Valistuksen aika - kohti Suomen sotaa https://peda.net/id/202606feb13 2020-06-18T09:51:24+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> Valistuksen ja hyödyn aika pähkinänkuoressa https://peda.net/id/1321da10b5f 2025-11-12T14:25:28+02:00 <b>Yksinvaltiudesta säätyvaltiopäivien aikaan</b><br/> - Ruotsi menettää suurvalta-aseman ja Venäjä on taas todellinen uhka Ruotsille &gt; taistelut Itämaassa<br/> -Kuningas Kaarle XII:n kuoltua säädyt ottavat vallan ja Ruotsi siirtyy säätyvaltiopäivien aikaan &gt; puhutaan myös vapauden ajasta <br/> - Säätyvaltiopäivien aika kesti 1718-1771<br/> <br/> <a href="https://peda.net/ahtari/lukio/luokat-oppiaineet/historia/historia-kurssi-5/vakss/vjhap/nayttokuva-2025-11-10-083557.png#top" title="Näyttökuva 2025-11-10 083557.png"><img src="https://peda.net/ahtari/lukio/luokat-oppiaineet/historia/historia-kurssi-5/vakss/vjhap/nayttokuva-2025-11-10-083557.png:file/photo/b30786acdb086ef45c89b474d11d3f3378c45c39/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202025-11-10%20083557.png" alt="" title="Näyttökuva 2025-11-10 083557.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> - Säädyt eivät saa tehtyä päätöksiä tehokkaasti &gt; Ruotsin ensimmäiset puolueet syntyvät: Hatut ja Myssyt<br/> - Hatut julistavat sodan Venäjälle &gt;Suomessa pikkuviha ja Haminan menettäminen Venäjälle<br/> - Viaporin eli Suomenlinnan rakentaminen alkaa<br/> <br/> <a href="https://peda.net/ahtari/lukio/luokat-oppiaineet/historia/historia-kurssi-5/vakss/vjhap/nayttokuva-2025-11-10-083952.png#top" title="Näyttökuva 2025-11-10 083952.png"><img src="https://peda.net/ahtari/lukio/luokat-oppiaineet/historia/historia-kurssi-5/vakss/vjhap/nayttokuva-2025-11-10-083952.png:file/photo/21ba38824c514f5274e9916bba259398a00433a1/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202025-11-10%20083952.png" alt="" title="Näyttökuva 2025-11-10 083952.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> - Suuren Pohjansodan jälkeen Ruotsi kehittyy nopeasti tieteiden ja talouden taholla<br/> <br/> <b>Tieteet ja sivistys<br/> </b>- Vapauduttiin merkantilistisesta ajattelusta<br/> - Luonnontieteet kehittyvät ja niitä halutaa käyttää myös maanviljelyksessä<br/> - Ymmärretään, että väkiluvun lisääntyminen hyödyttää myös valtiota <br/> - Myös Suomessa tehdään paljon tutkimuksia<br/> - Papisto valjastetaan jakamaan tietoa esim. hyötykasveista ja muusta kansaa hyödyttävästä tiedosta<br/> - Isojako tehostaa ja helpottaa maanviljelyä, tervakauppa tuo uusia tuloja myös Suomeen<br/> - Sanomalehdet yleistyvät<br/> <a href="https://peda.net/ahtari/lukio/luokat-oppiaineet/historia/historia-kurssi-5/vakss/vjhap/nayttokuva-2025-11-12-123658.png#top" title="Näyttökuva 2025-11-12 123658.png"><img src="https://peda.net/ahtari/lukio/luokat-oppiaineet/historia/historia-kurssi-5/vakss/vjhap/nayttokuva-2025-11-12-123658.png:file/photo/04b6ffe7781dfef8d8075a0e95ca313156cbf4f1/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202025-11-12%20123658.png" alt="" title="Näyttökuva 2025-11-12 123658.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <b>Ruotsi siirtyy itsevaltiuden aikaan</b><br/> - 1772 Kustaa III tekee itsestään itsevaltiaan ja teki uudistuksia: esim. rajoitettu uskonnonvapaus ja kidutuksen kieltäminen kuulusteluissa <br/> - Kun Suome siirtyy 1809 Venäjän alaisuuteen, antaa Venäjän keisari Aleksanteri I Ruotsin lakien jäädä voimaan Suomen suuriruhtinaskunnassa, koska myös Ruotsin lakien mukaan hallitsija on itsevaltias<br/> <br/> <b>Ruotsi menettää Suomen</b><br/> - Kustaa III haaveili Ruotsin uudesta suurvaltakaudesta &gt; epäonnistunut sotaretki Venäjälle<br/> - Suomen sota alkaa 1808, kun Venäjä hyökkää Ruotsin itämaahan. Tavoitteena on taivutella Ruotsi kauppasaartoon Iso-Britanniaa vastaan. Tämän suunnitelman takana on puolesta Napoleonin johtaman Ranskan ja Venäjän Aleksanteri I:n solmima liitto.<br/> <br/> <h2>Kustavilainen tyyli noin 1770–1810</h2> <ul><!--filtered attribute: data-init="done"--> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Tyyli sai nimensä Kustaa III:lta. Kustaa III vieraili Ludvig XVI:n hovissa ja tutustui siellä uusklassismin alkuvaiheisiin.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Kustaa III sisusti Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnaa ranskalaisten esikuvien mukaan, ja vähitellen tyyli sai Ruotsissa omia yksilöllisiä piirteitä.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Suomessa kustavilainen tyyli oli käytössä erityisesti Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä rannikolla.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Tyylisuunnan materiaalina oli pääosin kotimainen puu.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> </ul> 2020-06-24T11:52:46+03:00 1700 -luvun linkkejä https://peda.net/id/244e368cb45 2020-06-22T09:32:27+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-31766c6c-bfb4-11f0-a62e-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-31766c6c-bfb4-11f0-a62e-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="31766c6c-bfb4-11f0-a62e-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=3QfJp926F-Q" title="https://www.youtube.com/watch?v=3QfJp926F-Q (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Itsevaltias Kustaa III</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-3b6813e8-bfb3-11f0-a625-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-3b6813e8-bfb3-11f0-a625-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="3b6813e8-bfb3-11f0-a625-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=IRSfvR35dIU&amp;t=77s" title="https://www.youtube.com/watch?v=IRSfvR35dIU&amp;t=77s (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomenlinnan rakentaminen</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-59007954-3560-11ec-80ad-f8f21e980f50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-59007954-3560-11ec-80ad-f8f21e980f50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="59007954-3560-11ec-80ad-f8f21e980f50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=dq0IPjldoK4" title="https://www.youtube.com/watch?v=dq0IPjldoK4 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomenlinna</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-c857bd14-355e-11ec-bcaa-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-c857bd14-355e-11ec-bcaa-f8f21e97e2d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="c857bd14-355e-11ec-bcaa-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=hEQL9WZcsSQ" title="https://www.youtube.com/watch?v=hEQL9WZcsSQ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Augustin Ehrensvärd ja Suomenlinna</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-95aa8f3e-2c9b-11ec-a267-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-95aa8f3e-2c9b-11ec-a267-f8f21e97e2d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="95aa8f3e-2c9b-11ec-a267-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=LURT9tZq4TI&amp;t=206s" title="https://www.youtube.com/watch?v=LURT9tZq4TI&amp;t=206s (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Hermans Historia Karl XII</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-79c7975a-2c99-11ec-96d9-f8f21e980ce1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-79c7975a-2c99-11ec-96d9-f8f21e980ce1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="79c7975a-2c99-11ec-96d9-f8f21e980ce1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=EkDeQ-nZLmc" title="https://www.youtube.com/watch?v=EkDeQ-nZLmc (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ruotuväkisotilas 1700-lla</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-4b89e082-339d-11eb-9b36-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-4b89e082-339d-11eb-9b36-f8f21e97e2d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="4b89e082-339d-11eb-9b36-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Qh7d8NXKUQI" title="https://www.youtube.com/watch?v=Qh7d8NXKUQI (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomen sota 1808-1809</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-84135a56-339c-11eb-a02d-f8f21e980f50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-84135a56-339c-11eb-a02d-f8f21e980f50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="84135a56-339c-11eb-a02d-f8f21e980f50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=fkChv5J3nCY" title="https://www.youtube.com/watch?v=fkChv5J3nCY (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suuri pohjan sota ja isoviha Suomessa 4 min.</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-21337a6e-ccaa-11ea-bb77-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-21337a6e-ccaa-11ea-bb77-509a4c62f362 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="21337a6e-ccaa-11ea-bb77-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2015/roekpoertet-fran-karelen" title="https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2015/roekpoertet-fran-karelen (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Savupirtti</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Suomalaiset talonpojat, eli maamme enemmistö, asui savupiiputtomissa savupirteissö vielä 1800-llakin. Savupiiput yleistyivät ns. rahvaan asumuksissa sitä mukaa, kun tiiliteollisuus lisääntyi 1800 -luvun lopulla. Savupirttien ikkunat olivat esim. keskiajalla vain lasittomia luukkuja, joten pirtit olivat pimeitä. Ikkunalasit yleistyivät 1700-luvun puolella. <br/> <br/> Sääty näkyi siis selvästi myös asumisessa. Keskiajalla vain linnat ja aateliston &amp; papiston kartanot olivat ns. savujohdollisia. Savupiiput muurattiin luonnon kivista. Keskiajalla ikkunalaseja alkoi ilmestyä aateliston asuntoihin. Renessanssin aikana kaupungeissa asuvat porvarit siirtyivät niin ikään savujohdollisiin asuntoihin ja ero kaupunkien ja maaseudun välillä oli selvä. Maaseudulla pappilat olivat kaikin tavoin edistyksellisiä mitä asumiseen ja viljelyyn tuli.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-4b3a157a-b5f3-11ea-a932-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-4b3a157a-b5f3-11ea-a932-509a4c62f362 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="4b3a157a-b5f3-11ea-a932-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=XjFglWuwn6g&amp;feature=youtu.be" title="https://www.youtube.com/watch?v=XjFglWuwn6g&amp;feature=youtu.be (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suuri Pohjan sota ja isoviha -dokumentti 1h 15 min</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-c64ddaaa-b560-11ea-925a-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-c64ddaaa-b560-11ea-925a-509a4c62f362 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="c64ddaaa-b560-11ea-925a-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://historiatieto.wordpress.com/1700-luku/" title="https://historiatieto.wordpress.com/1700-luku/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suurvaltakauden päättyminen - teksti</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-328fbae0-b452-11ea-8545-509a4c62f386"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-328fbae0-b452-11ea-8545-509a4c62f386 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="328fbae0-b452-11ea-8545-509a4c62f386"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=wy3kVI89fKU" title="https://www.youtube.com/watch?v=wy3kVI89fKU (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Helsingin ja Suomelinnan (Viapori) historia</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2020-06-22T09:32:27+03:00