11. Vitamiinit, hivenaineet, kivennäisaineet ja lisäaineet

1. Virittäytyminen – miksi vitamiineja tarvitaan?

2017-07-03T12:55:42+03:00

Pohtikaa, miksi vitamiineja tarvitaan. Kirjoittakaa ajatuksenne kommenttikenttään.

2. Vitamiinit

2017-03-24T13:57:32+02:00

Vitamiinit ovat elintoiminnoille välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä. Ne jaetaan kemiallisten ominaisuuksien mukaan vesi- ja rasvaliukoisiin vitamiineihin. B- ja C-vitamiinit ovat vesiliukoisia, ja A-, D-, E- ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia.

Vitamiineja on saatava ravinnosta, sillä elimistö ei pysty itse valmistamaan niitä. Rasvaliukoiset A-, D-, E- ja K-vitamiinit liukenevat rasvakudoksiin ja varastoituvat sinne tulevaa tarvetta varten. Vesiliukoisia B- ja C-vitamiineja on saatava ravinnosta päivittäin, sillä ne eivät varastoidu elimistöön. Mahdollinen ylimäärä poistuu elimistöstä virtsan mukana.

Vitamiinien puutostilat ilmenevät hyvin monenlaisina erilaisina oireina, kuten ihon, hermoston, luuston kasvun ja näkökyvyn ongelmina. Vitamiinit osallistuvat kudosten kasvu- ja korjausprosesseihin sekä elimistön energian tuotantoon. Niillä on tärkeä rooli myös muun muassa veren punasolujen muodostumisessa, veren hyytymisessä ja hyvän näkökyvyn säilyttämisessä.

3. Hivenaineet

2017-07-03T12:57:21+03:00

Hivenaineita on elimistössä vain hyvin pieniä määriä, tyypillisesti alle 0,01 % kudosten kuivapainosta. Keskivertoaikuisessa tämä tarkoittaa noin 3–4 grammaa. Poikkeuksen muodostaa veren hemoglobiiniin kiinnittynyt rauta, jota on elimistössä yhteensä noin 3–4 grammaa iän ja sukupuolen mukaan.

Kuvassa oikealla on hemoglobiini-proteiini. Siihen sitoutuneet rauta-atomit on ympyröity vihreällä. Tutki mallia myös 3D:nä.

Hemoglobiini

Raudanpuutteesta seuraava anemia on jossain määrin yleistä lapsilla, raskaana olevilla naisilla ja vanhuksilla. Runsaat kuukautiset aiheuttavat jonkinasteista anemiaa noin 20 prosentille hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Veren eri osissa tapahtuneet muutokset voivat antaa vihjeitä monista sairauksista, esimerkiksi anemiassa punasolujen määrä on alhainen.

Kouluruoka sisältää riittävästi useimpia hivenaineita, eikä lisäravinteille ole tarvetta. Kansainvälisten vertailujen perusteella suomalaisessa ruoassa on joitain hivenaineita hieman liian vähän ja niitä lisätään ruoka-aineisiin, millä turvataan niiden riittävä saanti. Esimerkiksi suolaan lisätään jodia, mikä on tärkeää kilpirauhasen toiminnalle.

Liian vähäinen jodin määrä ravinnossa aiheuttaa struumaa. Struuma tarkoittaa suurentunutta kilpirauhasta. Kaulan alaosassa sijaitseva kilpirauhanen painaa noin 20 grammaa. Struumassa sen koko on selvästi suurempi.

Sinkkiä tarvitaan kudosten normaaliin kasvuun ja haavojen paranemiseen. Miehillä siittiöiden kehitys häiriintyy ilman riittävää sinkin määrää. Sinkinpuutteesta seuraa myös kehityshäiriöitä, miehillä kivesten ja naisilla munasarjojen surkastumista.

Sinkkiä saadaan esim. pähkinöistä, sievistä, äyriäisistä, lihasta, pinaatista ja avokadosta.

Eläinkokeiden perusteella on selvinnyt, että elimistö tarvitsee pieniä määriä kuparia, mangaania, molybdeeniä, vanadiinia, tinaa, nikkeliä, seleeniä, kromia ja piitä.

Ravinnosta voidaan saada myös haitallisia hivenaineita, kuten raskasmetalleja. Lyijy varastoituu kudoksiin ja kadmium maksaan ja munuaisiin.

4. Kivennäisaineet

2017-03-24T14:31:20+02:00

Ihmisen elimistön painosta noin 4 % on kivennäisaineita eli mineraaleja. Määrällisesti eniten on kalsiumia (Ca), jota on noin 1 000 grammaa pääasiassa luu- ja hammaskudoksen rakennusaineena. Toiseksi eniten on fosforia (P) (noin 800 g), rikkiä (S) (noin 140 g) ja kaliumia (K) (noin 140 g). Osa fosforista ja rikistä on sitoutuneena proteiineihin ja perintöainekseen eli DNA:han.

Magnesiumia (Mg) on elimistössä noin 20 grammaa. Sitä tarvitaan monien entsyymien toiminnan käynnistämiseen. Tärkeimmät magnesium-lähteet ravinnossa ovat pähkinät, vihannekset ja kokojyväviljat. Myös banaani on hyvä magnesiumin lähde. Liian suuri veren magnesiumionien pitoisuus johtaa ripuliin ja lihashermotoiminnan häiriöihin.

Tärkeitä magnesiumia sisältäviä ruoka-aineita.

Vilja on ihmisen tärkeintä ravintoa, ja ne sisältävät myös runsaasti mineraaleja. Mineraaleja on jyvissä, lajista riippuen noin 0,5–2 %. Maidosta suurin osa on vettä ja proteiineja, mutta runsaasti kulutettuna maito on hyvä kivennäisaineiden lähde.

5. Lisäaineet ja e-koodit

2017-07-03T12:58:11+03:00

Lisäaineet ovat nimensä mukaisesti aineita, joita lisätään ravintoon jotakin ruokateknologista tarkoitusta varten. Lisäaineilla voidaan esimerkiksi parantaa ruoan säilyvyyttä. Jokaiselle lisäaineelle on oma e-koodinsa. Kirjain e tarkoittaa sitä, että kyseinen lisäaine on hyväksytty Euroopan unionin tasolla turvalliseksi elintarvikekäyttöön. Lisäaineille on asetettu enimmäispitoisuudet, joita viranomaiset valvovat.

Tutki pikapuuron tuoteselostetta. Sen mukaan puuroon on lisätty sakeuttamisainetta (E410). E410 on levästä valmistettu natriumalginaatti, jota käytetään mm. puuroissa sakeuttajana ja hyytelöissä hyytelöitymisaineena.

Vierasaineet ovat elintarvikkeissa olevia epätoivottuja lisäaineita, joita siihen on joutunut muun muassa ympäristö-, valmistus- tai säilytystekijöistä. Ympäristösaasteet voivat aiheuttaa ruoka-aineessa liian suuren raskasmetallipitoisuuden (lyijy, kadmium), ja ruoka-aineen pilaantuminen voi aiheuttaa homemyrkkyjä. Myös vierasaineille on asetettu enimmäispitoisuudet, joita viranomaiset valvovat.

Leipä on kotona usein homehtuva ruoka, jos ostetaan liian isoja leipäpusseja kulutukseen nähden.

Tiivistelmä

2017-04-20T19:07:21+03:00

Vitamiinit jaetaan kemiallisten ominaisuuksien mukaan vesi- ja rasvaliukoisiin vitamiineihin.
Vitamiineja on saatava ravinnosta, sillä elimistö ei pysty itse valmistamaan niitä.
Hivenaineet, kuten rauta, ovat aineita, joita on elimistössä vain hyvin pieniä määriä.
Kivennäisaineita eli mineraaleja tarvitaan mm. elimistön rakennusaineeksi (esim. luiden kalsium).
Lisäaineita lisätään ravintoon jotakin ruokateknologista tarkoitusta varten. Lisäaineilla voidaan esimerkiksi parantaa ruoan säilyvyyttä.