<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HISTORIA 5</title>
<id>https://peda.net/id/1d7527dedbb</id>
<updated>2020-08-11T13:04:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/1d7527dedbb:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Ryhmätyön linkki</title>
<id>https://peda.net/id/1d766f73dbb</id>
<updated>2020-08-11T13:04:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/ryhm%C3%A4ty%C3%B6n-linkki#top" />
<content type="html">&lt;!--filtered tag: &lt;article--&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;uuid-1d76a53e-dbba-11ea-9e6b-509a4c62f362&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link document uuid-1d76a53e-dbba-11ea-9e6b-509a4c62f362 enclose&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-id=&quot;1d76a53e-dbba-11ea-9e6b-509a4c62f362&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-draft-type=&quot;published&quot;--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered tag: &lt;header--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;h1&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://nilakka-my.sharepoint.com/:w:/g/personal/helina_ahonen_keitele_fi/EdPe6O-eOV1AkgTlkV6ZbxoBeh1GBa8yqVWnEZ2uBeCv6g?e=hrI6TT&quot; title=&quot;https://nilakka-my.sharepoint.com/:w:/g/personal/helina_ahonen_keitele_fi/EdPe6O-eOV1AkgTlkV6ZbxoBeh1GBa8yqVWnEZ2uBeCv6g?e=hrI6TT (avautuu uuteen ikkunaan)&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Ryhmätyö Antiikin Kreikka avaa tästä&lt;/a&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;!--filtered end tag: &lt;/header&gt;--&gt;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;footer--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/footer&gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/article&gt;--&gt;&#10;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>OPS perusteet 5.lk</title>
<id>https://peda.net/id/1d76e3e7dbb</id>
<updated>2020-05-14T16:46:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/ops-perusteet-5-lk#top" />
<content type="html">&lt;strong&gt;S1&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;strong&gt;Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;S2 Vanha aika ja antiikin perintö:&lt;/strong&gt; Paneudutaan orastavaan demokratiaan Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia 5.lk ETÄOPETUS</title>
<id>https://peda.net/id/1d772ef2dbb</id>
<updated>2020-03-31T16:45:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/h5e#top" />
<content type="html">Seuraa näitä sivuja. &lt;br/&gt;&#10;- alkaen HUHTIKUU 2020 Oppikirja Forum 5.</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>vko 20, 21 ja 22</title>
<id>https://peda.net/id/1d77cfa8dbb</id>
<updated>2020-05-25T09:38:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/vko-20-ja-21#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Tarkista , että olet palauttanut kaikki Rooma- tehtävät allaolevassa PALAUTUSKANSIOSSA ! &lt;br/&gt;&#10;') Kaikki ahkerointisi vaikuttaa arviointiin. Osoitat tietämyksesi vastaamalla tehtäviin sekä osallistumalla keskusteluihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Maanantai 18.5.&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;- aihe Rooma jatkuu vielä : KPL 22 s. 138 -141 &lt;br/&gt;&#10;- Valitse kappaleista sopivia tehtäviä 3-5 kpl/ aihe, vastaa vihkoon ja palauta&lt;br/&gt;&#10;- selaillaan kpl 23 = &amp;quot;Antiikin loppu&amp;quot; s. 146 asti eteenpäin (ei tehtäviä) &lt;br/&gt;&#10;Lisäksi: Voit tutkia Googlettamalla tietoa lisää....&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Tiistai 19.5.&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Tee Formatiivinen arviointi =&amp;gt; kaikki kohdat&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;-&lt;/b&gt;&lt;/span&gt; Siirrytään nyt aiheeseen &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;&amp;quot;SUOMEN HISTORIA&amp;quot; - katsaus&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt; (=&amp;gt; tähän käytetään su + hi + ku + mu - tunnit )&lt;br/&gt;&#10;Katsotaan ensin &lt;a href=&quot;https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/suomen-historiaa&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;video &amp;quot;Suomi-hyvinvointivaltio&amp;quot; (n. 15 min alusta)&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- tuleva retkikohde&lt;a href=&quot;https://www.keitele.fi/fi/Vapaa-aika-ja-liikunta/Kulttuuripalvelut/Aholan-talomuseo&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt; &amp;quot;Aholan talomuseo&amp;quot;&lt;/a&gt; =&amp;gt; Googleta lisää, tutki ja kerää vihkoosi tietoja mitä löydät etukäteen- kuvita (PALAUTA, ainakin jos olet etänä) &lt;a href=&quot;https://pohjois-savonmuisti.fi/2018/06/18/aholan-talomuseo/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Lisää Aholan talomuseosta&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Valitse sinulle mieluisa toiminnallinen tehtävä&lt;/strong&gt; (ryhmässä tai yksilöllinen)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;. Keksi aiheesta LYHYTNÄYTELMÄ - &amp;quot;Miten ennen Suomessa/Keiteleellä elettiin&amp;quot; (1800 -luvun loppu- ja 1900-luvun alkupuoli) &lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/04/yhteinen-taival-ylen-vuosikymmenet#1920&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Tässä linkissä 1920-lukua&lt;/a&gt;, tutki , kuuntele&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;- Kirjoittakaa &lt;b&gt;yksi kohtaus kässäriin&lt;/b&gt; esim. &lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/09/aamukukot-kiekuivat-paivan-radio-ohjelman-alkaneeksi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;MAATALON AAMU- KUKONLAULUSTA SE ALKAA&lt;/a&gt;, &lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/26/itsenaisen-suomen-oppivelvollisuuskoulu&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;KANSAKOULUSSA&lt;/a&gt;,&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-50117828&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;KOULURADIO- LÄHETYS&lt;/a&gt;, &lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop10370/sota-aika&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;SOTA-AIKAAN nuori mies lähtee sotaan, &lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/18/maailman-suurin-tukkisavotta&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;METSÄTYÖ- TUKKISAVOTTA&lt;/a&gt; &lt;br/&gt;&#10;- etsikää lisätietoa - kertokaa johdannossa mitä vuosikymmentä elettäisiin&lt;br/&gt;&#10;- valitkaa lauluja/taustamusiiikkia aikaan yms. , vaatteitakin saa &lt;br/&gt;&#10;- harjoitellaan koulussa - näytellään ( ja kuvataan = Padi /IMovie ) Museon pihapiirissä tai koululla&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;=&amp;gt; sama jatkuu .... &lt;br/&gt;&#10;Keskiviikkona 20.5.&lt;br/&gt;&#10;Perjantaina 22.5. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Maanantaina 25.5. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;- näytelmäharjoitukset jatkuvat&lt;br/&gt;&#10;- &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;JOS&lt;/strong&gt; ET NÄYTELMISSÄ: Lue HI- oppikirjasta Suomen historiassa s. 148 -174, valitse aina yksi tehtävä KPL 24 - 28, tee vihkoosi ja palauta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Keksi Aholan talomuseoon liittyvään &amp;quot;Tietokilpailuun kysymyksiä&amp;quot; ( PALAUTA KYSYMYKSET PALAUTUSKANSIOSSA tai opelle suoraan)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;3. V&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;alokuvaus- tehtävä&lt;/span&gt; &lt;br/&gt;&#10;Kuvaa museossa&lt;/b&gt; : &lt;br/&gt;&#10;a) &amp;quot;kaunein esine&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;b) &amp;quot;erikoisin esine&amp;quot; &lt;br/&gt;&#10;c) &amp;quot; esine , jonka olen nähnyt jossain aikaisemmin&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;d) &lt;br/&gt;&#10;=&amp;gt; &lt;br/&gt;&#10;-voit lähettää Whatsapp tai edu.keitele osoitteeseen opelle&lt;br/&gt;&#10;- kirjoita muistiin esineen &amp;quot;NIMI&amp;quot; ja pieni selostus&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;ps. Kirjastonjohtajan pyyntö meille : kuvat ja pieni selostuksen Aholan sivuille. &lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;=&amp;gt; MUSEORETKI Tiistaina 27.5. klo 9 - 13&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vko 20 (12.5). Colosseum (s. 134 - 137)</title>
<id>https://peda.net/id/1d78beecdbb</id>
<updated>2020-05-12T12:39:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/colosseum#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/colosseum-luonnos/ihihoiho-jpg&quot; title=&quot;ihihoiho.jpg&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/colosseum-luonnos/ihihoiho-jpg:file/photo/b3050dd806e893f8dea0b17dee6323425718c274/ihihoiho.jpg&quot; alt=&quot;ihihoiho.jpg&quot; title=&quot;ihihoiho.jpg&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Colosseum oli suuri amfiteatteri, jossa pidettiin gladiaattoritaisteluita, metsästysnäytöksiä ja näytelmiä. Rooma oli orjayhteiskunta ja lisäksi miehet olivat hallitsevassa asemassa. Niinpä &lt;/span&gt;&lt;b&gt;orjat&lt;/b&gt;&lt;span&gt; olivat kaikista heikoimmassa asemassa. Roomalaiset miespuoliset kansalaiset jakautuivat kahteen ryhmään: &lt;/span&gt;&lt;b&gt;plebeijeihin&lt;/b&gt;&lt;span&gt;, joka oli alempiarvoinen ryhmä sekä &lt;/span&gt;&lt;b&gt;patriiseihin&lt;/b&gt;&lt;span&gt;, jotka olivat arvovaltaisten sukujen jälkeläisiä ja omistivat suuria maa-alueita. Patriiseilla oli monia etuoikeuksia. Korkein valta oli&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;keisarilla&lt;/b&gt;&lt;span&gt;, joka hallitsi yhdessä &lt;/span&gt;&lt;b&gt;senaatin&lt;/b&gt;&lt;span&gt; kanssa. Senaattiin pääsivät vain harvojen arvostettujen sukujen edustajat.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/colosseum-luonnos/3&quot; title=&quot;350px-Colosseum-profile-finnish.png&quot;&gt;&amp;lt;Lisätehtävä: &lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/colosseum-luonnos/3:file/photo/10ba1ce8d60f66ceebe8b39e4dd353202535b012/350px-Colosseum-profile-finnish.png&quot; alt=&quot;350px-Colosseum-profile-finnish.png&quot; title=&quot;350px-Colosseum-profile-finnish.png&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;1. Mitä tapahtumia Colosseumissa järjestettiin?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Kuvassa näkyy Colosseumin istumajärjestys. Mihin kuuluivat patriisit? Entä oliko orjilla paikkaa katsomossa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Katso lopuksi :Tehtävänä &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=EGLHZN0GkK0&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;katso video  &lt;/a&gt;1. Mikä Cirkus Maximus oli ja mitä siellä tehtiin?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>ANTIIKIN ROOMA (Sisällöt KPL 17 -23 )</title>
<id>https://peda.net/id/1d790943dbb</id>
<updated>2020-05-05T13:02:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/ark12#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Tiistai 28.4.&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- käydään yhdessä katselmus koko aiheesta &lt;br/&gt;&#10;=&amp;gt; Oppikirja s. 107 alkaen ,&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;KPL 17 Antiikin Rooma&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- tehtäviä s. 115 : VASTAA PALAUTUSKANSIOON&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mahtava Rooma (KPL 18) ja Hallitsevat roomalaiset (KPL 19)</title>
<id>https://peda.net/id/1d794db4dbb</id>
<updated>2020-05-05T12:59:16+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/v1ar#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Tiistai 5.5.2020&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;KOTILÄKSYNÄ: KPL 19 Mahtava Rooma (s. 116-119)&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;-----------------&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;TUNTITEHTÄVÄ Oppikirjasta KPL 18.&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;1. AKVEDUKTIT (Oppikirja s. 118 )&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Roomalaiset rakensivat suuret akveduktit eli vesijohtojärjestelmän, jotta kaupungit saisivat puhdasta vettä. Ne olivat roomalaisen rakennustaidon hienoimpia luomuksia. Akvedukteissa vesi johdettiin jopa satojen kilometrien päästä vuorilta kaupunkeihin. Jokainen akvedukti alkoi vesisäiliöstä ja loppui vesisäiliöön. Vesi kulki korkealla akveduktin päällä olevassa kourussa, joka oli kolme metriä leveä. Betonilla kourusta saatiin vesitiivis ja betonin keksiminen mahdollisti myös holvikaaret ja suuret kupolikatot. Kaarilla saatiin aikaan kestävä rakenne. Vuorien läpi tehtiin tunneleita. Vesijohtojärjestelmää huollettiin jatkuvasti ja niiden käyttöä valvottiin. Jotkut yrittivät asentaa omia salaputkia saadakseen osan vedestä itselleen, mutta viranomaiset tuhosivat sellaiset​ ja veden varastamisesta rangaistiin. Osa Rooman akvedukteista on käytössä edelleen!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/al/akve-jpg2&quot; title=&quot;akve.jpg&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/al/akve-jpg2:file/photo/ec78b71fdb8f5176f08c20aebd73df5af2dbb9b4/akve.jpg&quot; alt=&quot;akve.jpg&quot; title=&quot;akve.jpg&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Pohdi ja kirjoita:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Miksi akveduktit olivat tärkeitä? Mihin kaupungeissa käytettiin vettä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä hyötyä kaarista oli?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miten akvedukti on voitu rakentaa näin vaikeaan maastoon?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5.5. Kaikki tiet vievät Roomaan (KPL 18 s. 117)</title>
<id>https://peda.net/id/1d7985e8dbb</id>
<updated>2020-03-30T19:30:36+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/ktvr#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Roomalaiset olivat eteviä rakentamaan teitä. Teiden rakennustapa riippui maaperän laadusta. Pehmeään maahan rakennettiin ensin puinen kehikko, jonka päälle laitettiin savea ja isoja litteitä kiviä. Lopuksi tie tasoitettiin pienillä pyöreillä kivillä. Kovaan maahan laitettiin ensin soraa ja kiviä kerroksittain. Päälle ladottiin isoja litteitä kiviä ja tie reunustettiin suurilla reunakivillä. Jokien yli rakennettiin siltoja. Teiden rakentamisesta vastasivat orjat ja sotilaat sekä joskus jopa tavalliset kansalaiset määrättiin rakentamaan teitä. Laissa määrättiin tien kunnossapidosta ja mitoista. Tien tuli olla 8 jalkaa leveä ja kaarteessa 16 jalkaa leveä. Tiet olivat keskeltä hieman korkeampia kuin reunoilta.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Tieverkostoa käytettiin vielä useita satoja vuosia Rooman tuhoutumisen jälkeen. Valtavan tieverkoston avulla mahdollistettiin kaupankäynti ja tavaroiden kuljettaminen ja teillä oli myös suuri sotilaallinen merkitys. Lisäksi tiedonkulku oli nopeampaa. Erityisesti pääkaupunkiin oli tärkeää olla hyvät kulkuyhteydet joka puolelta valtakuntaa. Eri osissa Roomaa valmistettiin erilaisia tuotteita ja käytiin kauppaa ja tavarat kulkivat satamista maanteitä pitkin kohti Roomaa, ja siten valtakunta oli lähes omavarainen.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/ktvr/182160878-jpg2&quot; title=&quot;182160878.jpg&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/ktvr/182160878-jpg2:file/photo/afdc16cfffdd0a58330ba0d65ee6417965dd5a38/182160878.jpg&quot; alt=&quot;182160878.jpg&quot; title=&quot;182160878.jpg&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Jalka= noin 30cm&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Kuinka leveä tien tuli olla ?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Miksi tiet olivat keskeltä korkeampia kuin reunoilta?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Miksi tiet olivat tärkeitä Roomalle?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;+Miten leveitä tiet olivat silloin verrattuna nykyisiin teihin? Miksi?&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Lisätehtävä : Raha ja roomalaiset numerot</title>
<id>https://peda.net/id/1d79bcd5dbb</id>
<updated>2020-03-30T19:32:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/rjrn#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Antiikin Rooman kolikkoihin painettiin historiallisten henkilöiden kuvia ja mahdollisesti myös teksti henkilön saavutuksista. Roomalaisilla oli myös oma numerojärjestelmänsä, joka perustui etruskien numeroihin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/rjrn/index-jpg2&quot; title=&quot;index.jpg&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/rjrn/index-jpg2:file/photo/50d36c4eee7bdefcf59b97d4264e42de15cfe6de/index.jpg&quot; alt=&quot;index.jpg&quot; title=&quot;index.jpg&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/rjrn/1&quot; title=&quot;1dd9a038f4fa7cda67cef409d1818c59.jpg&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/rjrn/1:file/photo/4b78f120cc7cf55eeb76f611ad6b77350345020b/1dd9a038f4fa7cda67cef409d1818c59.jpg&quot; alt=&quot;1dd9a038f4fa7cda67cef409d1818c59.jpg&quot; title=&quot;1dd9a038f4fa7cda67cef409d1818c59.jpg&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Kuka henkilö kuvan rahassa on?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Paljonko sinulla on rahaa, jos sinulla on roomalaisin numeroin&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;a) IV&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;b) LXII&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;c) CVII&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;ekstratehtävät:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;+Miten kirjoitat vuoden 2017 roomalaisia numeroita käyttäen?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;+Missä olet nähnyt nykyaikana käytettävän roomalaisia numeroita?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;+Paljonko on MDXLVI?&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Pompeiji</title>
<id>https://peda.net/id/1d7a0100dbb</id>
<updated>2020-03-30T19:31:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/pompeiji#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Pompeiji oli kaupunki, joka sijaitsi Vesivius-tulivuoren kupeessa. Pompeiji oli vauras ja merkittävä kaupunki, joka sijaitsi noin 300 kilometrin päässä Roomasta. Vuonna 79 jaa. tulivuoren purkaus tuhosi kaupungin, kun kaupunki peittyi laavakerroksen alle. Kaupunki on nykyisin kaivettu pääosin esiin, ja tutkijat ovat saaneet siitä paljon tietoa antiikin ajan elämästä. Peittynyt laava suojasi esineitä ja rakennuksia vuosisatojen ajan. Antiikin Rooman aikana tapahtumaa selitettiin jumalien tekosilla.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Miten kaupungin tuhoutuminen selitettiin antiikin aikana? Miten se selitettäisiin nykyisin?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Miksi Pompeiji on merkittävä paikka historian tutkijoille?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/pompeiji/img_0490-jpg&quot; title=&quot;IMG_0490.JPG&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/pompeiji/img_0490-jpg:file/photo/71fe870dec2fad5510ffa3891a677a4e7706edab/IMG_0490.JPG&quot; alt=&quot;IMG_0490.JPG&quot; title=&quot;IMG_0490.JPG&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Forum Romanum</title>
<id>https://peda.net/id/1d7a44d1dbb</id>
<updated>2020-03-30T19:30:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/forum-romanum#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Forum Romanum oli tori, jossa oli temppeleitä ja riemukaaria, jotka rakennettiin hallitsijoiden ja voitettujen sotien kunniaksi. Torilla senaatti kokoontui. Senaatin istuntoihin osallistujat olivat valtakunnan rikkaimpia kansalaisia. Heidän tehtäviinsä kuului säätää laeista ja päättää sotaan ryhtymisestä ja rauhan solmimisesta. Senaatti piti myös kansalle puheita Forum Romanumilla, ja myös tavallisilla kansalaisialla oli oikeus pyytää puheenvuoroa ja esittää mielipiteensä. Tärkeistä asioista saatettiin pitää kansankokouksia jolloin kokoukseen osallistuivat myös patriisit ja plebeijeillä oli omat edustajansa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/frkk/r2j&quot; title=&quot;Rome_-_View_of_Forum_Romanum._(2825256435).jpg&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/frkk/r2j:file/photo/efa69f2623832c69a8d9fc93da61bf2c9ac30e09/Rome_-_View_of_Forum_Romanum._%282825256435%29.jpg&quot; alt=&quot;Rome_-_View_of_Forum_Romanum._(2825256435).jpg&quot; title=&quot;Rome_-_View_of_Forum_Romanum._(2825256435).jpg&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/frkk/f&quot; title=&quot;Forum_Romanum_Rom.jpg&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/maanhalm/antiikin-rooma/frkk/f:file/photo/4ae12871e0b691b8de015d75c64ec3898e3bda49/Forum_Romanum_Rom.jpg&quot; alt=&quot;Forum_Romanum_Rom.jpg&quot; title=&quot;Forum_Romanum_Rom.jpg&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Ketä senaattiin kuului?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Mitä tehtäviä senaatilla oli?&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>RYHMÄTYÖ /Ryhmä 2. Antiikin Demokratia</title>
<id>https://peda.net/id/1d7b24e3dbb</id>
<updated>2020-04-16T13:42:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/antiikin-demokratia#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kerttu, Onni (ryhmätila 5A/HA)&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;KPL 15. Valta kansalle s. 94 -97, lukekaa ensin&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://lh3.googleusercontent.com/proxy/ZoSNo1Ms674ZdqBD1Cb88YOQybfcJjNVjyxen0W7i3Ys1Z5WETOsuD8yC9ebmvAW-okNgZrB87y8dyqD_RVA7QXfNnps2aAFeaxJ78QTBzJz&quot; alt=&quot;Demokratian lähteillä antiikin Kreikassa - 24d.fi&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;YHTEINEN Docs hyvä ajatus!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä tarkoittaa demokratia?&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://vaalikone2015.fi/demokratia/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Tutki tietosivut.&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä yhteistä on Suomen ja antiikin ajan demokratialla?&lt;br/&gt;&#10;3. Mitä tehtiin kansankokouksessa ja viidensadanneuvostossa?&lt;br/&gt;&#10;4. Valitse seuraavista a tai b (jaa ryhmän kanssa)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a. Eläydy köyhäksi ateenalaiseksi, joka pääsee yllättäen johtamaan. Miten se tapahtui? Kirjoita tarina.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b. Millainen hallitsija oli &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Aleksanteri Suuri?&lt;/strong&gt; Lue s. 92-93. Etsi sopiva kuva ja kerro lyhyesti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; lisätehtävä&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://youtu.be/7bsiAQJnb64&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Tässä videossa vielä tiivistelmä Antiikin Kreikan ajasta. &lt;/a&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>RYHMÄTYÖ / Ryhmä 3. Antiikin kreikan tarut</title>
<id>https://peda.net/id/1d7b74d0dbb</id>
<updated>2020-04-16T13:43:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/kreikkalaiset-tarut#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Anni, Valtteri, Aino, Matias ( Ryhmätila 5B, TH)&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;1. Valitse näistä tarinoista a,b,tai c&lt;b&gt; ainakin yksi&lt;/b&gt; (jakakaa ryhmän kanssa )&lt;br/&gt;&#10;Kirjoita lyhyt tiivistelmä , jonka kerrot muille.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;YHTEINEN Docs hyvä ajatus!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a. Pandoran lipas ; &lt;a href=&quot;https://youtu.be/LGTTAfwHugY&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Katso video.&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b. Narkissoksen tarina; &lt;a href=&quot;https://youtu.be/LGTTAfwHugY&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Katso video. &lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c6/Jean-Baptiste-Camille_Corot_-_Orph%C3%A9e_%28modification%29.jpg/240px-Jean-Baptiste-Camille_Corot_-_Orph%C3%A9e_%28modification%29.jpg&quot; alt=&quot;Kreikkalainen mytologia – Wikipedia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor red&quot;&gt;c. &lt;/span&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Odysseyjan tarina&lt;/strong&gt;  &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Odysseia&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Tässä linkissä tietoa. &lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/John_William_Waterhouse_-_Ulysses_and_the_Sirens_%281891%29.jpg/320px-John_William_Waterhouse_-_Ulysses_and_the_Sirens_%281891%29.jpg&quot; alt=&quot;Odysseia – Wikipedia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Etsi ja kirjoita Antiikin Kreikan taruissa olevia sanoja ja selitä, mitä ne tarkoittavat. (esim. Troijan hevonen, seireenejä ja merihirviöitä,, odysseus....) - jaa ryhmän kanssa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Löydät googlettamalla myös lisää, jos haluat omalla ajallasi katsoa.</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>RYHMÄTYÖ / Ryhmä 4. Kreikkalainen rakennustaide</title>
<id>https://peda.net/id/1d7bc49fdbb</id>
<updated>2020-04-16T13:43:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/nimet%C3%B6n-c1cd#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Keijo, Vilma, Maya (ryhmätila 5C, HA)&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;Oppikirja KPL 16. s. 98 -101 , lukekaa ensin&lt;br/&gt;&#10;Kreikkalainen rakentaminen ja arkkitehtuuri&lt;br/&gt;&#10;- koko ryhmälle&lt;br/&gt;&#10;YHTEINEN Docs hyvä ajatus!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=yGPevxwITBE&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Katso video. Vastaa alla oleviin kysymyksiin.&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/luokkien-sivut/4b-kaisu-leena-lohi/k5/akr/kp/i3:file/thumbnail/160ac894d13f14d120eea59f50e5f2cb7f53406a/IMG_20190118_192909.jpg&quot; alt=&quot;Kreikkalaiset pylväät&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;1. Miksi pylväät olivat niin hyödyllisiä? &lt;br/&gt;&#10;2. Piirrä ja nimeä kolme eri pylvästyyliä. Piirrä näytteet vihkoon ja lähetä kuva.&lt;br/&gt;&#10;3. Kuvaile temppeleitä ja kerro, miten niitä käytettiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kerro teatteriesityksistä antiikin Kreikassa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>RYHMÄTYÖ / Ryhmä 5. Antiikin tiedemiehiä</title>
<id>https://peda.net/id/1d7c100edbb</id>
<updated>2020-04-16T13:42:28+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/at#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Anton, Viljami, Martta (ryhmätila 5D TH)&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;Lukekaa ensin: Antiikin tieteen mestarit &lt;br/&gt;&#10;s. 102 - 105&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;YHTEINEN Docs hyvä ajatus!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Kerro Antiikin ajan tunnetuimmista tiedemiehistä ja heidän merkityksestään nykyaikaan. (jakakaa ryhmän kesken)&lt;br/&gt;&#10;- Sokrates&lt;br/&gt;&#10;- Platon&lt;br/&gt;&#10;- Aristoteles&lt;br/&gt;&#10;- Hippokrates&lt;br/&gt;&#10;- Pythagoras&lt;br/&gt;&#10;- Ptolemaios&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Voit kirjoittaa tai kuvittaa sarjakuvan muodossa tai muulla tavoin kuvien avulla. Lähetä kuva.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=RblrA1S8yB4&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;2. Miten Asterix - sarjakuva liittyy aikakauteen?&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_88/w_1920,h_1080,c_crop,x_0,y_0/w_500/v1584631509/39-6555475e738e9a6dde8.jpg&quot; alt=&quot;Aina vain väki kailottaa Coronavirusta! Alkaa ottaa nuppiin ...&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>VKO 16</title>
<id>https://peda.net/id/1d7c5d71dbb</id>
<updated>2020-04-13T20:00:16+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/vko-152#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Tiistai 14 .4. klo 12.15 -13&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Oppikirjasta (s. 86 - 91) &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;KPL 14. Sotivat kaupunkivaltiot&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;- Luetaan aluksi yhdessä, keskustelua ....&lt;br/&gt;&#10;- ohjeet ja allaolevat kysymykset (tehtävänä PALAUTUSKANSIOSSA)&lt;br/&gt;&#10;1. Kerro omin sanoin, mitä tapahtui Troijan sodassa?&lt;br/&gt;&#10;2. Vertaile Spartaa ja Ateenaa. Mitkä asiat ovat tärkeimmät erot sinun mielestäsi? &lt;br/&gt;&#10;3. Miksi ne ajautuivat sotaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://3.bp.blogspot.com/-OvdSfM2LG4U/XE3KJ-5opeI/AAAAAAAABTE/TFEVBEXAwmoDdeR7COfgHPPO1fhFjPZjwCLcBGAs/s1600/Troijan%2Bhevonen.jpg&quot; alt=&quot;Markku Siira : Demokratia, lännen Troijan hevonen&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Troijan_puuhevonen&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Tutki näitä tietosivuja; Troijan puuhevonen ja Troijan sota.&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita olivat muun muassa Sparta ja Ateena. Kaupunkivaltioilla oli paljon yhteistä (kieli, yhteiset jumalat jne.), mutta niiden välillä oli myös paljon sotia.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tablewrap&quot;&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Sparta&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Ateena&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;-ei demokratiaa eli kansanvaltaa&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;-antiikin ajan keskus&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;-ankara kasvatus&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;-tärkeää politiikka eli yhteisten asioiden&lt;br/&gt;&#10;hoitaminen&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;-sotilaskoulutus --&amp;gt; ihanteena&lt;br/&gt;&#10;hyvä sotilas&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;-demokratia syntyi Ateenassa&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;-yksinkertainen elämäntapa&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;-sivistyksen kehto --&amp;gt; tieteet ja taiteet&lt;br/&gt;&#10;kehittyivät&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;-orjat&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;-naisten asema heikko&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;-tytöt ja naiset arvokkaita&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt; &lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;*) PÄÄSIÄISEN JÄLKEEN vko 16 ja 17 opiskelemme ryhmissä 1. - 5. : Aikaa valmistella esitys 2 oppituntia (+ oma aika) &lt;br/&gt;&#10;=&amp;gt; tehtävä opettaa tutkimasi asiat luokkakavereille.&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Vastaa palautuskansion kysymykseen &amp;quot;Mikä ryhmätyön aihe sinua kiinnostaa eniten?&amp;quot; - mahdollisuus vaikuttaa....:)&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;Käytämme &lt;em&gt;Driven Dos tai Slide -alustaa&lt;/em&gt;, jonka jaat jo heti alussa&lt;b&gt; myös opelle (helina.ahonen@edukeitele.net)&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vko 14  Antiikin Kreikka</title>
<id>https://peda.net/id/1d7d330bdbb</id>
<updated>2020-04-06T15:51:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/v1tkjvk#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Tiistai 31.3. &lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://youtu.be/7bsiAQJnb64&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Johdanto - video-&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 13 Välimeren kauppakansa&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;(oppikirjan sivut 82 - 85 )&lt;br/&gt;&#10;1. Miksi kreikkalaiset kaatoivat metsää ja mitä siitä seurasi?&lt;br/&gt;&#10;2. Tutki karttaa s. 84. Mihin Kreikan vaikutusalue ulottui? &lt;br/&gt;&#10;3. Mikä vaikeutti ja mikä asia edisti kaupankäyntiä? &lt;br/&gt;&#10;4. Mitä tuotteita laivoissa kuljetettiin siirtokunnista kaupunkeihin ?&lt;br/&gt;&#10;- piirrä kuva laivasta&lt;br/&gt;&#10;- vastaa vihkoosi, lähetä allaolevassa PALAUTUSKANSIOSSA.&lt;br/&gt;&#10;................................................&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;b&gt;Kotitehtävä: &lt;/b&gt;&lt;/strong&gt;katso &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=BRiGiQtodyY&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;tämä video&lt;/a&gt; Antiikin Kreikan jumalista. &lt;br/&gt;&#10;Nimeä kaksi kreikan jumalhahmoa ja kerro niistä. Kirjoita vihkoosi, ota kuva ja palauta alla.</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>RYHMÄTYÖ / Ryhmä 1:  Sodat ja tarut sekoittuvat</title>
<id>https://peda.net/id/1d7ea46adbb</id>
<updated>2020-04-16T09:19:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/aal/ny22/5-lk/historia-5/vko-15#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;tablewrap&quot;&gt;TÄMÄ AIHE KÄSITELTY YHDESSÄ TUNNILLA :&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2020-08-11T13:04:03+03:00</published>
</entry>


</feed>