ET1 Minä ja hyvä elämä (2op)

2020-05-25T12:31:50+03:00

Opintojakson kuvaus, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja soveltuvat työtavat

Opintojakson aikana perehdytään erilaisiin maailmankatsomuksellisiin käsitteisiin, tarkastellaan hyvään elämään vaikuttavia tekijöitä ja tutustutaan erilaisiin ihmiskäsityksiin. Keskeistä sisältöä on myös oman elämänkatsomuksen pohdinta ja tarkastelu. Opintojaksolla laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuu hyvinvointiosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentely, väittely, näytelmä, esitelmä, mielipidekirjoitus ja kirjoitelma.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää hyvän elämän pohtimiseen liittyvät keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä oman elämänkatsomuksensa jäsentämisessä
tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä, osaa arvioida niitä sekä tarkastella niitä suhteessa omiin elämäntavoitteisiinsa
osaa arvioida erilaisia hyvän elämän edellytyksiä ja identiteettivalintoja yhdenvertaisuutta kunnioittaen
tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä, miten ne johtavat erilaisiin hyvän elämän ihanteisiin
ymmärtää oman identiteettinsä osa-alueita ja osaa eritellä siihen vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tekijöitä
kehittää kykyään elämänkatsomukselliseen keskusteluun, vuorovaikutukseen ja näkemystensä ilmaisemiseen vastuullisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.

Keskeiset sisällöt

minuus, elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva
hyvän elämän tekijöitä ja ulottuvuuksia: tarpeet, onnellisuus, elämän merkityksellisyys, hyvinvointi ja toimintavalmiudet, erilaisia hyvän elämän malleja
luonnon- ja ihmistieteellisiä, filosofisia, taiteessa ja populaarikulttuurissa ilmeneviä sekä sekulaareja ja uskonnollisia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita
yksilöllisyys, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus
ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus, opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema

Opintojakson arviointi

Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Formatiivinen arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida.

Summatiivinen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista.

Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.

ET2 Minä ja yhteiskunta (2op)

2020-05-25T12:47:26+03:00

Opintojakson kuvaus, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja soveltuvat työtavat

Opintojaksolla tarkastellaan yksilöä osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Yhteisöllä on suuri vaikutus yksilön identiteetin muotoutumisessa. Yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja normit heijastuvat yksilöiden elämään muun muassa ihmisarvon, vapauden ja ihmisoikeuksien kautta. Jakson aikana perehdytään yhteiskunnassa toimimiseen ja aktiivisen kansalaisuuden lähtökohtiin. Keskeisiä aiheita ovat myös median ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden antama tieto ja sen kriittinen arviointi. Opintojaksolla laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi pari- ja ryhmätyöt, ajankohtaisen median seuranta, mielipidekirjoitus ja lähdekritiikkiharjoitukset.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle identiteetille
ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä ja yhteiskunnallisia rakenteita voidaan tarkastella tieteellisesti ja niillä on suuri merkitys yksilön elämänkatsomukselle ja elämänvalinnoille
osaa arvioida kriittisesti niin omia kuin muiden yhteiskunnallisia väitteitä ja katsomuksia
osaa tulkita ja arvioida erilaisten medioiden ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden tarjoamaa informaatiota
osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen osa-alueita, yhteiskunnallisia rakenteita, ideologisia piirteitä sekä vallitsevia yhteiskunnallisia arvoja
ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnonvapauden, yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen periaatteita
osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
osaa arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia sekä kasvattaa valmiuttaan rakentavaan ja vastuulliseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Keskeiset sisällöt

kriittinen ajattelu ja väitteiden järkiperäinen perustelu: ympäröivän todellisuuden jäsentäminen ja sen erilaiset vääristymät
median ja muiden informaationlähteiden toimintalogiikka; koulun, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä kulttuuristen, mukaan lukien uskonnollisten yhteisöjen, vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen
aikalaiskritiikki: yhteiskunnan ja eri alakulttuurien aatteita ja arvoja
yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita: yhteiskunnalliset rakenteet, sosiaaliset tosiasiat, modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet, kuten individualismi ja yhteisön ja yhteiskunnan ero, sekä näiden vaikutus yksilön elämään
taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset
ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet; ihmisoikeusasiakirjat, kuten YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus; ihmisoikeusloukkaukset, kuten holokausti
globaali oikeudenmukaisuus, kestävä tulevaisuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030

Opintojakson arviointi

Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.

Pakolliset opinnot

ET1 Minä ja hyvä elämä (2op)

ET2 Minä ja yhteiskunta (2op)