikki Hyypässä esiintyvät kasvi-, lintu-, hyönteis-, eläin- ja kalalajit on kartoitettu vuonna 1999 Valtakunnallisesti arvokkaan Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema-alueen luontokartoitus -luontoselvityksessä (Seppälä & Yli-Teevahainen). Viereisessä kuvassa Kauhajärven kelluvia rahkasaaria.

Kasvillisuus

2017-05-04T23:55:51+03:00

Hyypänjokilaaksossa esiintyy ainakin 320 kasvilajia, joista monet harvinaisia. Laajan luettelon Hyypän kasveista löytää Kauhajoen vesien kirjasta sivulta 139 sekä edellä mainitusta luontokartoituksesta.

Hyypän metsät ovat enimmäkseen sekametsiä, joissa kasvaa eniten mäntyä, mutta kuustakin on paljon. Lehtipuita kuten pajuja, harmaaleppiä ja koivuja on etenkin joen ja purojen varsilla ja Teevahaisen eteläosassa.

Tässä mainitaan muutama esimerkki Hyypänjokilaakson kasvillisuudesta. Kasveista löytää kuvia esimerkiksi nettikasvio-Valokista. Hyypän eri kylissä kasvillisuus vaihtelee jonkin verran kasvupaikan mukaan.

Joen rannoilla esiintyy näsiä, taikinamarja ja koiranvehnä. Metsäsaarekkeissa kasvavat ratamosarpio, pussikämmekkä, kangaskorte, haurasloikko ja kallioimarre. Puronvarsilta voi löytää harajuuren, pukinjuuren, lehtotähtimön, rauhoitetun valkovuokon ja punatähtimön. Kauhajärvellä viihtyvät luhtakastikka, rönsyrölli, jäkki, paatsama ja vesikuusi. Piiparin kohdalla joenrantatörmältä voi löytää kieloja ja metsäruusua. Lähteiden ympärillä kasvaa kosteassa viihtyviä lajeja kuten mätässaraa.

Niityillä kasvavat metsäapila, musta-apila, pukinjuuri ja tavalliset kukkivat niittylajit. Anolanojan niityllä Rotolankylässä ja Kiviluoman laitumella Kiviluomankylässä kasvaa arvokkaita perinnebiotooppikasveja, kuten sykeröpiippo, häränsilmä, nurmitatar, kyläkellukka ja kissankäpälä.

Kuvat: Näsiä kasvaa lehdoissa ja metsänreunoissa. Valkovuokko on rauhoitettu. Metsäruusu on yleisin koko Suomessa kasvava luonnonvarainen ruusu.

Linnut

2017-04-19T15:37:18+03:00

Vuonna 1999 Hyypänjokilaaksossa havaittiin 138 lintulajia, joista Hyypässä pesiviä oli 105 lajia. Tilaston kaikista linnuista ja niiden lukumääristä löytää Kauhajoen vesien kirjasta sivulta 142 sekä Hyypänjokilaakson 1999 luontokartoituksesta. Peltoaukeilla yleisimpiä ovat kiuru ja keltasirkku. Rantapensaikoissa viihtyy pajulintu ja pajusirkku. Metsäsaarekkeissa on paljon räkättirastaita, punakylkirastaita, pajulintuja, satakieliä ja peippoja. Hyypänjokilaaksoa ympäröivissä metsissä pesii tyypillistä suomalaista metsälintulajistoa. Kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön linnuista yleisimpiä ovat linnunpöntöissä mielellään pesivät lajit, kuten tali- ja sinitiainen, kirjosieppo ja varpunen. Haara- ja räystäspääskyt viihtyvät karjatalouden läheisyydessä lentäviä hyönteisiä pyydystäen.

Muutolinnuilla on maisemassa tärkeä merkitys varsinkin keväisin. Hanhet, kurjet ja joutsenet löytävät syötävää tulvapelloilta erityisesti Piiparin ja Kolttokylän tienoilta, Könnön ja Panttikylän väliltä sekä Kauhajärveltä.

Alueella pesii useita kymmeniä uhanalaisia lintulajeja. Ruisrääkkä on maailmanlaajuisesti uhanalainen laji. Muunmuassa jouhisorsa, tuulihaukka, huuhkaja, törmäpääsky ja peltosirkku on luokiteltu Euroopassa uhanalaisiksi. Suomi on saanut EU:lta erityisvastuun suojella tiettyjä lintulajeja. Hyypässä esiintyy näistä lajeista 12, kuten metso, teeri, helmipöllö ja kurki. Erityistä suojelua vaativien lajien pesimispaikkojen tuhoaminen on kielletty.

Hyypässä on haluttu suojella lintuja. Korhoskylään on tehty kosteikko lintuja varten. Metsäsaarekkeisiin on istutettu pihlajia ja mustaherukkapensaita lintujen ruuaksi. Linnunpönttöjä on ripustettu pesiksi.

Kuvat: Helmipöllö (vas.) ja tuulihaukka (oik.). Tuulihaukka on Hyypässä näkyvin petolintu, vaikka onkin Suomessa uhanalainen lintulaji. Ruisrääkkä (oik.) viihtyy pelloilla. Uhanalaisten lintujen pesinnän häiritseminen on kielletty. Lintuja voi bongata vaikkapa näkötornista Panttikylässä.

Hyönteiset

2017-05-06T20:53:39+03:00

Pienempiäkin lentäviä lajeja on runsaasti. Päiväperhoslajeja Hyypänjokilaaksossa tunnetaan ainakin 33 ja alueelta on löydetty useita päivänkorento-, koskikorento- ja sudenkorentolajeja, vesiperhosia, vesiluteita ja kovakuoriaisia.

Hyypän lähteistä löytyy harvinaisia korentoja ja vesiperhosia, jotka viihtyvät vain puhtaissa vesissä. Esimerkiksi koskikorento ja suvisammalsirvikäs ovat tällaisia lajeja. Perhosia tutkimalla voikin usein päätellä, onko ympäristö hyvässä kunnossa.

Eniten perhosia lentelee kukkakedoilla ja tienpientareilla. Puskittuneilla kosteilla niityillä perhosia on vähemmän. Hyypän yleisimpiä perhoslajeja ovat metsänokiperhonen, heinäpelloilla lentelevä tesmaperhonen, kukkaniityillä viihtyvä loistokultasiipi, lanttuperhonen ja niittyhopeatäplä. Nokimittareita ja nokkosperhosia on paljon, kaaliperhosia ja amiraaleja vähän. Sudenkorentoja pörisee Kauhajärvellä.

Seitsenpistepirkkoja, erilaisia kovakuoriaisia ja yöllä loistavia kiiltomatoja on Hyypässä paljon. Hyönteistutkijan hymy ei hyydy Hyypässä kun haaviin päätyy tutkijaturkkilo, ukkohaiskiainen, kaarilantiainen tai lummenälvikäs.

Nisäkkäät

2017-04-24T10:33:19+03:00

Yleisin jyrsijä Hyypässä on myyrä. Pellon pientareilla voi nähdä merkkejä myyrien käytävistä ja peltomyyrien "heinämakkaroista". Myyrät ja hiiret ovat tuulihaukkojen ja pöllöjen ravintoa. Yleisin hyönteissyöjä Hyypässä on päästäinen. Päästäiset viihtyvät metsien lisäksi pelloilla, rakennuksissa ja Kauhajärven rannoilla. Siiliä ja lepakoita on vähemmän.

Joen rannoilla voi nähdä euroopanmajavien kaatamia puita. Kuusikoissa asustelee paljon oravia. Myös metsäsaareke pellon keskellä riittää oravan elinpiiriksi. Uhanalaisesta liito-oravasta on Hyypässä runsaasti havaintoja. Pelloilla vilahtelee rusakoita ja metsäjäniksiä. Hirven jätöksiä voi huomata laaksossa ja metsäsaarekkeissa. Hirviä talvehtii erityisesti Katikassa. Kolttokylässä jokilaakson reunametsissä asustelee lauma valkohäntäpeuroja. Hautalankylässä majailee metsäkauriita.

Näätäeläimistä kärppä ja lumikko ovat yleisimpiä Hyypässä. Ne viihtyvät erityisesti kesantopelloilla, joilta voi saalistaa myyriä läpi vuoden. Myös joenrantapajukoista ja hakkuuaukeilta voi löytää lumikon ja kärpän jälkiä. Näätä viihtyy Katikassa oravia saalistaen. Taitava uimari saukko saattaa vilahtaa Kauhajärvellä, Rauhaluomassa tai Katikassa. Muutama turkistarhoilta karannut minkki on käynyt saalistamassa joen liepeillä. Metsästäjät ja kalastajat ovat löytäneet mäyrän pesiä Katikasta. Mäyrä saattaa pesiä myös ladoissa.

Kettu saalistaa peltoaukeilla myyriä. Kettujen pesäluolastoja on löytynyt Korhoskylästä, Juonikylästä ja Teevahaisesta. Supikoiria on Hyypässä harvakseltaan. Villiintyneet kissat saalistavat öisin pihojen ulkopuolella. Ilveksiä on nähty vaeltemassa Katikassa ja Kolttokylässä kevättalvella niiden kiima-aikana.

Matelijat ja kalat

2017-04-07T17:11:19+03:00

Sammakoiden kutupaikoiksi kelpaavia pikkulammikoita, tulvaojia ja lätäkköjä on Hyypässä runsaasti. Joen mutkittelun seurauksena syntyneet juoluat ovat hyviä kutupaikkoja. Kauhajärveltä on löytynyt jopa harvinaisen viitasammakon ja rupikonnan kutupaikkoja. Vesiliskoja on ainakin Kauhajärvellä, sisiliskot viihtyvät jopa lähellä asutusta. Vaskitsoista ja kyistä on vain vähän havaintoja.

Hyypänjoen rannoilla kasvavat pajut antavat hyönteisille suojaa, mikä puolestaan merkitsee runsasta ravintoa kaloille. Hyypänjoessa ja luomissa esiintyy purotaimenta, harjusta, haukea, ahventa, madetta, kivisimppua, kivinuoliaista ja pikkunahkiaista. Haukien kalastaminen joesta tukee taimenkannan lisääntymistä, koska hauet syövät taimenen poikasia. Hyypänjokeen ja Rauhaluomaan on istutettu taimenta luonnon oman kannan lisäksi. Joessa on vähän myös särkeä ja kiiskeä. Kauhajärvi on varsin matala ja siksi osittain umpeenkasvanut. Kauhajärvellä on haukea, ruutanaa ja ahventa sekä vähäisessä määrin lahnaa.